vaavu:
Eikö edes nopeasti elävillä ja kuolevilla lajeilla, kuten joillakin hyönteisillä tai pienillä nisäkkäillä? Luulisi, että tähän mennessä pitkiä seurantatutkimuksia olisi ehditty järjestää jo vaikka kuinka, Darwinhan kuitenkin esitteli teoriansa jo 1800-luvun alkupuolella.
Kyllä hyviä esimerkkejä paikallisten populaatioiden muuntautumisesta on olemassa jo ties kuinka paljon. Perinteisin, mikä aina koulukirjoissakin tulee vastaan on perhoslajin X, jossa esiintyy vaaleampia ja tummempia yksilöitä, tapaus. Muistaakseni Lontoossa oli todettu, että erään harmaan jäkälälajikkeen kuoltua puiden pinnoilta, perhoskanta Lontoon seudulla hyvin nopeastikin muuttui lähes täysin tummaksi.
Ja kun tuossa oli puhetta myös siitä, tiedetäänkö miten elämä on syntynyt, niin vastaus on aika selkeästi ei. Siitä ei ole hajuakaan vielä.
Periaatteessa kaikki alkuaineet ovat syntyneet kevyimmästä alkuaineesta, vedystä, atomien fuusioituessa. Sen seurauksena on syntynyt ensin yksinkertaisia ja pikkuhiljaa monimutkaisempia yhdisteitä. Kuitenkin sellaisen yhdisteen tai yhdisteiden kokonaisuuden syntyminen, joka
osaa kopioida itseään on äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma, jos ei kuitenkaan täysin mahdoton. Jos apina laitetaan hakkaamaan näppämistöä, niin voihan olla, että se sattuu kirjoittamaan vahingossa raamatun sanasta sanaan ;)
Laboratorioissa on tehty kokeita, joissa on testattu, kuinka monimutkaisia yhdisteitä syntyy \vellistä\ joka imitoi niitä alkuaineita ja yhdisteitä, joita maapallon synnyn paikkeilla on ollut oletettavasti käytettävissä. Tätä velliä on sitten keitetty ja altistettu sähköpurkauksille (salamointi) ja ties mitä. Monimutkaisimmat yhdisteet, joita muistaakseni oli saatu syntymään olivat aminohappoja ja niiden lyhyitä ketjuja. Nämäkin ovat kuitenkin hyvin kaukana siitä, mitä vaadittaisiin molekyyliltä, joka pystyisi kopioitumaan... Siis en yhtään tieteellisenkään tiedon varassa ihmettele joidenkin uskoa johonkin yliluonnolliseen, joka olisi ohjaillut tätä tapahtumaketjua.
