ÄLKÄÄ LUKEKO KUIN PIRU RAAMATTUA:
Olen lukenut jostain, että klassisen musiikin tempo/rytmi eli n. 70 bpm olisi lähellä aivojen valvetilan rytmiä (en muista, oliko se nyt alfa, beetta, gamma vai delta- taitaa olla alfa). Useiden havaintojen mukaan klassisen musiikin kuuntelu edesauttaisi omaksumisprosessia ts. asiat jäävät paremmin päähän päntättäessä Mozartin tahtiin. Olen monesti leikkynyt ajatuksella, että jos ao. juttu pitää paikkaansa, niin trancen 140 bpm nakuttaisi ihanteellisesti joka toisen biittinsä aivorytmin tahtiin. Ehkäpä se aiheuttaa sen ihanan transsifiiliksen, kun tarpeeksi pitkään kuuntelee. Konemusiikissa käytetty tekniikka puolestaan mahdollistaa todella monipuolisen psykoakustiikan hyväksikäytön. Musiikki tempaa sekä taiteellisesti mukaansa, mutta se myös leikkii ihmisen tutkalapuilla siihen malliin, että kuulostaa aivan kuin olisi musiikin sisällä.
Olen lukenut jostain, että klassisen musiikin tempo/rytmi eli n. 70 bpm olisi lähellä aivojen valvetilan rytmiä (en muista, oliko se nyt alfa, beetta, gamma vai delta- taitaa olla alfa). Useiden havaintojen mukaan klassisen musiikin kuuntelu edesauttaisi omaksumisprosessia ts. asiat jäävät paremmin päähän päntättäessä Mozartin tahtiin. Olen monesti leikkynyt ajatuksella, että jos ao. juttu pitää paikkaansa, niin trancen 140 bpm nakuttaisi ihanteellisesti joka toisen biittinsä aivorytmin tahtiin. Ehkäpä se aiheuttaa sen ihanan transsifiiliksen, kun tarpeeksi pitkään kuuntelee. Konemusiikissa käytetty tekniikka puolestaan mahdollistaa todella monipuolisen psykoakustiikan hyväksikäytön. Musiikki tempaa sekä taiteellisesti mukaansa, mutta se myös leikkii ihmisen tutkalapuilla siihen malliin, että kuulostaa aivan kuin olisi musiikin sisällä.