En oo ikinä uskonu kuoleman jälkeiseen elämään enkä varmaan tule ikinä uskomaan ellei tässä jotain tosi radikaalia ja ihmeellistä tapahdu.
Onhan se hienoa kuvitella et kuoleman jälkeen mennään taivaaseen yms. mut jotenkin mitkään raamatunopit yms. ei vain mene minun pieneen kaaliin. Mitäs eläimet, ja muut "elävät olennot" vai onko jotenkin ihminen niin erillainen ja etuoikeutettu, että se vain nauttii kuolemattomuudesta?
Aina nuorempana ajatteli et pitäis hypätä parvekkeelta alas jos joku homma ei tunnu sujuvan mut nykyään... sitä arvostaa mitä tässä ja nyt pääsee tekemään eli nyt vaikka, et naputtaa näitä merkityksettömiä nappuloita kannettavassa tätä lausetta loppuun.
Eli elän elämäni täysillä ja aina viimeiseen hengenvetoon asti ja tietysti jos on kuoleman jälkeistä elämää niin cool, aina se on plussaa. Tosin kyllä mä ymmärrän niitäkin jotka uskoo taivaaseen tai muihin juttuihin, mulle oikeastaan on tärkeintä et kaikki hyväksyy toisensa olise mistä asiasta tahansa ja nautitaan tästä ainutlaatuisesta elämästä - yhdessä
Kuulostaa jo vähän liian saarnaavalta ja maailman parantavalta...