Tuttu? Kaveri? Ystävä?

51 posts, 3 pages, 18,626 views

TanyaK

Posts: 745

#21 • • TanyaK karkeakielinen kujakissa
Mun määrittelytapa on oikeesti niin sairas etten viitsi siitä julkisesti puhua..ja toiseksi on aika vaikeaa ja ehkä outoa laittaa ihmiset kaveri lokeroihin. Jokainen ihmissuhde elämän varrella on ainut laatuinen eikä niinkään lokeroitavana..Ihan sama kun ihmissuhteisiin ei ole ns. ohjekirjaa jne. Jokainen suhde tarvitsee oman määrittelynsä ja ohjeensa miten toimitaan ja kaikki toimii omalla tavallaan..jos toimii.
Lost-Soul

Posts: 3,107

#22 • • Lost-Soul los pallos
No tutut on silleen esim. niitä joiden kanssa vaan koulussa juttelee. Tai näkee vaan jossain tietyssä paikassa...

Kaverit on sit jo sellasii et niiden kanssa lähetään jonnekkin ja niitten kanssa jo suunitellaan tekemisiä ja menoja...

Ystävät on sit jo sellasii, joita on tunnettu jo jotain kaheksan vuotta ja niille voi jo kertoo oikeestaan ihan mitä vaan...


No tossa on tavallaan mun määritelmä... En mä voi sanoo jotain duunista silleen et se olis mun kaveri, vaikka se oliskin duunikaveri.. mut kuitenkin se on vaan tuttu... et silleen *igor*

--
Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis

tez

Posts: 188

#23 • • tez hottie
ystävälle ei tarvitse valehdella. en kyllä sano että valehtelisin muille mutta..ääh vaikee selittää..toivottavasti jollain on edes hajua mitä yritän sanoa...

--
...do you fuck as well as you dance?

sune

Posts: 2,096

#24 • • sune Turkkilainen lammaspaimen
Tuttu on semmonen kelle moikkailee ja juttelee sillon tällön, kaveri on kaveri, eli näkee paljon ja sillee. Ystävä on semmonen joka tietää susta kaiken. Ja se on myös se joka osaa olla kaikist paskamaisin *nauraa*

--
ei kovin ihku eikä plur

UnityF

Posts: 15,721

#25 • • UnityF joo just se
trix:

tuttuja on paljon, kavereita vähemmän...ystävät ovat harvassa. (Itsestäänselvyys???)

[muokattu 16.12.2002 15:49]


tolleen mäkin varmaan ajattelen...
*iloinen*
Avatar
#26 • • greenie Guest
Tuttu: Sellainen, jolle jutellaan satunnaisesti, mutta ei soitella tai moikkailla spontaanisti kadulla. Ei sillä, että esim. tervehtiminen olisi väärin tai mitään - se vaan tuntuu joskus vähän oudolta. Näen aika usein esim. klubituksen/platinumin porukoita, mutta en ole muistaakseni koskaan moikannut, koska pelkään, että mulla ei olisi oikeastaan mitään sanottavaa. Sinänsä harmi.

Kaveri: Kaverien kanssa vietetään aikaa. Puhutaan siitä, millaista on juuri sillä hetkellä.

Ystävä: Ystävien kanssa vietetään myös aikaa, mutta puhutaan menneestä, nykyisyydestä ja tulevasta. Visioidaan projekteja ja toteutetaan niitä. Melkein ihan mitä vaan.

Sitten on vielä se yksi kategoria - tytöt.

Tytöt: Haluaisiko joku kirjoittaa tähän jotain mun puolesta? Ehkä kuvailla sitä epäloogisuus -rushia, joka tulee ihastukseen törmätessä jne? Sitä fiilistä, kun ei tunne jostain syystä olevansa "kotonaan" tytön kanssa? Ai, siinähän se kaikki oleellinen tulikin jo *häh*
Avatar
#27 • • Taika Guest
trix:

tuttuja on paljon, kavereita vähemmän...ystävät ovat harvassa. (Itsestäänselvyys???)

[muokattu 16.12.2002 15:49]



Itsestäänselvyys vaikka luokitteleminen ei olekaan mun juttu..Ihmisiä ei pitäis lokeroida mitenkään mutta tässä teen poikkeuksen.Siperia opettaa..

Tuttuja tulee vastaan joka paikassa, moikataan mutta kumpaakaan ei oikeasti kiinnosta mitä kuuluu. Pääasia et vaihdetaan kaks lausetta siitä millainen sää on ollut jotta voisi jälleen ensi vuonna jättää lähettämättä sen joulukortin niin ettei omatunto kolkuta..

Kaverit..Numero tallessa ja tietää missä asuu mutta luottamus puuttuu. Toiset ihmiset jäävät syystä tai toisesta kaukaisemmiks vaikka kaveruus olisi kestänyt vuosia. Kaveria ei kyllä jätetä mutta saattaa unohtua useammaksikin viikoksi..

Ystävät, vähän mutta sitäkin arvokkaampia. Lukevat mua kuin avointa kirjaa eikä sanoja tarvita. Ihmisiä joiden seurassa voi istua tuntikausia hiljaa eikä ahdista..Ihmisiä joiden haluan olevan onnellisia. Niitä joita tulee ikävä kun itse on jossain kaukana poissa..
ATD

Posts: 271

#28 • • ATD
mä en osaa enää sanoo tost tutun ja kaverin rajasta.. kun luulee olevansa kaveri voikin olla jotain ihan muuta.. mut ystävä sit on ihan oma lukunsa.. niit tosiaanki on harvassa.. vaikka onneks niit kuitenki on.. ja ainahan niit tarvitaan, mut sit on myös toisenlaisii ystävii joihin oikeesti luotetaan. ne on jo sit kiven alla varmaan piilos.. ainaki aina välil.. mut onneks niit aina pari löytyy..

--
"se on vaan hengausta ja chillausta.. mennään ajan mukana"

Avatar
#29 • • trisha Guest
Kyllähän niitä kavereita löytyy mutta ei kai ikinä liikaa.
Hyvänpäivän tuttuja on ja uusi kategoria,
"Kusipäät",ns. "wannabekaverit" on onneksi karsiutunut
pois matkan varrella. Inhottavampia ihmisiä maailmassa
on juuri sellaset hyväksikäyttäjät jotka tekeytyvät kaveriksi mutta on oikeasti itteänsä niin täynnä etteivät pysty molemminpuoliseen ystävyyteen kenenkään kanssa.

[muokattu 25.12.2002 17:35]
Tonyw

Posts: 197

#30 • • Tonyw Manufackture
joo muakin vähän välillä ärsyttää et oon niin avoin ihminen
etenkin kännissä sitä tulee ''avauduttua''joskus liikaa ja eikä ees ketään kiinnosta sellaiset höpinät.
Hyvä kuuntelee olen ja siksi ehkä olen saanut muutamia luottohenkilöitä bileistä jotka vuorostaan kertoo huolia takaisin*hymy*
ystäviä kymmenkunta ja tuttuja paljon
*ökkö*
Avatar
#31 • • anukoo Guest
Mä en kyllä ymmärrä sinäänsä miksi ystävän pitäisi olla se jolle avautua täysin. Musta sen voi tehdä kaverillekkin. Ystäviä on niinhirmu vähän, että voi käre kud jos avautuisin sille ainoalle. Raukkaparka saisi hakea paikkaa sairaalasta henkisten vaurioitten takia aivan heti.
*ding*
Myfinesthour

Posts: 420

#32 • • Myfinesthour
greenie:

Tuttu: Sellainen, jolle jutellaan satunnaisesti, mutta ei soitella tai moikkailla spontaanisti kadulla. Ei sillä, että esim. tervehtiminen olisi väärin tai mitään - se vaan tuntuu joskus vähän oudolta. Näen aika usein esim. klubituksen/platinumin porukoita, mutta en ole muistaakseni koskaan moikannut, koska pelkään, että mulla ei olisi oikeastaan mitään sanottavaa. Sinänsä harmi.

Kaveri: Kaverien kanssa vietetään aikaa. Puhutaan siitä, millaista on juuri sillä hetkellä.

Ystävä: Ystävien kanssa vietetään myös aikaa, mutta puhutaan menneestä, nykyisyydestä ja tulevasta. Visioidaan projekteja ja toteutetaan niitä. Melkein ihan mitä vaan.

Sitten on vielä se yksi kategoria - tytöt.

Tytöt: Haluaisiko joku kirjoittaa tähän jotain mun puolesta? Ehkä kuvailla sitä epäloogisuus -rushia, joka tulee ihastukseen törmätessä jne? Sitä fiilistä, kun ei tunne jostain syystä olevansa "kotonaan" tytön kanssa? Ai, siinähän se kaikki oleellinen tulikin jo *häh*



Tytöt:
*ökkö**pihkassa**slurps**pahis*
Tytöt kuuluvat tosiaan omaan alakategoriaansa, sillä jos tyttö on kaverina, niin joskus saattaa alkaa sitten kuites sydän läpättämään vaikka kuinka pinnistelisi ja yrittäisi olla khuulin platoninen. Kirottua olkoon hormonien hyrräys ja henkinen vetovoima. Kaikista karmeinta on tajuta, että joku hyvä varattu (tyttö)kaveri onkin sinun elämäsi elli ja menetetty tulevien lapsiesi äiti. *nyyh* Aber ja, eipä auta itku markkinoilla. Tytöt ovat tyttöjä ja niillä on tyttöjen kujeet. Hassuja ne tytöt*iloinen* Sitten on vielä femme fatalet. Kuka määrittelisi nämä kohtalon kääntäjät?*täh*

[muokattu 30.12.2002 11:17]

--
"..."

Avatar
#33 • • yana Guest
Myfinesthour:

Tytöt kuuluvat tosiaan omaan alakategoriaansa, sillä jos tyttö on kaverina, niin joskus saattaa alkaa sitten kuites sydän läpättämään vaikka kuinka pinnistelisi ja yrittäisi olla khuulin platoninen. Kirottua olkoon hormonien hyrräys ja henkinen vetovoima. Kaikista karmeinta on tajuta, että joku hyvä varattu (tyttö)kaveri onkin sinun elämäsi elli ja menetetty tulevien lapsiesi äiti.



mikä tän pointti muuten on? ei pitäisi kaveerata saaliin kanssa?

ei nyt ehkä sentään :)

mut en mä vaan pystyis alkaa lajittelemaan ihmissuhteita sukupuolen mukaan vaikka harjoittelenkin lisääntymistä mielummin kauniimman sellaisen kanssa.

ja eikö kuitenkin olisi parempi jos 'sydän alkaa läpättämään' sellaiselle jonka kanssa homma toimii jo ennestään? kuin johonkin ventovieraaseen joka osoittautuukin sitten harhalaukaukseksi. onhan tietysti aika haasteellista pitää fiilikset kasassa jos tunne ei ole molemminpuolista.
ja aivan yhtähyvin se toinen voi olla varattu, oli se ennestään ystävä tai ei?

[muokattu 30.12.2002 12:26]
Myfinesthour

Posts: 420

#34 • • Myfinesthour
yana4000:

Myfinesthour:Tytöt kuuluvat tosiaan omaan alakategoriaansa, sillä jos tyttö on kaverina, niin joskus saattaa alkaa sitten kuites sydän läpättämään vaikka kuinka pinnistelisi ja yrittäisi olla khuulin platoninen. Kirottua olkoon hormonien hyrräys ja henkinen vetovoima. Kaikista karmeinta on tajuta, että joku hyvä varattu (tyttö)kaveri onkin sinun elämäsi elli ja menetetty tulevien lapsiesi äiti.

mikä tän pointti muuten on? ei pitäisi kaveerata saaliin kanssa?

ei nyt ehkä sentään :)

mut en mä vaan pystyis alkaa lajittelemaan ihmissuhteita sukupuolen mukaan vaikka harjoittelenkin lisääntymistä mielummin kauniimman sellaisen kanssa.

ja eikö kuitenkin olisi parempi jos 'sydän alkaa läpättämään' sellaiselle jonka kanssa homma toimii jo ennestään? kuin johonkin ventovieraaseen joka osoittautuukin sitten harhalaukaukseksi. onhan tietysti aika haasteellista pitää fiilikset kasassa jos tunne ei ole molemminpuolista.
ja aivan yhtähyvin se toinen voi olla varattu, oli se ennestään ystävä tai ei?

[muokattu 30.12.2002 12:26]



Vastausvimmassani vastaan seuraavaa:
Niin, se pointti juuri oli siinä, että jos synkkaa hyvin kaverina, niin naisen kanssa siitä helposti kehkeytyy jotain enemmän. Tai siis ainakin mulla "alkaa sydän läpättämään". Siksi se on vähän kuin kirous. Ja vielä parahin Yana, totesin lähinnä, että se on kauheinta kun ihastuu varattuun.

Ei kenenkään tarvi lokeroida juttujansa jos ei halua. Joillekin ystävyys vastakkaisen sukupuolen kanssa voi vain tuntua erinlaiselta (niinku yleensä). Vaikea ja turha selittää, joten en selitä. *vink**piis*

--
"..."

trance(f)

Posts: 976

#35 • • trance(f) metsäkeiju

sasu:
Kertokaapa omat mielipiteenne siitä minkäläinen ihminen on tuttu? entä kaveri? entä ystävä?

Itselleni tuttu on sellainen, jonka tietää vain nimeltä, ja jota moikkaa, mutta siinä se.

Kaveri on sellainen jonka kanssa keskustelee enemmän ja säännöllisemmin ja josta tietää enemmänkin kuin nimen.

Ystävä on sitten jotain paljon enemmän.



yhdyn edelliseen....olen samaa mieltä noista*plur*
darz

Posts: 1,127

#36 • • darz

sasu:
Kertokaapa omat mielipiteenne siitä minkäläinen ihminen on tuttu? entä kaveri? entä ystävä?

Itselleni tuttu on sellainen, jonka tietää vain nimeltä, ja jota moikkaa, mutta siinä se.

Kaveri on sellainen jonka kanssa keskustelee enemmän ja säännöllisemmin ja josta tietää enemmänkin kuin nimen.

Ystävä on sitten jotain paljon enemmän.



Jees toi on totta yhdyn...*joo*
kuu

Posts: 1,174

#37 • • kuu tyttttö
tuttuja on liian paljon.kavereita minulla on jonkun verran.ystäviä yksi.ja sekin poikaystävä.kukaan muu ei ole vielä päässyt ystäväkseni.sellainen on ystävä, jonka kanssa pystyy olemaan luonnollisesti ja voi tehdä omia kummallisia asioitaan, eikä toinen ole moksiskaan.tuli ikävä tärkeintäni.

--
köh köh

Susu

Posts: 1,077

#38 • • Susu The Nasu
hmmm...siis tuttu on sellainen jonka tiedät olevan olemassa, mutta tätä henkilöä et tunne. Siis esim. perhetuttu on sellainen johon törmätään vaikka juhlissa mutta keskustelu jää aikaslailla ”smalltalk” asteelle...
Kavereita voi olla paljon. Koulusta, töistä jonkin harrastuksen yhteydestä ja niin edelleen...sellaisen henkilön kanssa vietetään aikaa ja pidetään hauskaa.
Ystäviä ei itselläni ole kuin muutama ja se riittää. Ystävä on niin sanottu henkireikä. Kuuntelee ja elää mukana siiis kaikessa. Ystävyys on myös sellainen mikä säilyy vaikka vuosien eron jälkeenkin..
*plur*

--
"Aivot on elin, jolla ajattelemme, että ajattelemme." -Ambrose Bierce

milla

Posts: 3,699

#39 • • milla
tuttuja paljon, kavereitakin... ja ystäviä kans! oon oikeesti lähes joka päivä kiitollinen siitä et mul on niin monen monta ihanaa ystävää.. joiden kaa voi puhuu kaikesta ja tehä kaikkea ja joihin voin luottaa. *plur*
dirtyface

Posts: 344

#40 • • dirtyface rok.
sasun määritelmät oli aika hyviä...

--
ketkä v*tun muut? *pahis*