15,958 posts, 798 pages, 6,666,817 views
accule:
noihin kysymyksiin vastaa evoluutio ja luonnonvalinta jne jne, ja sen vastaus taitaa olla liian pitkä tässä kirjoitettavaksi. ja toisaalta liekö toi alkuperäinen kysymyskin enemmän luonteeltaan retorinen...
typ0:
---
accule:
noihin kysymyksiin vastaa evoluutio ja luonnonvalinta jne jne, ja sen vastaus taitaa olla liian pitkä tässä kirjoitettavaksi. ja toisaalta liekö toi alkuperäinen kysymyskin enemmän luonteeltaan retorinen...
---
mitä tarkottaa retorinen
ella_:
---
Jone:
Miten se sääli niitä auttaa? Apua tarvitsevia tulee auttaa, mutta ei säälistä.
---
tosin kai se on jollakin tapaa se sääli mikä laukaisee ihmisen halun esimerkiksi lahjoittaa keräyksiin ?
Puistokemisti:
Eli jos mä säälin niitä, niin mun ei pidä auttaa. Koska mun apuni tulisi silloin säälistä, vai?
Entä jos mä siltikin autan niitä, tekeekö se mun avusta vähemmän tarpeellisen koska olen auttanut säälistä? Ja entäs ne ihmiset joita ei voi auttaa? Pitääkö mun silloin olla säälimättä? Tekeekö se musta kylmän, vai jotain muuta?
Puistokemisti:
Esim, jos mä vaikka säälin sua, mut sua ei voi auttaa. Se että säälinkö sua vai en, ei sua hetkauta.
Puistokemisti:
Mutta itse saatan ajatella että koska tunnen sääliä sua kohtaan, niin en ehkä olekkaan paha ihminen koska tunnen jotain. Ei sääli ole sairaus, se on ihmisen keino kertoa itselleen että vaikka et voikkaan auttaa ei se tarkoita että olisit tunteeton.
Puistokemisti:
Ihme sana semmosenaankin, sääli? Säälittävää? Säälistä? Ei voi kuin sääliä?
Puistokemisti:
Siis minähän en auta säälistä vaan siksi että apua tarvitsevaa tulee auttaa.
Oli se sitten ihminen eläin tai kasvi.
Käytin vain itseäni esimerkkinä.
Puistokemisti:
Tossa ylhäällä oli siis köyhien ja muiden sääliminen, ne tuskin tietää sääliikö niitä vai ei.
Ja tuskin itsekkään tietäisit säälinkö sua vai en, ellen sitten sanoisi sitä.
Minähän siis en säälisi koska säälistä ei ole mitään hyötyä.
Ja toivottavasti sellaista tilannetta ei tulekkaan.
Puistokemisti:
Sokea epäitsekkyyskin voi olla paha juttu.
Puistokemisti:
Ja säälihän tulee yleensä vanhemmilta ihmisiltä, nykyään harva nuori enää säälii.
Ja miksi itsekkäät tuntisivat itsensä huonoiksi, niitä vartenhan sääli on.
Säälin avulla ne voivat mieltää itsensä paremmiksi ihmisiksi.
Puistokemisti:
Miksi sen pitäisi?
Puistokemisti:
Kuolettavasti sairaat?
kenties?
Puistokemisti:
Ei ne välttämättä peitä huonoa omaa tuntoa vaikka säälistä lahjoittavatkin
Joilekkin vaan on opetettu että vähäosisia pitää sääliä, niille sääli voi olla yhtäkuin pitää auttaa ja sääli on silloin niille se oikea syy. Ei ne väldesti ajattele sitä vääränä syynä.
Puistokemisti:
Et missään, mut jos itse on kusessa niin muiden auttaminen ei paljon silloin ehkä vaakakupissa paina. jos painaa niin se ei ehkä myöskään ole hyvä vaikka pyyteettömästi auttaisikin
Puistokemisti:
Itsekkyyskin on hyvä asia, ruoki ensin oma suu ja sitten toisen on pitänyt ihmiset jo jonkin aikaa tällä pallolla.
Puistokemisti:
Niin negatiiviset kuin positiivisetkin tunteet ja käytösmallit ovat tarpeellisia.
Ne muokkaavat paitsi meitä myös muita.
Puistokemisti:
No mille se maistuu?
Puistokemisti:
Ja mihin sä oletat että mä olen pyrkinyt kokoajan?