Replying to SINKKULUUKKU:
Kyllä tää ikisinkkuus oikeasti rupeaa joskus tympäsemään, muttei ole paljoa vaihtoehtoakaan ujolla, rumalla ukolla...
Rakas tommib,
Uskon vakaasti, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa kumpaankin mainitsemaasi seikkaan, joiden olet identifioinut vaikuttavan kykyysi löytää vierellesi nainen. Ikäväksesi oletan, että ne eivät ole ainoat (tai todennäköisesti edes ne merkittävimmät) syyt sinkkuuteesi, mutta valoisaa tilanteessa on se, että myös nämä muut esteinä olevat asiat on hyvin suurella todennäköisyydellä mahdollista muuttaa.
Nämä muutokset eivät kuitenkaan tapahdu vaivattomasti ja nopeasti vaan niiden eteen on sitouduttava tekemään töitä pitkäjänteisesti epäonnistumisista ja takapakeista huolimatta. Kyse on lopulta siitä kuinka paljon sinä todella haluat vierellesi naisen - kuinka paljon olet valmis uhraamaan ja tekemään töitä asian eteen.
Parisuhteet eivät kuitenkaan ole ainoa polku onnellisuuteen elämässä, joten suosittelen harkitsemaan vakavasti ennen kuin sitoudut muovaamaan itsestäsi yksilöä, joka onnistuu sekä kohtaamaan naisia että myös kelpaamaan heille kumppaniksi. Mikään yksittäinen muotti tai polku ei ole ainoa oikea tapa elää onnellinen elämä ja uskon vakaasti, että meistä jokainen on kykenevä löytämään useita erilaisia tapoja rakentaa elämästään onnellinen paikka.
En tiedä sinusta mitään, joten en voi sanoa mitkä elämän moninaisista onnellisista poluista olisivat sinulle luontevimpia seurata. Voin vain luvata, että myös sinulle sellaisia on lukuisia ja jotkut niistä ovat tällä hetkellä helpommin sinulle tavoitettavissa kuin toiset. Tärkeintä on mielestäni lopulta kuitenkin se, että sitoudut tekemään omasta elämästäsi onnellisen paikan elää - mitä ikinä se erilaisissa elämäntilanteissasi tarkoittaakaan.
Onnellisuus ja tyytyväisyys löytää harvoin tiensä elämään vahingossa. Ja silloinkin kun se niin tekee, muuttuu ympäröivä todellisuus useimmiten hetken kuluttua sellaiseksi, että onnellisuuden säilyttääkseen olisi ihmisen jälleen mukauduttava. Jos tätä mukautumisen tarvetta ei havaitse tai siihen ei syystä tai toisesta halua reagoida, alkaa onnellisuus vähitellen katoamaan. Kyseessä ei ole mikään yksittäinen interventio, jolla juna saadaan takaisin raiteilleen vaan koko elämän kestävä prosessi, jossa oma persoona on mukautettava ympäristön muutoksiin.
Toki pitkään jatkuneen onnettomuuden kitkeminen on usein työläämpää ja vaativampaa kuin jo lähtökohtaisesti onnellisen tilan hienosäätäminen hiljakseen tapahtuviin muutoksiin reagoimalla. Todellisen tilanteen kohtaaminen vertailematta, tuomitsematta tai arvottamatta on kuitenkin parasta mitä voit itsellesi tehdä. Olet nyt siinä pisteessä kuin olet ja se on ainoa piste, josta voit lähteä tilannettasi muuttamaan. Ja vaikka rankkaa muutosta olisi edessä vuosi, kolme vuotta tai kymmenen vuotta, eikö se silti kannattaisi jos palkintona olisi mahdollisuus elää loput elämästään onnellisena?
Se mitä teet tänään muuttaa sitä mitä sinä olet huomenna. Se mitä sinä olet huomenna muuttaa sitä mitä olet vuoden päästä. Loppuelämäsi näkökulmasta se mihin suuntaan olet menossa on lopulta paljon merkittävämpää kuin se mistä pisteestä tänään itsesi löydät. Ja vaikka et vielä tänään tietäisikään mikä on paras suunta huomista varten, kannattaa pääasiassa hyvältä tuntuviin muutoksiin tarttua jo tänään. Lopulta yksi tärkeimmistä asioista on nimittäin saada itsesi uskomaan, että muutos tilanteiden mukaan - muutos kohti onnellisempaa minää - on aina mahdollista. Toi elämä tullessaan mitä tahansa. Ja se usko löytyy parhaiten kokemuksen kautta.
