Lace:
Ruokaa en dyykkais ikimaailmassa, kun olen itse ruokakaupassa työskennelleenä nähnyt, miten poistettavia tuotteita voidaan käsitellä. Niitä ei ainakaan meidän kaupassa viedä suoraan kylmätiloista roskikseen, vaan ne voi maata lämpimässä takahuoneessa tai roskiksessa tuntikausia ennen kuin ne viedään jäteastioihin. Korkeintaan kasviksia voisin pakon edessä ottaa, mutta mitään helposti pilaantuvia - never ever. Mieluummin oon vaikka syömättä, jos tiukka paikka tulee.
Leipä ja pullathan tosiaan menee huoneenlämmössä pilalle jo muutamassa tunnissa. Tunnen muutaman tyypin jotka ovat myöskin olleet ruokakaupassa töissä ja juuri siksi dyykkaavat, kun tietävät että hyvää ruokaa sieltä saa ilmaiseksi. Itse oon ruokaa dyykannu pari vuotta, määrät riippuu vähän asuinpaikasta kun ei aina ole lähistöllä ollut sopivia kauppoja. Jossain vaiheessa hain 90% ruuastani roskiksista enkä ole kertaakaan saanut vatsatautia. Lihaakin olen dyykannut ja pari kertaa jopa hesen hampurilaisia!
Mut kiva kuulla ettei suurinta osaa ihmisistä dyykkaus kiinnosta, niin jää enemmän meille. Toisaalta on kummallista että jotkut nimenomaan haluaisivat estää dyykkauksen, miksi ihmeessä? Ollaanko salaa vähän kateellisia siitä että joku saa ruokansa ilmaiseksi ja säästää pitkän pennin? Mun mielestä syömäkelpoisen ruuan lukitseminen roskiksiin pitäis olla laitonta. Kauppias ei ole edes lain mukaan enää vastuussa ruuista siinä vaiheessa kun ne laittaa roskikseen - periaatteessa tavara on silloin jäteastian omistajan omaisuutta. Enkä voisi kuvitella että kukaan haastaisi jätefirmaa oikeuteen siitä että on sairastunut roskiksesta ottamastaan ruuasta
Sitten tietty ruuan lisäksi on tullut dyykattua tavaraa. Yhden vaatetukun roskiksista löytyi säännöllisesti palautukseen tulleita vaatteita, suurimmasta osasta löytyi toki joku pieni vika mutta pienellä ompelulla ne olisi saanut käyttökelpoisiksi. Taloyhtiöiden roskalavoilta löytyy myös ties mitä hienoa ja arvokasta. Viime kesänä hyppäsin lavalle, johon ökyperhe oli tyhjentänyt ullakkoaan ja asuntoaan pienempään muuton yhteydessä. Itse sain saaliiksi hyvän vedenkeittimen, kahviastiaston, kiinalaisen teeastiaston ja 80-luvun kaiuttimet. Vieressä tonkinut heppu löysi 3 toimivaa kännykkää (yksi niistä hm.. 6120?), hifi-videot,.. vieressä asuneet tutut kantoivat kotiinsa kalliita mattoja ja upeita viherkasveja. Yksi paikalle osunut lääkiksen opiskelija löysi itselleen parin sadan euron arvosta kurssikirjoja. Paikalla kävivät myös tavaran (edelliset) omistajat juttelemassa, heille oli ihan o.k. että roina sai uuden kodin. Eivät vaan olleet jaksaneet roudata sitä (200m päähän) hietsun kirppikselle myyntiin.
Suurin osa tuntemistani dyykkaajista ei muuten tee sitä siksi etteikö olis varaa ruokaan. Osa haluaa vaan säästää rahaa muihin harrastuksiin, osa ajattelee samalla tekevänsä palveluksen maailmalle kierrättämällä. Jotkut jopa jättävät hakematta vaikkapa toimeentulotukea vaikka olisivat siihen oikeutettuja - siksi koska saavat kaiken kaipaamansa ilmaiseksi (myös asunnon). Joillekin dyykkaus on vain jännittävä harrastus.