029, 1.8.2008 22:14:
Oon myös jutellut henkilökohtasesti tutkijoiden kanssa, ketkä on täysin masentuneita siitä, ettei ne voi "tehdä tutkimusta" - vaan toi touhu on aivan täysin tuloshakusta ja määrärahojen perässä juoksemista. Yks ulkomaalainen aivotutkija oli jopa sitä mieltä et ei ois suuntautunut alalle, jos ois tienny etukäteen miten asiat menee, vaikka olikin ollut sille alunperin kutsumus.
Kaiken tälläsen vierestä näkemisen jälkeen osaa suhtautua jokaseen tutkimukseen vähän erilailla.
Toisaalta miten se aivotutkija oli sitten olettanut asioiden menevän? Ettäkö saisi tutkia mitä tahansa ja jostain vain annettaisiin siihen rahat ihan tuosta vain? Totta on, että tuloshakuisuus ja määrärahojen metsästys tuottaa ongelmia sekä käytännössä että periaatteessa, mutta toisaalta kaiken tutkimuksen vapaa rahoitus ei sekään kuulosta ihan järkevältä ratkaisulta. Asioiden tutkiminen on todella kallista ja on ihan ymmärrettävää, jos valtiokin haluaa pyrkiä karsimaan turhia rahareikiä ja tehostaa toimintaa.
Lisäksi nuo ongelmat ovat osin alakohtaisia. Jos tutkimuksen kohteen ympärillä liikkuu suuria rahasummia ja rahoitus on tullut yksityiseltä puolelta, on skeptisyyteen enemmän aihetta kuin valtion rahoittaman perustutkimuksen suhteen.
---
Epailija, 31.7.2008 11:50:
Lisäksi jos tutkimus on yleisen käsityksen vastainen, saattaa tuloksen julkaisu tieteellisessä lehdessä olla työlästä (mikä on osaltaan myös hyvä juttu).
---
Mä en oikeestaan pysty näkemään tätä mitenkäänpäin hyvänä juttuna. Ongelmana on se, et yleinen mielipide määräytyy noiden firmojen rahottamien tutkimusten mukaan ja ainoot tutkimukset jotka tuo niistä poikkeavia (realistisia) tuloksia on sitä riippumatonta marginaaliryhmön tutkimusta - mitä ei rahoteta.
Ei tuossa tarvitse olla kyse mistään firmojen rahoittamien tutkimusten nollaamisesta, vaan näitä saattaa löytyä ihan perustutkimuksen puoleltakin. Luin tuossa kesän alussa yhdestä tutkimustuloksesta, jota tutkijoilla oli ollut vaikea saada vertaisarvioituun lehteen, sillä se oli antanut aihetta olettaa joukon ihmisiä (including todennäköisesti myös vertaisarvioijat) olleen väärässä vuosikaudet. (Pistän tarkemman kuvauksen vaikka maanantaina, jos töiltä ehdin.) Tutkijoiden piti tarkistaa tulokset ja tehdä kaikki erityisen huolellisesti ennen kuin paperi vihdoin meni läpi ja tämä on se hyvä juttu, mihin viittasin: Jos jokin tutkimus haastaa jonkin näkökulman, jota tukevaa dataa löytyy usealta vuodelta, on syytäkin vaatia tältä tutkimukselta paljon. Nollatuloksiahan saattaa saada ihan tutkimuksen huonon laadunkin seurauksena. Jos tutkimus sitten täyttää nuo suuret vaatimukset, on se entistä todennäköisemmin sellainen tulos, joka vie koko alaa eteenpäin sekä ristiriidan asettaman tutkimushaasteen että tutkimuksen asettaman laaturiman suhteen.
Teidän tarvii huomata se, että jos muutamasta tyypistä tehdään varottavia esimerkkejä, se johtaa siihen et alitajusesti porukka ymmärtää välttää sen tyylisiä tuloksia. Noi jutut eri alojen julkaisuissa tsekataan monien asiantuntijoiden taholta, ja jos asiantuntijoiden piirissä kiertää huhupuhe, että tutkimuksen julkaisija on erotettu - ja siitä tulee sellanen fiilis et se on teknisestiottaen jotenkinpäin epäpätevä - niin sillon sen jutut ei mee julkasuun.
Ei se nyt ihan näin simppeliä ole. Kuten sanoin, noita "whistle blowereita" on ollut ennenkin ja olettaisin, että sellaisella toiminnalla saisi oman maineensa puhdistettua, jos siinä sitten jotain yleistä tahraa olisi. Lisäksi tieteellisiä julkaisuja per ala on monesti useampia ja toisilla julkaisuilla on vieläpä alhaisemmat julkaisukynnykset, joten en oikein usko, että tulosten julkaisu oikeasti olisi kiinni muusta kuin tutkijoiden omasta tahdosta. Voihan sen tutkimuksen heittää ihan eetteriinkin vaikka PDF:nä tai pistää mailitse jollekin sopivalle kansalaisaktvistiryhmällekin, jos tuntuu ettei mikään muu kanava aukea.
Niinkun esimerkiks teilläkin oli heti sellanen ennakkoasenne et ne on epäpäteviä, vaikkette ollu ees katsonut mitä mun sanojen taustalla on (eiks?), niin kelatkaapa vaan millanen ennakkoasenne on tiedelehden toimittajalla tiedeyhteisössä.
Oletko sinä sitten ottanut sitä mahdollisuutta huomioon, että olisivat? Vai onko niin, että tämä väitetty suuri salailu on niin herkullisen kuuloinen tilanne, etteivät tutkijat yksinkertaisesti vain voi olla ajamassa pelkkää omaa etuaan? Lopullinen tuomiohan pitäisi antaa sen jälkeen kun on lukenut sen tutkimuksen ja tämän takia se dokkarikaan ei loppujen lopuksi anna mitään vastauksia asian suhteen.
Sen lisäks, monet tutkijat ei oo mitään järjen jättiläisiä.
Tätä en voi kieltää. Teenhän itsekin perustutkimusta. ;P
Tästä järjen jättiläisyydestä aikas hyvänä esimerkkinä on taannoin helsinginsanomissa haastateltu tiedemies, joka sanoi et "kännykkä ei vaikuta mitenkään ihmisen ajatuksiin". Tostahan näkee samantein et se on p*skaa, eikä se oo edes kyennyt itse ajattelemaan asiaa mistä puhuu. Koska, voidakseen sanoa, vaikuttaako joku sähkölaite ihmisten ajatuksiin, sen pitäis ymmärtää mikä on ihmisen ajatus. Ja siitä ei oo toistaseks edes olemassa mitään teoriaa.
ja
Pitää siis tietää mikä on ihmisen ajatus, ja mistä se koostuu, ennen kun voi sanoa mikä siihen vaikuttaa ja mikä ei. Jollei tiedä mistä se ajatus koostuu ja missä se sijaitsee, niin ensinnäkään sitä ei voida mitata, ja siks ei voi väittää et ymmärtää mikä siihen vaikuttaa tai vaikuttaako siihen mikään. Ei voida siis väittää vaikuttaako siihen mikään, jollei ymmärretä mikä "SE" on.
Eikö? Carnegie Mellon-yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt ohjelman, joka osaa arvata sanoja ja merkityksiä tarkastelemalla funktionaalista magneettikuvaa ihmisten aivoista (MB 8/08). Ohjelmalle opetetaan ensin miltä yksittäisten sanojen aivokuvat näyttävät kertomalla ohjelmalle, mitä sanaa henkilö ajattelee. Kun samaa sanaa ajatellaan myöhemmin uudestaan, pystyy tietokone tunnistamaan sen aivokuvan perusteella.
Kyllä aivojen toiminnasta ja ajatuksista nyt sentään jotain ymmärretään, vaikka mitään tarkkaa kuvaa ei olisikaan. Lisäksi sun pitäisi nyt muistaa oma lehdistökritiikkisi tuon tiedemiehen heiton suhteen. Ihan kuin hesari antaisi jollekin random tiedemiehelle sivukaupalla tilaa perustella väitteensä kunnolla. Piilo-oletuksena kaikkien tiedemiesten lausahdusten suhteen pitäisi muutenkin automaattisesti olla se "nykytietämyksen mukaan". Tiedemies voi ihan hyvin olla väärässä, mutta yhden hesarin artikkelin myötä ei pysty vielä vetämään päätelmiä siitä onko tiedemies uhrannut kannalleen ajatustyötä vaiko ei.
Kaiken lisäks (jollei oo aivan täys puusilmä) tälläset tulokset vääjäämättä todistaa, et tutkimusta ei enää edes tarvita (ja vahvistaa myös mun henkilökohtaista teoriaa, et ajatus on jonkinlaista sähkömagneettista energiaa, mikä on jollakin tavalla ihmiskehossa kiinni) - peli on siis noiden haittojen suhteen ja kännykän säteilyn vaikutuksen suhteen ihmismieleen täysin selvä, mut näättekö silti tästä mitään puhetta mediassa?
Nyt hypit kyllä aivan liian vauhdikkaasti loppupäätelmiin. Tilastollinen korrelaatio ei ole mikään todiste yhtään mistään, vaan korkeintaan antaa aihetta tarkempiin tutkimuksiin. Jopa tuon artikkelin lähde sanoo, että asiaa pitäisi kiireellisesti tutkia. Lisäksi perustat nyt oman kantasi tässä johonkin brittitabloidissa julkaistuun juttuun, mikä taas menee vähän ristiin mediakritiikkisi kanssa. Miksi? Voihan olla, että se tiedemies ei vain ole mikään järjen jättiläinen tai että hän pyrkii luomaan omaa uraansa jonkin korkean profiilin väitteen kautta. Oletko lukenut ne tutkimukset, joihin hän viittaasi varmistaaksesi, että niitä voi todella soveltaa tuohon tilanteeseen? Itse vähän kummastelen tällaista kriittisyyttä, joka kohdistetaan vain vallalla oleviin käsityksiin samalla kun pidetään matalaa rimaa sen haastavien näkemysten suhteen.
Niin ja hei, näkyyhän siitä puhetta mediassa, kuten juuri linkilläsi todistit. ;)
Esimerkkinä Aspartaami. Kaikki tietää miten väkivalloin se tuotiin markkinoille, vaikka sen on todettu olevan lähes hengenvaarallinen ja aiheuttaa aivovauriota.
Puhutko nyt pienistä määristä vai sellaisista, joiden saaminen kolajuomien kautta tappaa sinut ihan muuta kautta? Tämä on juuri tällaista medioiden harrastamaa leväperäisyyttä: Sanotaan jonkin aineen aiheuttavan kuolemaa, mutta unohdetaan mainita paljonko sitä pitää nauttia, että sen haittavaikutuksia edes huomaisi.
Täällä te vaan väännätte dissaamassa ranskan teeveen dokkaria ilman että ootte ees katsonut sitä. Vähän sama kun kirjottais arvostelun musiikkiesityksestä katsomatta sitä ollenkaan. Teille on nyt vaan tärkeintä toi oma show ja vääntö...
Kumpaa täällä nyt on oikeasti kritisoitu? Itse dokkaria vai näitä salaliittoteorioita ja tieteen ongelmia yleensä?