Yövuoron paras hetki kohta käsillä: omaan punkkaan nukkumaan
Vetäydyn viileiden vällyjen väliin, untuvapeitto kuitenkin lämmittää mukavasti, otan sikiöasennon, tyyny kainaloon, ehkä peukku suuhun... Tiedän, että uni tulee lähes välittömästi, joten hetken aikaa kiusaan itseäni pitämällä silmiä auki ja nauttimalla hiljaisuudesta. Sitten nukahdan kuin vauva, vaivun koomaan, kuolaan tyynylle ja tuhisen mukavan unisen lämpimästi. Sitten kolmen neljän tunnin päästä herään hirveään kusihätään, käyn tyhjennyksellä ja taas koittaa autuas hetki kun on aivan uninen ja pääsee taas punkkaan rakko tyhjänä.
Ai että... vieläkö vähän aikaa kiusais itseään...