Uhuu, 19.5.2009 10:56:
---
jukebox, 19.5.2009 04:02:
lähikaupan jonossa juuri ennen mua asioinut tyttö unohti vahingossa: niin lompakkonsa kuin passinsakkin kassien täyttöpäätyyn tarkoitetulle tasolle. täytin muovikasseja, kun ne osui silmään ja kysyin puolelta poppoolta pienesti asianosaisen puolesta "panikoiden", jotta josko olisivat jonkun jota kukaan ei kuitenkaan omakseen tuntenut. samassa muistin tytön joka jo hetkeä aiemmin oli edessäni ollut. otin kimpsut ja kampsut ja painelin ulos, kun äkkäsin jo mainitun hlön etäämmällä kassejaan kantamassa. kiitosten tulva ja nätti hymy jätti mielen jollaista ei saavuta ainakaan internetissä ja siitä(kin) hyvästä :)
---
nykypäivänä saa kyllä olla todella kiitollinen, jos kadottamiensa/unohtamiensa tavaroiden löytäjä sattuu olemaan rehellinen ja perinteisen hyväntahtoisuuden sekä oikeudentajun omaava henkilö. en ole koskaan ymmärtänyt (enkä tule koskaan ymmärtämään) sitä, että lompakot ja kännykät ja kamerat ja oikeastaan kaiken minkä irti saa sosialisoidaan omaan käyttöön miettimättä yhtään oikeudenmukaisuutta tai muutakaan... arvostan todella suuresti toimintatapaasi ja arvomaailmaasi tässä suhteessa... pisteet kotiin =)
voitkin kyllä hyvällä syyllä hymyillä koko loppupäivän... ja niin varmasti hymyilee se tyttökin miettiessään tilannetta ja sinua... !!!! ;)
-älävietoisenomaauhuu
kiitos kauniista sanoistas.
joo, siis kyllähän paskiainen voi olla vaan ei
v!#un paskiainen.
kaltainen tilannetaju ja yleinen kunnioitus toisen omaisuutta kohtaan on ainakin henk.koht. kirjattuna selkärankaan. en vois kuvitellakkaan jatkavani arkea muutoin toimineena ja yhdyn täysin yllä kirjoittamaasi kaikilta osin mitä muunlaiseen törkeyteen on tuleva.
jees.. näitä "elämän pieniä iloja" joita ei negailut ja nälvimiset latista.