itse suosin maun puolesta vihreää jalapeño-Tabascoa. harmillisesti se ei kyllä täytä nykyisiä tulisuusvaatimuksiani joten peruspunainen on aika usein käytössä.
käyttökohteina aika monenmoinen soppa ja möhnä. uudessa koulussani olen huomannut, että jos laitosruoka ei täytä ihan odotuksia, sitä voi lähes aina pelastaa Tabascolla (ei sentään takataskussa kulje, koulun kahvila tarjoaa!). en toki kuitenkaan käytä tätä jumalten nektaria vain maun peittämiseen, vaan säväyksenä (tai oikeastaan kunnon tujauksena) toimii helvetin hyvin myös kumppanina turkkilaispizzan kera. tällä tavoin sainkin ensikosketuksen Tabascon ihmeelliseen maailmaan Annimarin esimerkillä, Kallion hovissa. ;)
toistaiseksi kokeilematta ovat vielä esimerkiksi monet suomalaiset perinneruuat, kuten kaalikääryleet ja maksalaatikko. lihakaalilaatikossa muutama tippa oli kyllä ihan paikallaan!