Ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö

Yhä enenevässä määrin on saatu todisteita siitä, että maapallon ilmasto on muuttumassa lämpimämmäksi. Tieteellisiä kiistoja on käyty siitä, johtuuko tämä ihmisen toimista maapallolla, vai voidaanko havaittu lämpötilan nousu laskea ns. luonnollisen vaihtelun piikkiin.

Mikä on sinun suhteesi ilmastonmuutokseen ja kasvihuoneilmiöön?

Uskotko, että ilmasto on lämpenee ihmisten toimien vuoksi? Pystytäänkö asialle tekemään jotain? Uskotko, että tulevaisuuden kehittyvä teknologia ratkaisee ongelman? Vai olemmeko matkalla suoraan helvettiin?

Onko Kioton sopimus hyvä vai huono asia? Entä päästökauppa? Mikä on oikea tapa ratkaista ongelma? Onko oikein, että kehittyneet maat joutuvat leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään samaan aikaan kun kehittyvät maat sylkevät taivaalle saasteita?

Oletko valmis muuttamaan elintapojasi, jotta ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä? Onko uhkaava ilmastonmuutos vaikuttanut jotenkin käyttäytymiseesi?

Ja lopulta: tullaanko meidät muistamaan niinä sukupolvina, jotka kestämättömällä kehityksellään lopullisesti tärvelivät maapallon ekosysteemin, kuluttivat öljyvarat ja sulattivat jäätiköt?

mekaanikko, 8.5.2006 19:24:
Jo nyt pystytään valmistamaan suoraan nykyisiin polttomoottoreihin käyvää biodieseliä mm. yhdyskuntajätteestä. Bensiinin korvaaminen etanolilla ei sekään ole teknisesti mikään älytön haaste, ongelmaksi tulee lähinnä raaka-aineen tuottaminen. Joka tapauksessa niin aurinkoenergia kuin vetyakkuteknologia kehittyvät huimaa vauhtia ja tulevat omalta osaltaan helpottamaan yhtälöä.

Autojen bensakorvikkeeksi varmaan kehitetään erinäisiä vaihtoehtoja, mutta en ole ihan varma, ehditäänkö samalla tahdilla korvata myös lentokoneiden kerosiini. Onko sulla tästä tarkempaa tietoa? Ihan mahdollistahan on, että öljyn kallistuessa lentomatkailu palaa siihen mitä se olikin: rikkaiden huviksi. Ehkä me sitten virkeinä eläkeläisinä matkustetaan Thaimaan sijasta junalla Etelä-Eurooppaan, kun lentäminen on liian kallista.

Jos realisteja ollaan, worst case -skenaariot eivät ole länsimaisen ihmisen näkökulmasta mitään poskettoman dramaattisia. Pahimmillaan merenpinta nousee pari metriä, suuri osa maapallon eläin- ja kasvilajeista kuolee sukupuuttoon ja länsimaihin paukkaa muutama sata miljoonaa pakolaista, jotka oletettavasti pidetään rajan takana tarvittaessa asevoimalla.

No on noi ihan riittävän pahoja skenaarioita jo sellaisenaan. (Eikä toi lista ole täysin kyllä kattava, siitä puuttuu esim. voimistuvat ilmaston ääri-ilmiöt.) Ehkä karmaisevinta on, että ensimmäiset ton suuntaiset oireilut tullee jo meidän elinikänä, ja meidän lapsemme viimeistään pääsevät elämään tollaisissa kuvioissa mukana. Muutos voi olla yllättävänkin nopea, jos kasvihuoneilmiö lähtee ruokkimaan itse itseään.

Sitä paitsi, ne pahimmat worst case -skenaariot ennustaa, että merenpinta nousee viidestä kuuteen metriä, ja jäätikoiden sulaminen kääntää Golf-virran pois Euroopasta. Mutta noiden toteutuminen taitaa olla melkoisen epätodennäköistä ja sen lisäksi kaukana tulevaisuudessa.

Mutta kaiken kaikkiaan suomalaisten asenteita ilmanstonmuutokseen taitaa muokata paljon se fakta, että meidän osaltamme kasvihuoneilmiö ei hirveästi pahenna elinoloja. Mitä nyt tule vähän lämpimämpää, sateisempaa ja tuulisempaa, ja lähimpänä rantaa olevat rakennukset jäävät veden varaan.

Näin ei kuitenkaan tarvitse tapahtua. Dramaattinenkin energiansäästö on mahdollista elintasoamme kohtuuttomasti leikkaamatta. Jonkinlaisiin leikkauksiin on pakko suostua jos katastrofi aiotaan välttää, mutta en usko, että esimerkiksi jonnekin vuoden 1980 paikkeille keskimääräisessä elintasossa palaaminen on kenellekään aivan mahdoton tehtävä.

Ei se ole mahdoton tehtävä, mutta kuinka realistista ton toteutuminen on? Tollanen muutos vaatii voimakkaan tahtotilan, ja Suomeen ei sellaista tahtotilaa saada aikaiseksi ilman akuuttia uhkaa. Jonkun tutkimuksen mukaan 47% suomalaisista ei ole valmiita maksamaan ylimääräistä esim. ympäristöystävällisestä sähköstä. Luuletko, että tällainen porukka suostuisi leikkaamaan energiankulutustaan kolmenkymmenen vuoden takaiseksi?

Ei riitä, että teollisuus ja maatalous leikkaavat rankasti energiankulutustaan, vaan myös tavallisten kansalaisten on lähdettävä talkoisiin mukaan, vaikka sitten pakolla jos vapaaehtoisuus ei johda mihinkään.

Vapaaehtoisuuteen ei kannata liikaa luottaa. Mä luulen, että tehokkain keino energiankulutuksen leikkaamiseen on hintajousto. Valitettavasti vain sähkön ja bensan hinta taitaa nousta liian hitaasti, jotta se ehtisi merkittävästi vaikuttaa kunkin kulutustottumuksiin.

Ihan omakohtaisena konkretisointina jokainen voi miettiä, olisiko valmis esimerkiksi bensan ja sähkön reaalihinnan tuplaantumiseen. Missä vaiheessa hinta ylittää sellaisen kipurajan, että säästäminen on pakko aloittaa? Ainakaan vielä hinta ei ole merkittävästi näkynyt kulutuksessa, vaikka kalliista bensasta ja sähköstä julkisesti kovasti maristaankin.

toma, 8.5.2006 21:56:
Mä suoraan sanoen olen hyvin pitkälle skeptinen henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien suhteen. Vaikka koko Suomen valtio leikkaisi kulutuksensa puoleen tms, ei sillä olisi kärpäsen paskan merkitystä ilmaston kannalta.

Mm, itse asiassa olisi ihan kiva saada jonkunlaista laskelmaa siitä, kuinka paljon esimerkiksi suomalaiset tuuttaavat kasvihuonekaasuja ilmakehään. Vaikka meitä on vaan 5 miljoonaa, mulla on sellainen mielikuva, että väkilukuumme nähden me tuotetaan ihan kohtalaisesti päästöjä. Me ollaan kuitenkin länsimainen yhteiskunta länsimaisine kulutustottumuksine; lisäksi täällä on välimatkat pitkät ja kova tarve lämmitykselle.

Meillä ei ehkä ole herätty vielä riittävästi siihen todellisuuteen, että energiantarpeen ei olisi hyvä kasvaa ihan holtittomasti. Mielenkiintoinen fakta esimerkiksi on, että Ruotsissa sekä teollisuuden että kotitalouksien sähkönkulutus on pysynyt 90-luvun alusta suunnileen samalla tasolla, kun taas Suomessa molempien kulutuskäyrät ovat nousseet. Käsittääkseni tätä eroa ei selitä millään muulla kuin sillä, että suomalaiset eivät ole oppineet säästämään.

Toki Suomen päästöt ovat kuin hyttysen pieru esimerkiksi Jenkkien päästöihin verrattuna. Mutta toisaalta, Suomi on osa EU:ta, ja EU:n kokoisella päästöalueella alkaa ollakin jo vähän enemmän merkitystä.

Tarvitaan globaaleja toimia, ja niitä pystyvät tekemään vain globaalit toimijat. "Think globally, act locally" on ihan kaunis idea, mutta täysin epärealistinen IMO. Valtiotasolla nämä jutut ratkaistaan, tai vieläkin ylemmällä.

Joo, mutta kuten itsekin totesit, paine niihin poliittisiin päätöksiin tulee alhaalta päin. Jos kansalaiset oikein kovasti vaatisivat poliitikkojaan tekemään asialle jotain, ehkä asioita tapahtuisikin enemmän. Nyt homma tuntuu melkein olevan toisin päin, kun tavalliset kansalaiset eivät osaa katsoa omaa sähkö- ja bensalaskuaan pitemmälle.

sxx, 8.5.2006 22:03:
Tsekatkaa muuten sunnuntain hesari, siinä oli iso juttu siitä että todisteita lämpenemisestä on. Ja tämäkin kuva kyllä kertoo jotain?

Pasteanpa tuon jutun hävyttömästi tänne muidenkin luettavaksi.


MUUTOS ON VARMA

Ilmastonmuutoksesta julkaistaan vuosittain satoja tutkimuksia, joista suomalaiset asiantuntijat valitsivat tärkeimmät. Heidän mukaansa ilmasto muuttuu jo nyt nopeammin kuin yleisesti uskotaan. Jäätiköt sulavat, ja meret voivat nousta tällä vuosisadalla metrin.

Tuntuuko siltä, että ilmastouutiset käyvät aina vain hätkähdyttävämmiksi?

Maaliskuussa kerrottiin, että jos napajäätiköiden sulaminen kiihtyy, Miamin kaupunki ja Malediivit jäävät veden alle.

Syksyllä kuultiin, että ilmaston lämpeneminen hurjistaa trooppisia hirmumyrskyjä.

Viime vuonna tutkijat ilmoittivat, että Länsi-Siperian turvesoiden ikirouta on alkanut sulaa ensimmäistä kertaa sitten viime jääkauden.

Hurjimmat arviot kuulostavat ihan tieteiskirjoilta: Golfvirtako pysähtyisi!

Apua, miten näihin uutisiin oikein pitäisi suhtautua?

Koska tavallinen ihminen ei pysty arvioimaan ilmastonmuutoksesta vuosittain ilmestyviä satoja tutkimuksia, otimme avuksi suomalaiset ilmastonmuutoksen asiantuntijat.


Pyysimme 26:ta tutkijaa, aktivistia ja poliitikkoa nimeämään viime vuosilta kolme merkittävintä ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustulosta. Kyselyyn vastasi sähköpostin välityksellä 17 asiantuntijaa, jotka pohtivat kymmenien tutkimusten tuloksia. Vastauksista käy ilmi se, mitä tutkijapiireissä ilmastonmuutoksesta jo tiedetään:

Maapallon ilmasto lämpenee nopeammin kuin yleisesti uskotaan. Lämpenemistä ennustavat ilmastomallit ovat kehittyneet valtavasti, mutta niiden viesti on pysynyt vuosikausia samana.

Tiedetään, että muutoksia voi tapahtua myös äkillisesti. Lämpenemisestä on nyt selvästi enemmän havaintoja kuin vielä viisi vuotta sitten, jolloin Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli eli IPCC julkaisi tuoreimman yhteenvetonsa ilmastonmuutoksesta.

Nyt tiedetään, että myös merien lämpeneminen on ihmisen syytä. Ja että merenpinta nousee - ja jopa Etelänapamanner sulaa. Ja että ilmastonmuutos ruokkii itse itseään. Ja että jo melko vähäinen lämpeneminen voi viedä kolmanneksen eläin- ja kasvilajeista sukupuuttoon.

Tiedetään, että joidenkin ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden ja pitkien kuivuusjaksojen, todennäköisyys lisääntyy. Eurooppalaiset saavat tottua vuoden 2003 kaltaisiin hellekesiin, jolloin ainakin 35000 ihmistä kuoli kuumuuden takia.

"Lämpenemisessä on kyse sadan vuoden yhtenäisestä linjasta. Huolestuttavinta on se, että suuri yleisö ei ole tästä alkuunkaan perillä", yksi vastaajista totesi.

Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys? Karkeasti yksinkertaistaen tästä: Maapallon ilmasto on vaihdellut kylmästä lämpimään ja takaisin niin kauan kuin Maa on ollut olemassa. Yksi syy tähän on Maan kiertoradan muutokset.

Mutta kun esimerkiksi viime jääkausi väistyi kymmenentuhatta vuotta sitten, keskilämpötila nousi viisi kuusi astetta muutamassa tuhannessa vuodessa. Sen sijaan nyt maapallo uhkaa lämmetä saman verran sadassa tai parissasadassa vuodessa.

Siinä on melkoinen ero.

Sadan viime vuoden aikana maapallon keskilämpötila on noussut 0,6 astetta. Ja tästä sadasta kymmenen lämpimintä vuotta ovat kaikki olleet vuoden 1990 jälkeen.

"Viime vuosi oli todennäköisesti maailmanlaajuisesti lämpimin vuosi sen jälkeen, kun lämpötilamittauksia alettiin 1850-luvulla tehdä", sanoo ympäristöfysiikan yliassistentti Ari Lampinen.

Niinpä tavallinenkin ihminen on alkanut kysyä, onko tämä nyt sitä.

"Kymmenen viime vuotta ovat olleet aikaisempaa lämpimämpiä. Ilmastokeskustelu väittelee, voiko tästä arvioida ilmaston kehittymistä vai ei. Se on aika hyödytöntä", sanoo emeritusprofessori Juhani Rinne.

Rinteen mukaan olennaista on, että ilmasto on lämmennyt jo kymmeniä vuosia aivan kuten meteorologit ovat laskeneet.

Mitä meteorologit ovat sitten ennustaneet? Tulevaa ilmastonmuutosta voidaan arvioida vain monimutkaisten ilmastomallien avulla. Ne perustuvat fysiikan yhtälöihin, ja niitä ajetaan valtavissa tietokoneissa kuukausitolkulla.

Tavoite on kuvata ilmakehän, merien, lumen ja jään, kasvillisuuden sekä maaperän käyttäytymistä ja vuorovaikutusta.

Vaikka eri tutkimuslaitosten mallit poikkeavat toisistaan, niiden kaikkien mukaan maapallon keskilämpötila nousee - niin kuin IPCC:n raporteista käy ilmi. IPCC:n raportit ovat yhteenvetoja ilmastonmuutoksen uusimmasta tieteellisestä tiedosta.

"IPCC:n kolmas ja tuorein raportti on kiistatta merkittävimpiä koskaan julkaistuja ilmastotieteen tuotoksia", totesi yksi vastaajista.

Uusin raportti ilmestyi 2001. Sen mukaan maapallon ilmasto lämpenee vuosien 1990 ja 2100 välillä 1,4-5,8 astetta.

Haarukka on suuri, koska kukaan ei tiedä, miten paljon tulevaisuudessa ilmaan päästetään kasvihuonekaasuja. Epävarmaa on myös se, kuinka herkkä Maan ilmastojärjestelmä lopulta on: kuinka paljon maapallo lämpiää, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vaikkapa kaksinkertaistuu.

Pysähdytään hetkeksi tähän. Ilmastojärjestelmän herkkyys on nimittäin tuhannen taalan kysymys, kuten yliopistonlehtori Jouni Räisänen kuvaa.

Aikaisemmin arviot ilmaston herkkyydestä tehtiin pelkästään ilmastomallien pohjalta, joita ilmastoskeptikot ovat arvostelleet. Vasta viime vuosina tutkijat ovat pystyneet analysoimaan herkkyyttä myös luonnosta tehtyjen havaintojen perusteella. He ovat perehtyneet esimerkiksi suurten tulivuorenpurkausten aiheuttamiin lämpötilan muutoksiin.

Tällaiset uudet tutkimukset vahvistavat, että kun ilmakehän kasvihuonekaasut lisääntyvät, ilmasto lämpenee yhtä paljon kuin matemaattiset mallit ovat ennustaneet. Kenties jopa enemmän.

Räisäsen mukaan jääkausien ankaruuskin pystytään selittämään vain sillä, että ilmastojärjestelmä todella on herkkä.

Jouni Räisänen on ainoa suomalaistutkija, joka on kirjoittamassa IPCC:n seuraavaa raporttia. Sen luonnontieteellinen osa on määrä julkistaa ensi helmikuussa. Sitä ennen raportti käy läpi tutkijoiden ja hallitusten kommentointikierroksen.

Uuteen raporttiin tulee entistä enemmän tietoa havaituista ilmastonmuutoksista esimerkiksi valtamerissä ja jäätiköissä.

Sitä odotellessa kannattaa turvautua Exeterin tiedekokouksen loppuraporttiin, neuvoo kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr). Viimevuotinen raportti on nyt parhaiten ajan tasalla oleva yhteenveto ilmastonmuutoksen tutkimustuloksista.

"Exeterin raportti aloitti laajan keskustelun siitä, onko ilmastojärjestelmä jo ylittänyt rajan, josta ei ole paluuta."

Britanniassa raportti kipusi myydyimpien kirjojen listalle. Tynkkynen arvelee, että Britanniassa ilmastonmuutokseen suhtaudutaan selvästi vakavammin kuin Suomessa, jossa äänekkäimpiä tuntuvat olevan epäilijät.

Suomalaisista ilmastonmuutos on vasta kolmanneksi huolestuttavin ympäristöön liittyvä asia, kertoi Eurobarometri 2005. Enemmän meillä kannetaan huolta vesien saastumisesta ja teollisuusonnettomuuksista. Ruotsalaiset ovat ilmastotutkijoiden ennusteista selvästi tietoisempia.

"Myös suomalaisten halu toimia on edelleen aika pieni. 47 prosenttia suomalaisista ei olisi valmis maksamaan yhtään lisää siitä, että energia tuotettaisiin uusiutuvilla energianlähteillä", sanoo ympäristöjärjestö Greenpeacen Kaisa Kosonen.

Jo viisi vuotta sitten IPCC:n raportissa todettiin näin: Uusi ja entistä vahvempi todistusaineisto osoittaa pääosan havaitusta lämpenemisestä 50 viime vuoden aikana johtuvan ihmisen toimista.

"Se oli raportin yhteiskunnallisesti merkittävimpiä toteamuksia", Oras Tynkkynen sanoo. Enää ihmisen roolista ilmastonmuutoksessa ei väitellä niin kuin vielä joitakin vuosia sitten.

"Ihmisen toimet - teollisuus ja liikenne - ovat pääasiallinen syy viiden viime vuosikymmenen aikana havaittuun ilman keskilämpötilan nousuun", emeritusprofessori Eero Holopainen sanoo.

Samaa mieltä olivat muutkin asiantuntijat HS:n kyselyssä. Professori Atte Korhola esimerkiksi pitää yhtenä merkittävimmistä ilmastotutkimuksista niin sanottua jääkiekkomailateoriaa. Nimensä lämpötilakäyrä on saanut muodostaan: ensin pitkään tasaista (varsi), sitten voimakas nousu sadan viime vuoden aikana (lapa).

"Teorian mukaan teollistumisen jälkeinen lämpötilan nousu on ollut täysin poikkeuksellista pitkän aikavälin taustaa vasten. Malli on herättänyt vastustusta ehkä enemmän kuin mikään toinen ilmastonmuutostutkimus. Sen perussanoma on kuitenkin vahvistettu lukuisissa tutkimuksissa", Korhola sanoo.

Toinen esimerkki ihmisen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen on arvovaltaisen tiedelehden Naturen raportti vuoden 1999 jääkairauksista Vostokin tutkimusasemalla Etelämantereella.

"Löytö oli radikaali. Sen mukaan 420000 vuoteen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole ollut niin korkealla kuin teollistumisen jälkeen", sanoo europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok).

"Se oli vakuuttava näyttö myös meille poliitikoille. Se pani kysymään, halutaanko tätä koetta ihmiskuntana jatkaa."

Kolmannen esimerkin ihmisen vaikutuksesta mainitsee Eero Holopainen, joka kertoo Sciencen viime kesänä julkaisemista tutkimuksista. Merienkin lämpeneminen selittyy vain ihmisen toimilla.

Sitä paitsi ilman valtameriä olisi jo lämpimämpää. Maa saa Auringosta enemmän energiaa kuin se menettää lämpösäteilynä takaisin avaruuteen. Syynä tähän ovat lisääntyneet kasvihuonekaasut. Erotus on varastoitunut valtameriin.

Tämän takia maapallo lämpenisi vielä puoli astetta, vaikka kasvihuonepäästöt loppuisivat tänään. Maapallosta tulee siis vähintään noin asteen lämpimämpi kuin ennen teollistumista.

"Ja jo asteen nousu on liikaa suurelle osalle maailman koralleista", Kaisa Kosonen muistuttaa.

Viime kuukausina erityisen huolestuttavia tutkimuksia on julkaistu sulavista jäätiköistä. Merentutkimuslaitoksen Jari Haapala on seurannut niitä tarkasti.

Haapalan mukaan Pohjoisen jäämeren merijään ja jäätiköiden muutokset ovat selkeä merkki, että ilmastonmuutos on edennyt pohjoisella napaseudulla jopa nopeammin kuin mallit ennustivat.

Pohjoisen jäämeren jäätä on mitattu satelliiteilla vuodesta 1978. "Jään peitto on jatkuvasti pienentynyt. Syyskuussa 2005 se oli kaikkien aikojen pienin ja itse asiassa jo hämmästyttävän vähäinen."

Myös Grönlannin jäätikön sulaminen on kiihtynyt. "Vielä muutama vuosi sitten kaikki havainnot sen massataseesta osoittivat, että jäätikkö oli tasapainossa. Nyt massa pienenee 90-220 kuutiokilometriä vuodessa." Se on suunnilleen neljän Saimaan verran vettä.

Tänä keväänä julkistettujen mittausten mukaan myös Etelänapamanner "nettosulaa", eli jäätä sulaa enemmän kuin uutta lunta kertyy. Sulaminen keskittyy Antarktiksen länsiosaan.

"Tämä muuttaa oleellisesti tietoja, joiden mukaan Antarktis ei tällä vuosisadalla nettosulaisi", Ari Lampinen huomauttaa. Tutkijoiden mukaan Etelämanner menettää massaansa noin 150 kuutiokilometriä vuodessa - kolmen Saimaan verran vettä.

Maalikuussa Science-lehdessä tutkijat esittivät, että edellisen lämpökauden aikaan 120000-130000 vuotta sitten merenpinta saattoi olla kuusi metriä nykyistä korkeammalla, kun arktiset jäätiköt ja jossain määrin myös Etelämanner sulivat.

"Nyt näyttää ainakin teoriassa mahdolliselta, että sama kuuden metrin nousu tapahtuu muutamassa vuosisadassa. Tähän asti sen on uskottu vievän vähintään tuhat vuotta", Jouni Räisänen sanoo.

Myös vuoristojäätiköt ovat alkaneet kadota entistä nopeammin.

"Melkoinen osa niistä saattaa sulaa jo sadan seuraavan vuoden aikana. Niissä ja pienissä mannerjäätiköissä ei kuitenkaan ole niin hirveästi vettä. Jos ne kaikki sulavat, merenpinta nousee vain puoli metriä."

IPCC:n nykyisen arvion mukaan merenpinta nousisi vuoteen 2100 mennessä 9-88 senttiä.

Neuvotteleva virkamies Outi Berghäll ympäristöministeriöstä seurasi, miten tutkijat valmistelivat viime vuonna ilmestynyttä yli tuhatsivuista Arktisen ilmastonmuutoksen arviointiohjelmaa ACIA:ta. Raportti teki vaikutuksen.

"Arktisten alueiden ilmastonmuutos voi tarjota meille ennakkokuvan siitä, mitä muualla tapahtuu myöhemmin", Berghäll muistuttaa.

Hän summaa raportin sanomaa: Lämpötila nousee arktisilla alueilla jo nyt noin kaksi kertaa niin paljon kuin maapallolla keskimäärin. Arktisten alueiden lämpeneminen voimistaa ilmastonmuutosta entisestään. Kun jäätikkö ja lumi sulavat, valkoiset pinnat eivät enää heijasta Auringon lämpöä takaisin avaruuteen, vaan tummat pinnat imevät lämpöä maahan ja meriin.

Tutkijat puhuvat palautemekanismeista: ilmastonmuutos alkaa ruokkia itse itseään.

"Pelottavimpia takaisinkytkentöjä liittyy ikiroudan sulamiseen, jolloin maahan varastoitunutta metaania vapautuu ilmakehään. Uutisia tällaisista purkauksista esimerkiksi Länsi-Siperiasta on jo tullut."

Metaani on parikymmentä kertaa vaarallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Entä Grönlanti? Tutkijoiden mukaan Grönlannin mannerjää voi alkaa sulaa peruuttamattomasti jo, kun alueen keskilämpötila nousee vajaat kolme astetta.

"Osin tämän takia EU on katsonut, että maapallon keskilämpötilan nousu pitäisi saada pysähtymään kahteen asteeseen", Berghäll sanoo.

Jouni Räisäsellä on vielä yksi esimerkki, jonka hän toivoo vaientavan epäilijät:

Kymmenen vuotta ilmastotutkijoita on vaivannut, miksi satelliittimittausten mukaan ilmasto näyttää lämpenevän vähemmän kuin pintamittausten mukaan. Kun kunnollista selitystä ei ole löytynyt, ilmastonmuutoksen epäilijät ovat ottaneet hämmennyksestä kaiken irti.

"Nyt ongelma saattaa olla ratkeamassa. Satelliittimittauksista on paljastunut entistä enemmän virheitä", Räisänen sanoo. "Ilmastonmuutosta vähättelevät tahot ovat menettämässä jälleen yhden propaganda-aseistaan."

Kun merenpinta nousee, ensimmäinen metri voi olla tuhoisin. YK esimerkiksi on arvioinut, että viidennes maapallon väestöstä asuu 30 kilometrin säteellä rannikosta. "Uusien havaintojen mukaan merenpinta voi nousta metrin jo tällä vuosisadalla. Tämä uhkaisi satojen miljoonien ihmisten elinalueita. Kokonaisia saarivaltioita käytännössä pyyhkiytyisi maailmankartalta", Kaisa Kosonen sanoo.

Kososen mukaan yksi ilmastonmuutoksen ensimmäisistä seurauksista on vesipulan paheneminen. Ja jos ilmasto lämpiää kaksi kolme astetta, myös satomenetysten on arvioitu lisääntyvän selvästi.

"Kahden kolmen asteen lämpeneminen voi tarkoittaa sitä, että vähintään puolet Amazonin sademetsistä muuttuu savanniksi."

Tutkijoiden mukaan jäätiköiden nykyinen sulamisvauhti ei heikennä valtamerten virtauksia. Mutta entä tulevaisuudessa? Golfvirran pysähtyminen viilentäisi Suomea usean asteen, ellei kasvihuoneilmiön voimistuminen ehdi kumoamaan sen vaikutusta.

Pahimmassa tapauksessa joka kolmas maalla elävä kasvi- ja eläinlaji voi jo vuoteen 2050 mennessä olla tuomittu sukupuuttoon, brittitutkijat uskovat.

Suomessa vaarassa on esimerkiksi saimaannorppa, jos kuuttien suojana ei ole enää lunta.

Tutkija Kimmo Ruosteenoja mainitsee tutkimuksen, jonka mukaan jo melko vähäinen lämpeneminen voisi tappaa sukupuuttoon 15-37 prosenttia eliölajeista.

"Todellisuudessa ilmasto lämmennee paljon enemmän. Maan eliökunnan historiassa on edessä uusi sukupuuttoaalto."

Atte Korhola muistuttaa Nature-lehdessä 2003 julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan useat eläin- ja kasvilajit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi ja niiden kevättoiminnot, kuten puiden lehtien puhkeaminen, ovat aikaistuneet.

"Ilmastonmuutos - erityisesti talvi- ja kevätlämpötilojen nousu - on jo nyt vaikuttanut monen lajin elämänrytmiin."

"Siitä, millaisia sosiaalisia ja poliittisia seurauksia äkillisellä ilmastonmuutoksella voi olla, ei ole mitään tutkimustuloksia - eikä voikaan olla. Voimme vain aavistella ja muistella New Orleansin kaaosta viime syksynä", sanoo ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila. Uusimpien havaintojen mukaan Grönlanti sulaa vuosittain suunnilleen neljän Saimaan verran. Nyt tiedetään, että myös Etelänapamanner "nettosulaa", eli jäätä katoaa enemmän kuin uutta kertyy. Napa-alueet lämpenevät muuta maapalloa nopeammin.