Jolle uni alkaisi olla niin herkullinen vaihtoehto tassa vaiheessa, nin tekisi mieli kirjoitella pidempaankin. Onhan tassa ollut paljon elaman uudelleenrakennusvaihetta eron jalkeen. Taakse en katsele, mika on terve merkki. Inhoan yleensakin heilumista kahden vaihtoehdon aarella liian pitkaan. Yleensa pamautan sitten intuitiolla jommankumman ja vastaan siita mita tapahtuu.

Pasila on aivan ihana paikka asua. Pidin sita ennen harmaana kivimossoa, ilman mitaan omia piirteita, mutta niin se mieli muuttuu kun alkaa talsia naita katuja, huomaa paikkoja, tutustuu mika histosia sanoo, ja ennenkaikkea pitaa erittain avoimen mielen muihin asukkaisiin. Pasilassa tuntuisi olevan kivasti yhteisollisyytta vaikka tama onkin iso liikennehubin keskustassa. Junat ova loistavia, mutta aikataulut kannattaa varsinkin viikonloppuisin tuplatarkistaa. Vuorovalit voivat olla tunnista sitten esim 3 tuntiin lopulta. Kolmen tunnin odotuksella tosin ennen wanhaan syntyi aina parhaat keittiofilosofiset keskustelut tuntemattomien kanssaodottajien kanssa.

Vista rysahti, Ubuntu sisaan. Hyvin on toiminut.