Posts: 613
Posts: 8,258
Kolmea viikkoa täysin sortumatta. 
Otetaas topicci uudelleen esille mainsotuksen ja rohkaisun vuoksi muille. Nyt taitaa olla noin 6 tai 7 viikkoa polttamatta. Ei pysty enään muistamaan ja täysin sortumatta. Enään tekee välillä mieli humalassa mutta tuolloinkaan ei ole sortuminen lähellä.
Ja onko olo parempi? Ainakin siltä tuntuu. Ja mikä tärkeintä, ei haise enään tupakalle. Mutta tätä ei kirjoitettu dissatakseen muita polttajia. Tarkoituksena on kannustaa muitakin lopettamaan, ei lakkoon. =)
Ja onko olo parempi? Ainakin siltä tuntuu. Ja mikä tärkeintä, ei haise enään tupakalle.
Mutta tätä ei kirjoitettu dissatakseen muita polttajia. Tarkoituksena on kannustaa muitakin lopettamaan, ei lakkoon. =)
Posts: 15,721
Oih mun on pakko kirjoittaa...
Meidän pajalla nimittäi just tänään puhuttiin tästä...
Sielä saa käydä kerran tunnissa max. tupakalla no sit kun alettiin miettimään et siihen koko touhun kun lopetat työn ja meet ulos ja tuut takas ja taas aloitat työn niin menee vähintään 5-6min.
Sit meijän pajalla mietittii miten voisi kannustaa ihmisiä lopettamaan mut silti dissaamatta. Joten me päädyttiin seuravaan... Koska meijän pajaporukka on +tuntien perään kun koitamme tehhä noi joulun välipäivät sisään niin joka perjantai se joka on ollu koko viikon polttamatta yhtäkään tupakkaa paja-aikana niin saa 30 plussaa
Ja niin ekaa kertaa moneen vuoteen oon koittanu vähentää radikaalisesti... tänään on menny vain 2 tupakkaa ja se on vähän kun ajattelee et ennen meni parhaimillaan jopa 2 askia..
Mun fiilikset tällee kun on ollu ekaa päivää paljon vähemällä tupakilla nyt : pää on kipee, nukuttaa, on mukakamas aina nälkä (vaikka oikeesti ei oo) ja mä juon ihan sikana vettä.
MUT mä en luovuta.. mulle +30 minuuttia viikossa on paljon kun teen nin paljon muutenkin sisään et toi on niin hyvä plussa et huoh...
Meidän pajalla nimittäi just tänään puhuttiin tästä...
Sielä saa käydä kerran tunnissa max. tupakalla no sit kun alettiin miettimään et siihen koko touhun kun lopetat työn ja meet ulos ja tuut takas ja taas aloitat työn niin menee vähintään 5-6min.
Sit meijän pajalla mietittii miten voisi kannustaa ihmisiä lopettamaan mut silti dissaamatta. Joten me päädyttiin seuravaan... Koska meijän pajaporukka on +tuntien perään kun koitamme tehhä noi joulun välipäivät sisään niin joka perjantai se joka on ollu koko viikon polttamatta yhtäkään tupakkaa paja-aikana niin saa 30 plussaa
Ja niin ekaa kertaa moneen vuoteen oon koittanu vähentää radikaalisesti... tänään on menny vain 2 tupakkaa ja se on vähän kun ajattelee et ennen meni parhaimillaan jopa 2 askia..
Mun fiilikset tällee kun on ollu ekaa päivää paljon vähemällä tupakilla nyt : pää on kipee, nukuttaa, on mukakamas aina nälkä (vaikka oikeesti ei oo) ja mä juon ihan sikana vettä.
MUT mä en luovuta.. mulle +30 minuuttia viikossa on paljon kun teen nin paljon muutenkin sisään et toi on niin hyvä plussa et huoh...
Unity(f):
Oih mun on pakko kirjoittaa...
Meidän pajalla nimittäi just tänään puhuttiin tästä...
Sielä saa käydä kerran tunnissa max. tupakalla no sit kun alettiin miettimään et siihen koko touhun kun lopetat työn ja meet ulos ja tuut takas ja taas aloitat työn niin menee vähintään 5-6min.
Sit meijän pajalla mietittii miten voisi kannustaa ihmisiä lopettamaan mut silti dissaamatta. Joten me päädyttiin seuravaan... Koska meijän pajaporukka on +tuntien perään kun koitamme tehhä noi joulun välipäivät sisään niin joka perjantai se joka on ollu koko viikon polttamatta yhtäkään tupakkaa paja-aikana niin saa 30 plussaa
Ja niin ekaa kertaa moneen vuoteen oon koittanu vähentää radikaalisesti... tänään on menny vain 2 tupakkaa ja se on vähän kun ajattelee et ennen meni parhaimillaan jopa 2 askia..
Mun fiilikset tällee kun on ollu ekaa päivää paljon vähemällä tupakilla nyt : pää on kipee, nukuttaa, on mukakamas aina nälkä (vaikka oikeesti ei oo) ja mä juon ihan sikana vettä.
MUT mä en luovuta.. mulle +30 minuuttia viikossa on paljon kun teen nin paljon muutenkin sisään et toi on niin hyvä plussa et huoh...
Ikävä kyllä voin sanoa että se olo oli pitkään kamala mullakin. Ja karkkia on alkanut syömään vaikka ennen en ollut juurikaan ollenkaan perso makealle.
Nooh, paino ei ole noussut niin ei haittaa. Kuhan vain muistaa hampit pestä. 
Mutta oikein paljon voimia tuohon. Onnea ei saa toivottaa koska tuo on vain tahdosta kiinni. Ja tahtoa riittää sitten kun vain kerran päättää. Lakko ei koskaan auta. Sen päätöksen on oltava lopettaminen eli sitten kun tuntuu että ei enään niin kaikki tupakat pois ja omassa tapauksessa vielä lupaus muutamalle tärkeälle ihmiselle niin se onnistuu. Eli kyllä se siitä.
Posts: 15,721
No mä oon miettiny.. mulla menee aina 3e tupakka askiin niin ohhoh miten paljon säästän kun en osta enää tupakkaa... ennemmin sijoitan rahani johonkin muuhun.
Ja sit mietin sitä miten ihanaa on kun en enää haise tupakille ja vaatteet ei enää haise. Tää on hiton hyvä topikki just sopivasti tuli mun simmujen eteen nyt niin sain lisäpotkuu mun lopettamiselle....
Yhdessä olemme vahvempia...
Ja sit mietin sitä miten ihanaa on kun en enää haise tupakille ja vaatteet ei enää haise. Tää on hiton hyvä topikki just sopivasti tuli mun simmujen eteen nyt niin sain lisäpotkuu mun lopettamiselle....
Yhdessä olemme vahvempia...
Posts: 3,699
Posts: 140
Mä tein sen en oo polttanu tupakan tupakkaa selvinpäin sitten juhannuksen.ja mä dokaan harvoin ehkä kerran kahessa kuukaudessa...et silleee,ilman nicorettee tai muita vippaskonsteja!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!tehkää perässä ja aloittakaa terveellisempi elämäntapa.ei se oo niin vaikeeta ku ne heikot luulotautiset tervakeuhkot.nii ja on muuten ihan erilaista makua ja tuoksua tullu koettuu ku ennen mut mä veikkaan et ne vaan paranee tästä!!!!
Mä en ole koskaan polttanut vakituisesti.
Kokeilevana luonteena kuitenkin päätin tehdä testin melkein kaksi vuotta sitten. Ostin kartongin Lucky Strikea. Sillon oli joulukuu ja koe jatkui tammikuun loppuun. Poltin muutaman tupakan päivässä ja huomasin, että tupakka vaikutti selvästi psykoaktiivisesti. Se rauhoitti ja piristi omalla tavallaan samaan aikaan. Oli aika outoa huomata jotain vastaavaa, kun useimmiten tupakan vaikutuksista kuulee lähinnä vain nikat tai yskän. Aloin ymmärtää, että mikä tupakoinnissa on niin hienoa. Kuinka on kivaa juoda jotain lämmintä, katsoa eteerisesti nousevaa höyryä ja siinä samalla polttaa, hitaasti ja nautiskellen. Tuossa vaiheessa olin ohittanut jo sen vaiheen, että yskin jatkuvasti.
Kyseisestä kokeesta jäi mieleen monia hyviä muistoja. Tupakointi Kermassa avasi aivan uudenlaisen näkymän koko paikkaan. Oli outoa huomata, että oli röökillä samaan aikaan kuin muut. Sitä tunsi olevansa mukana jonkinlaisesssa kulttuurissa, joka ei avautunut ilman tulen antamista tai pyytämistä. Ei suoranainen kulttuurishokki, mutta mielenkiintoinen kokemus. Samoin mieleen jäi erityisesti hetki Kontulassa, jossa asuin silloin. Asuin korkeassa betonitalossa, neljännessä kerroksessa. Vieressä oli toinen samanlainen talo. Seisoin pimeässä parvekkeen ovella, kun ulkona oli pakkasta ja kirkas taivas. Tähtiä näkyi siellä täällä. Taustalla soi Airin How Does It Make You Feel? (sattumalta teemaan sopien) ja taivaalla näkyi Helsinki-Vantaalta lähdössä oleva lentokone. Silloin tuli mieleen, Kato, joku pääsee pois. Uskomattoman hienoja kokemuksia kaiken kaikkiaan.
Koe loppui kun olin sattumalta palaamassa silloisen rakkauteni/ihastukseni/pakkomielteeni luota Turusta. Odotin bussia pakkasessa ja poltin viimeistä tupakkaa. Vanhan Kirkon puiston läpi tuli joku mies, joka keräsi pulloja. Mies käveli kadun loppuun, suojatien yli ja jatkoi kohti bussipysäkkiä, jossa odotin, että pääsisin kotiin Helsinkiin (tuolloin jo Eteläinen Hesperiankatu). Mies tarkasti roskikset, pysähtyi kohdallani ja sanoi paikallisella murteella Tiedätkö, mä lopetin tupakoinnin 20 vuotta sitten, enkä oo tupakoinut sen jälkeen. Johon vastasin, Joo, mulla on just loppuu tässä tällänen koe. Oon polttanut vähän päälle kuukauden ja katon jäänkö koukkuun. Vika rööki menossa. Mies ei vastannut mitään ja lähti kävelemään pois. Mä jatkoin bussin odottelua sormet jäässä.
Musta ei tullut tupakoitsijaa, mutta ymmärrän nyt paremmin niitä, jotka polttavat. Sitä ennen olin pitänyt tupakointia jotenkin omalla tavallaan jonkinlaisena sosiaalisena stressipallona, jota harrastetaan kun ei pystytä keskustelemaan ilman jonkin näpräämistä. Jonkinlaisena pakokeinona, kun ei kehdata katsoa suoraan silmiin keskusteltaessa.
En ole vieläkään varma, että onko tupakanpoltto enemmänkin sosiaalinen juttu vai henkilökohtainen tapa rentoutua. Ehkä ei kumpaakaan.
Onnea kaikille, jotka yrittää lopettaa.
[muokattu 20.10.2003 23:32]
Kokeilevana luonteena kuitenkin päätin tehdä testin melkein kaksi vuotta sitten. Ostin kartongin Lucky Strikea. Sillon oli joulukuu ja koe jatkui tammikuun loppuun. Poltin muutaman tupakan päivässä ja huomasin, että tupakka vaikutti selvästi psykoaktiivisesti. Se rauhoitti ja piristi omalla tavallaan samaan aikaan. Oli aika outoa huomata jotain vastaavaa, kun useimmiten tupakan vaikutuksista kuulee lähinnä vain nikat tai yskän. Aloin ymmärtää, että mikä tupakoinnissa on niin hienoa. Kuinka on kivaa juoda jotain lämmintä, katsoa eteerisesti nousevaa höyryä ja siinä samalla polttaa, hitaasti ja nautiskellen. Tuossa vaiheessa olin ohittanut jo sen vaiheen, että yskin jatkuvasti.
Kyseisestä kokeesta jäi mieleen monia hyviä muistoja. Tupakointi Kermassa avasi aivan uudenlaisen näkymän koko paikkaan. Oli outoa huomata, että oli röökillä samaan aikaan kuin muut. Sitä tunsi olevansa mukana jonkinlaisesssa kulttuurissa, joka ei avautunut ilman tulen antamista tai pyytämistä. Ei suoranainen kulttuurishokki, mutta mielenkiintoinen kokemus. Samoin mieleen jäi erityisesti hetki Kontulassa, jossa asuin silloin. Asuin korkeassa betonitalossa, neljännessä kerroksessa. Vieressä oli toinen samanlainen talo. Seisoin pimeässä parvekkeen ovella, kun ulkona oli pakkasta ja kirkas taivas. Tähtiä näkyi siellä täällä. Taustalla soi Airin How Does It Make You Feel? (sattumalta teemaan sopien) ja taivaalla näkyi Helsinki-Vantaalta lähdössä oleva lentokone. Silloin tuli mieleen, Kato, joku pääsee pois. Uskomattoman hienoja kokemuksia kaiken kaikkiaan.
Koe loppui kun olin sattumalta palaamassa silloisen rakkauteni/ihastukseni/pakkomielteeni luota Turusta. Odotin bussia pakkasessa ja poltin viimeistä tupakkaa. Vanhan Kirkon puiston läpi tuli joku mies, joka keräsi pulloja. Mies käveli kadun loppuun, suojatien yli ja jatkoi kohti bussipysäkkiä, jossa odotin, että pääsisin kotiin Helsinkiin (tuolloin jo Eteläinen Hesperiankatu). Mies tarkasti roskikset, pysähtyi kohdallani ja sanoi paikallisella murteella Tiedätkö, mä lopetin tupakoinnin 20 vuotta sitten, enkä oo tupakoinut sen jälkeen. Johon vastasin, Joo, mulla on just loppuu tässä tällänen koe. Oon polttanut vähän päälle kuukauden ja katon jäänkö koukkuun. Vika rööki menossa. Mies ei vastannut mitään ja lähti kävelemään pois. Mä jatkoin bussin odottelua sormet jäässä.
Musta ei tullut tupakoitsijaa, mutta ymmärrän nyt paremmin niitä, jotka polttavat. Sitä ennen olin pitänyt tupakointia jotenkin omalla tavallaan jonkinlaisena sosiaalisena stressipallona, jota harrastetaan kun ei pystytä keskustelemaan ilman jonkin näpräämistä. Jonkinlaisena pakokeinona, kun ei kehdata katsoa suoraan silmiin keskusteltaessa.
En ole vieläkään varma, että onko tupakanpoltto enemmänkin sosiaalinen juttu vai henkilökohtainen tapa rentoutua. Ehkä ei kumpaakaan.
Onnea kaikille, jotka yrittää lopettaa.
[muokattu 20.10.2003 23:32]
Posts: 1,292
yusu:
Mä ajattelin, et lopetan intin jälkeen.
3vko oon ollu polttamatta. Tuona 3vko:n aika menny 4-5 röökiä (ja nekin, ku olin ottamassa keittoa).. Vois yrittää jättää ton kännissä polttamisenki pois, se tupakka ei meinaa kovin hyvälle enää maistu
Posts: 2,923
Posts: 15,721
Yhessä ollaan vahvempia...
Posts: 5,414
Posts: 1,691
Posts: 873
Posts: 62
Posts: 4,972
Posts: 5,414
Blues:
---
Angelus:
kenes kanssa mä sitten rösöilen?
---
Yksinäsi *hahjust*
Tai älä ollenkaan.