Huomatkaa myös myynnissä oleva kirja ja cd! :)
Jyväskylän yliopisto tiedottaa 30.9.2005
TEKNON JA ÄÄNITAITEEN JUURET OVAT 1950-LUVUN ELEKTRONIMUSIIKISSA
Suomalaisen elektronimusiikin varhaisvuodet
FM Petri Kuljuntaustan lisensiaatintyö "On/Off eetteriäänistä sähkömusiikkiin" kartoittaa suomalaisen elektronimusiikin syntyvaiheet sekä selvittää mitä luovia mahdollisuuksia uusi media tarjosi säveltäjien työskentelylle. Tutkimus kokoaa yhteen suomalaiset elektroniteokset ja näiden syntyvaiheet vuosina 1958-1964.
Aikajakso kattaa ensimmäiset maassamme tehdyt elektroniteokset. Kyseessä oli suomalaisen elektronimusiikin ensimmäinen aalto. Aallon huipennus koettiin vuonna 1963, jolloin syntyi valtaosa varhaiskauden kotimaisista sähköteoksista.
Pohja teknomusiikille ja äänitaiteelle luotiin 1950- ja 1960- luvuilla
1900-luvulla koettiin musiikin kentällä esteettinen murros toisensa perään.
Erityisesti elektroninen musiikki suuntasi musiikin kehittymisen uusille ja
tutkimattomille alueille. Säveltäjät, jotka valitsivat välineekseen uuden
median, ryhtyivät tutkimaan äänentallennuslaitteiden ja äänistudioiden
tarjoamia mahdollisuuksia musiikin tekemisessä. Nauhureista, mikrofoneista ja siniäänigeneraattoreista tuli musiikki-instrumentteja ja uuteen estetiikkaan kuului operoiminen äänen mikrotasolla ja sointiväreillä.
- Elektronimusiikkia ja äänitaidetta pidetään taiteen kentällä uusina
tulokkaina. Tutkimus nostaa esiin sen, minkälainen yhteinen syntyhistoria on takanaan aikamme kokeellisella musiikilla, teknolla ja äänitaiteella, kertoo Kuljuntausta.
Suomalaisen elektronimusiikin ensiaskeleet otettiin 1950-luvun lopulla.
Elektronimusiikin säveltäminen uusilla instrumenteilla alkoi kokeiluilla, koska lähestymistavat ja työskentelymenetelmät olivat uusia, sillä sävellysperinnettä sähköiseen ääneen pohjautuvalla taiteenlajilla ei ollut takanaan.
Tutkimukseen on haastateltu varhaisvuosina vaikuttaneita suomalaissäveltäjiä, joita ovat Martti Vuorenjuuri, Erkki Kurenniemi, M. A. Numminen, Usko Meriläinen, Erkki Salmenhaara, Kari Rydman, Ilkka Kuusisto, Reijo Jyrkiäinen, Gottfrid Gräsbeck sekä Seppo Mustonen.
- Suomessa oltiin ajan hermolla 1950-60-luvuilla ja kansainvälisiä
nykymusiikki-ilmiöitä seurattiin kiinnostuneena. Elektronimusiikin guru
Karlheinz Stockhausen vieraili usein maassamme ja suomalaissäveltäjät
vastavuoroisesti ulkomaisissa tapahtumissa. Kokemuksista kirjoitettiin
ahkerasti suomalaisissa lehdissä, Kuljuntausta kertoo.
1960-luvulla vain kaksi elektronimusiikin studiota
Tänä päivänä jokainen kannettavan tietokoneen omistaja voi tuottaa koneellaan sähköisiä ääniä, mutta 1960-luvulla Suomessa oli vain kaksi paikkaa joissa elektronimusiikin säveltäjät saattoivat säveltää musiikkiaan. Nämä olivat Erkki Kurenniemen rakentama Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen studio ja Yleisradio.
Varhaisista elektroniteoksista Martti Vuorenjuuren puolitoistatuntinen "Uljas
uusi maailma" (1958) oli mestarillinen avaus suomalaisen elektronimusiikin
aikakauteen. Bengt Johanssonin "Kolme elektronista harjoitelmaa" (1960) seurasi kaksi vuotta myöhemmin ja teos oli maamme ensimmäinen puhtaasti sähköisiin ääniin pohjautunut sävellys.
Lisensiaatintyöhön kuuluu liitteenä oleva täyspitkä CD-äänite, jolle
Kuljuntausta on koonnut suomalaisen elektronimusiikin varhaisvuosien tuotannon.
FM Petri Kuljuntaustan lisensiaatintyö hyväksyttiin 20.9.2005 Jyväskylän
yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.
Lisätietoja:
Petri Kuljuntausta, p. 040-720 6149, [email protected]
On/Off - eetteriäänistä sähkömusiikkiin -kirjan ja CD-äänitteen on julkaissut Like Kustannus. Lähes 800-sivuinen kokonaisuus on saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista kautta maan.
Jyväskylän yliopisto tiedottaa 30.9.2005
TEKNON JA ÄÄNITAITEEN JUURET OVAT 1950-LUVUN ELEKTRONIMUSIIKISSA
Suomalaisen elektronimusiikin varhaisvuodet
FM Petri Kuljuntaustan lisensiaatintyö "On/Off eetteriäänistä sähkömusiikkiin" kartoittaa suomalaisen elektronimusiikin syntyvaiheet sekä selvittää mitä luovia mahdollisuuksia uusi media tarjosi säveltäjien työskentelylle. Tutkimus kokoaa yhteen suomalaiset elektroniteokset ja näiden syntyvaiheet vuosina 1958-1964.
Aikajakso kattaa ensimmäiset maassamme tehdyt elektroniteokset. Kyseessä oli suomalaisen elektronimusiikin ensimmäinen aalto. Aallon huipennus koettiin vuonna 1963, jolloin syntyi valtaosa varhaiskauden kotimaisista sähköteoksista.
Pohja teknomusiikille ja äänitaiteelle luotiin 1950- ja 1960- luvuilla
1900-luvulla koettiin musiikin kentällä esteettinen murros toisensa perään.
Erityisesti elektroninen musiikki suuntasi musiikin kehittymisen uusille ja
tutkimattomille alueille. Säveltäjät, jotka valitsivat välineekseen uuden
median, ryhtyivät tutkimaan äänentallennuslaitteiden ja äänistudioiden
tarjoamia mahdollisuuksia musiikin tekemisessä. Nauhureista, mikrofoneista ja siniäänigeneraattoreista tuli musiikki-instrumentteja ja uuteen estetiikkaan kuului operoiminen äänen mikrotasolla ja sointiväreillä.
- Elektronimusiikkia ja äänitaidetta pidetään taiteen kentällä uusina
tulokkaina. Tutkimus nostaa esiin sen, minkälainen yhteinen syntyhistoria on takanaan aikamme kokeellisella musiikilla, teknolla ja äänitaiteella, kertoo Kuljuntausta.
Suomalaisen elektronimusiikin ensiaskeleet otettiin 1950-luvun lopulla.
Elektronimusiikin säveltäminen uusilla instrumenteilla alkoi kokeiluilla, koska lähestymistavat ja työskentelymenetelmät olivat uusia, sillä sävellysperinnettä sähköiseen ääneen pohjautuvalla taiteenlajilla ei ollut takanaan.
Tutkimukseen on haastateltu varhaisvuosina vaikuttaneita suomalaissäveltäjiä, joita ovat Martti Vuorenjuuri, Erkki Kurenniemi, M. A. Numminen, Usko Meriläinen, Erkki Salmenhaara, Kari Rydman, Ilkka Kuusisto, Reijo Jyrkiäinen, Gottfrid Gräsbeck sekä Seppo Mustonen.
- Suomessa oltiin ajan hermolla 1950-60-luvuilla ja kansainvälisiä
nykymusiikki-ilmiöitä seurattiin kiinnostuneena. Elektronimusiikin guru
Karlheinz Stockhausen vieraili usein maassamme ja suomalaissäveltäjät
vastavuoroisesti ulkomaisissa tapahtumissa. Kokemuksista kirjoitettiin
ahkerasti suomalaisissa lehdissä, Kuljuntausta kertoo.
1960-luvulla vain kaksi elektronimusiikin studiota
Tänä päivänä jokainen kannettavan tietokoneen omistaja voi tuottaa koneellaan sähköisiä ääniä, mutta 1960-luvulla Suomessa oli vain kaksi paikkaa joissa elektronimusiikin säveltäjät saattoivat säveltää musiikkiaan. Nämä olivat Erkki Kurenniemen rakentama Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksen studio ja Yleisradio.
Varhaisista elektroniteoksista Martti Vuorenjuuren puolitoistatuntinen "Uljas
uusi maailma" (1958) oli mestarillinen avaus suomalaisen elektronimusiikin
aikakauteen. Bengt Johanssonin "Kolme elektronista harjoitelmaa" (1960) seurasi kaksi vuotta myöhemmin ja teos oli maamme ensimmäinen puhtaasti sähköisiin ääniin pohjautunut sävellys.
Lisensiaatintyöhön kuuluu liitteenä oleva täyspitkä CD-äänite, jolle
Kuljuntausta on koonnut suomalaisen elektronimusiikin varhaisvuosien tuotannon.
FM Petri Kuljuntaustan lisensiaatintyö hyväksyttiin 20.9.2005 Jyväskylän
yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.
Lisätietoja:
Petri Kuljuntausta, p. 040-720 6149, [email protected]
On/Off - eetteriäänistä sähkömusiikkiin -kirjan ja CD-äänitteen on julkaissut Like Kustannus. Lähes 800-sivuinen kokonaisuus on saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista kautta maan.