AViATiON

272 posts, 14 pages, 66,713 views

Avatar
#121 • • djkopernikus Guest
Sää huolenaiheena (7.12.06 klo 14.35 - NASA)

Ainakaan teknisten ongelmien ei pitäisi estää Discoveryn suomen aikaa varhain perjantaiaamuna suun-
niteltua laukaisua, kertoi testipäällikkö Jeff Spaulding. Sukkulan kryogeniset tankkisäiliöt on täytetty,
sekä tietokoneohjelmistot ladattu ja vahvistettu. Myös sähköjärjestelmät ja kommunikaatiovälineet on
tarkastettu.

Laukaisualusta 39B:llä, sukkulan ympärillä oleva huoltorakennus irroitetaan tänään ja oranssi ulkoinen
polttoainesäiliö tankataan. "Alus ja sen miehistö on valmiina ihmiskunnan vaativampaan tehtävään ava-
ruudessa ja ilokseni voin todeta että kaikki on valmiina pimeälaukaisuun", Spaulding kertoi. Kysyttäes-
sä jo aikaisemmin ilmaantuneista huolista (laukaisualustan piirisarja ja kiinteän polttoaineraketin liima-aine),
Spaulding kommentoi niiden selviävän seuraavaan palaveriin (L-1 MMT) mennessä.

Lehdistötilaisuudessa mukana olivat myös STS-116 kuormapäällikkö Debbie Hahn ja meteorologi Kat-
hy Winters. Kuorma on lähtövalmiina, mutta sää huolettaa. "Huomiseksi on luvassa uusia rintamia ja
sen mukana alueelle tulee lisää pilviä. Laukaisun lykkääntymisen todennäköisyys on nostettu 60 pro-
senttiin. Säätiedotteen mukaan alueelle on luvattu kevyttä sadetta ja matalia pilviä", Winters selitti. Myös
Ranskan Istresissä sijaitsevan laskeutumisalueen sää huolettaa kovan tuulen takia.

Jos laukaisua lykätään 24 tunnilla, ennusteiden mukaan sää ei ole suotuisa myöskään silloin: tuulet lu-
ultavasti ylittävät sallitun rajan. Tässä tapauksessa laukaisun lykkääntymisprosentti nousee 70 prosen-
ttiin. 48 tunnin lykkäys asettaisi prosenttiluvun takaisin 60:een. "Sää paranee, kun menemme kohti sun-
nuntaita ja maanantaita, mutta tiistai näyttää parhaimmalta", Winters kertoo.
Avatar
#122 • • djkopernikus Guest
2. LAUKAiSUYRiTYS: Lähtölaskenta jatkuu ja tankkaus aloitettu (9.12.06 klo 20.11 - NASA)

Discovery on valmis toiseen laukaisuyritykseen Kennedyn avaruuskeskuksen laukaisualusta 39B:llä.
Sukkulan ympärillä ollut huoltorakennus poistettiin ja sen polttoainesäiliön tankkaaminen aloitettiin.
Näin ollen kaikki on aikataulussa seuraavaan yritykseen. NASAn virkamiehet siirsivät seuraavan laukai-
suyrityksen suomen aikaa varhain sunnuntaiaamulle klo 3.47. Meteologinen osasto kertoi, että alueen
läpi kulkee jälleen pilvinen rintama, joten onnistumisprosentti ilotulitukselle on vain 30.

Sunnuntain laukaisuyritys luultavasti lykkääntyy jälleen (9.12.06 klo 13.36 - YLE.fi)

Avaruussukkula Discoveryn laukaisu saattaa viivästyä edelleen huonon sään vuoksi. Sukkula on määrä
laukaista matkaan Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta Suomen aikaa varhain sunnuntaiaamuna.
Matalalla roikkuvat pilvet, voimakkaat tuulet ja sadekuurot saattavat kuitenkin estää laukaisun. NASAn
mukaan on vain 30 prosentin mahdollisuus, että sää selkiytyy tarpeeksi suunniteltuun laukaisuhetkeen
mennessä. Päätös mahdollisesta laukaisun lykkäämisestä tehdään alkuiltaan mennessä. Alun perin su-
kkula piti lähteä matkaan jo perjantain vastaisena yönä, mutta huono sää esti laukaisun.
Avatar
#123 • • Hansu Guest
djkopernikus tuntuu olevan Plattarin ikioma tietotoimisto, on sitten kyseessä lempääläinen kauppakompleksi tai yet another epäonninen sukkulalento.
Avatar
#124 • • djkopernikus Guest

djkopernikus tuntuu olevan Plattarin ikioma tietotoimisto, on sitten kyseessä lempääläinen kauppakompleksi tai yet another epäonninen sukkulalento.



Juu, tosin nyt päivittelen juttua vain omille sivuille.
Avatar
#125 • • djkopernikus Guest
Miehistö valmistautuu telakoitumiseen (11.12.06 klo 19.37 - NASA)

Kaksi päivää kestänyt ISS:n jahtaaminen on lähellä loppuaan, kun Discovery telakoituu aseman kanssa
tiistaina 12.12.06 kello 00.05 suomen aikaa. Komentaja Mark Polansky ohjastaa sukkulaa tekemään ko-
konaisen pyörähdyksen akselinsa ympäri, jonka aikana ISS:n miehistö kuvaa kiihkeästi sitä tänään kel-
lo 23.53. Sen jälkeen ISS:n luukut aseman ja sukkulan välillä avataan kello 1.23. Tervetuliaisseremoniat
käynnistyvät sen jälkeen, mutta kauaa porukka ei ehdi juhlallisuuksista nauttia. Kello 2.38 työt jatkuvat.

Jari Mäkisen blogi (11.12.06 klo 20.04 - YLE.fi)

YLEn Prisma-tiedeohjelmasta tuttu toimittaja Jari Mäkinen pitää blogia YLEn sivuille, jossa keskitytään
Discoveryn matkaan halki avaruuden. Blogista löydät myös kaikki toimenpiteet Suomen ajoissa, mitä
miehistö suorittaa mission aikana.

http://blogit.yle.fi/sukkula_ruotsin_paalla
Avatar
#126 • • djkopernikus Guest
Jämähtänyt aurinkopaneeli tuottaa ongelmia (15.12.06 klo 23.30 -
CNN)


Kun kiemurteleva kauko-ohjauksella toimiva aurinkopaneeli ei mennyt nätisti kokoon, täytyi NASAn as-
tronautin alkaa tekemään harjoituksia ISS:n sisällä saadakseen paneeli jälleen kasaan. ESAn saksalais-
astronautti Thomas Reiter käskettiin tekemään 30 sekunnin fyysinen harjoitus, englanninkielisellä nime-
ltään Interim Resistive Exercise Device:llä. NASA toivoi paneeliongelman häviävän kyseisellä laitteella,
mutta näin ei käynyt. NASA toivoo, että ongelma ratkeaa aseman sisällä, eikä neljättä suunnittelematto-
maa avaruuskävelyä tarvitsisi tehdä. "Olen pahoillani, ettei ongelma ratkennut, olin harjoitellut neljä vuo-
tta tätä varten", Reiter vitsaili. Lennonjohdon vastaus oli seuraavanlainen: "Aiomme antaa siitä hyvästä
sinulle hopeamitalin".

Aikaisemmin, lennonjohto väänsi aurinkopaneeleita 10 astetta molempiin suuntiin kauko-ohjauksella yr-
ittääkseen helpottaa vaijereiden jännitystä, jotka haittaavat nyt niiden kokoontaittumista. Paneelit pitäisi-
vät taittua kasaan kuin haitari. "Toivomme, että saamme helpotettua vaijereiden aiheuttamaa kitkaa", ke-
rtoi ISS:n lennonjohtaja Joel Montalbano.

Viiden kiireisen päivän ja kahden onnistuneen avaruuskävelyn jälkeen, astronautit ottivat perjantaipäi-
vän suhteellisen rennosti. Ryhmä heräsi tällä kertaa War-yhtyeen kappaleeseen "Low Rider". Kuitenkin,
aurinkopaneelin tuottamien ongelmien takia, päivästä meinasi tulla kiireisempi kuin oltiin odotettu. Tämä
kyseinen paneeli on osa erästä sähköjärjestelmää, jota ISS on käyttänyt. Yksi STS-116-mission pääteh-
tävistä oli aseman sähköjärjestelmän uudelleenkonfigurointi ja aurinkopaneelien järjesteleminen oikeisi-
in lokaatioihin.

Paneelit pyörivät saadakseen mahdollisimman paljon auringonvaloa, ja sitä kautta asemalle sähköä. Mu-
ta jotta paneelit pystyisivät pyörimään, täytyy vanha paneeli vetää kokoon pois tieltä. Kun uusi paneeli
oli saatu käyttövalmiiksi, vanha paneeli jäi jumiin puolitiehen. NASA haluaisi vetää sen kokonaan koko-
on. Ongelmana tässä on vaijeri, joka on jumissa yhdessä paneelin reiässä. Tämän johdosta paneeli pul-
listuu. Maassa tehdyissä kokeissa, ongelmaa ei enää ollut, mutta siihen auttoi Maan painovoima. Avaru-
udessa tämä asia ei ole helpottamassa tehtävää.

NASA aikoo auttaa ryhmää hinkkaamalla vaijeria samassa kohtaa, toivoen sen menevän reiän läpi. Len-
nonjohto arveli harjoituksen edesauttavan ongelman ratkaisemisessa. NASAlla on kokemuksia saman-
tapaisista ongelmista menneisyydestä. Virkamiehet muistavat tapauksen, jossa paneeli heilui. Ratkaisu-
ksi muodostui astronautti Leroy Chiaon tekemä liike samalla laitteella, mitä Reiter käytti tässä tapaukse-
ssa. NASA aikoo yrittää myös muita keinoja saadakseen 115-jalkaisen paneelin kokoon ehjänä. Jos nä-
mä keinot eivät auta, on mahdollista suorittaa neljäs avaruuskävely, jonka avulla paneeli korjataan ma-
nuaalisesti. Tämä tehtävä tapahtuisi joko sunnuntaina tai maanantaina.

USAn astronautti Robert Curbeam ja ruotsinautti Christer Fuglesang tulevat suorittamaan kyseisen ava-
ruuskävelyn jos tarpeen vaatii. Toki on myös mahdollista, että tehtävän suorittaa jokin ISS:n asukkaista.
Kahdessa ensimmäisessä avaruuskävelyssä, miehet asensivat 11 miljoonan dollarin arvoisen P5-liitin-
osan paikoilleen ja uudelleenkonfiguroivat osan aseman sähköjärjestelmästä.

Astronautit suorittivat toisen avaruuskävelyn (15.12.06 klo 15.22 - NASA)

Tehtäväspesialistit Robert Curbeam ja Christer Fuglesang ottivat roolit sähkömiehinä ja siirtelijöinä, kun
viisi tuntia kestäneen tehtävän aikana he konfiguroivat aseman sähköjärjestelmiä niin, että tilapäisratkai-
susta sähköjärjestelmä siirrettiin kokonaan pysyvään ratkaisuun. He myös siirsivät kaksi töissä käytet-
tävää "kärryä" toiseen paikkaan. Avaruuskävely päättyi tänään klo 2.41 suomen aikaa. Jotta kaksikko
olisi pystynyt suorittamaan konfiguroinnin, lennonjohtajat Maassa lähettivät aseman tietokoneille kasan
komentoja, joilla lähes puolet aseman sähköjärjestelmistä hetkellisesti katkaistiin.

Avaruuskävely alkoi torstai-iltana klo 21.42 suomen aikaa, jolloin Curbeam ja Fuglesang aloittivat vaihta-
maan kaapeleita ISS:n kahteen sen neljästä sähkökanavasta. Tuon työn jälkeen lennonjohtajat aloittivat
komentojen lähettämisen, jotta tämä uusi sähköjärjestelmä saataisiin käynnistymään. Kaksi jäljellejääny-
ttä kanavaa konfiguroidaan mission kolmannella avaruuskävelyllä, jonka on määrä tapahtua nyt lauan-
taina. Viimeisellä kävelyllä, astronautit säätävät jälleen sähköjärjestelmiä niin, että P4:n aurinkopaneelei-
den kautta saadaan siirrettyä sähköä aseman tarpeisiin. He myös valmistelevat paikkoja niin, että lisäo-
sien asentaminen on tulevaisuudessa mahdollista.
Avatar
#127 • • Quu Guest
Tähän threadiin piti tulla sanomaan, että:

National Geographic channel ja Air Crash Investigation. Paras sarja ikinä.
Avatar
#128 • • Ms. Piipi Guest
Tää olikin kiva topikki...

Parasta on just nousu ja sitä edeltävä vaihe, kun kone kiihtyy niin nopeesti ja pystyy tuntemaan, että moottoreissa on pikkusen potkua. Toiseks parasta on sitten ehkä laskeutuminen, tai just siinäkin kun huomaa kuinka kovaa kone menee jne. :happyroll: Mä tuossa tällä viikolla just koneessa huomasin, että kuinka kuitenkin suht pienellä nopeudella sellaset isotkin koneet pystyy nousemaan, jotain 250km/h, tai onhan se tietty aika paljon jos suhteuttaa johonkin autolla ajoon, mutta kuitenkin. Se on just ihan mieletöntä miten ne nopeesti ne kiihtyy! Onkohan jollain jotain lukuja koneiden kiihtyvyydelle vaikka 0-100 km/h, kuinka kauan menee koneilla esim. suhteessa autoihin tms.??? Ja millä vauhdilla raketit laukaistaan avaruuteen?

Lentämisessä ei silleen pelota mikään, jos tulee turbulenssia sekin on oikeestaan vaan jännää, koska tajuaa, että "Joo, mä olen jossain 10km korkeudella, ei mitään alla..." Lentäminen on oikeestaan vaan tosi hienoa, ja koneet on vaan jollakin tapaa niin kiinnostavia....
Avatar
#129 • • Edited djkopernikus Guest

Ja millä vauhdilla raketit laukaistaan avaruuteen?



Sukkulan nostovoima koostuu kolmen raketin, ja kahden kiinteän erillisen
polttoaineraketin yhteisvaikutuksesta. Kahden minuutin päästä laukaisusta,
kaksi erillistä rakettia irtoaa, ja ne tippuvat mereen suunniteltuun kohtaan.
Nämä kaksi rakettia voidaan käyttää uudelleen seuraavissa laukaisuissa.

Sukkulan kolme päärakettia toimivat täysillä noin kahdeksan minuuttia laukaisun
jälkeen, ja ne sammutetaan juuri ennekuin alus on kiertoradalla.
Tässä vaiheessa oranssi pääpolttoainesäiliö irtoaa sukkulasta, ja sekin tippuu
mereen mutta sitä ei kaiveta talteen. Aluksen nopeus kiertoradalla on noin
25 405 jalkaa sekunnissa (300 jalkaa sekunnissa = 205 mailia tunnissa).
Minuutin kuluttua lähdöstä, aluksen nopeus on noin 1600 km/h. Matkustajale-
ntokoneen keskimääräinen lentonopeus on 500-800km/h.

shuttle_view1.gif
Avatar
#130 • • djkopernikus Guest
Neljäs avaruuskävely suoritetaan tänään (18.12.06 klo 0.20 - NASA)

Avaruuskävelijät Robert Curbeam ja Christer Fuglesang tulevat suorittamaan vielä neljännen, suunnitte-
lemattoman avaruuskävelyn tänään illalla suomen aikaa. Kävelyn päätehtävänä tulee olemaan korjata
jumissa olevan aurinkopaneelin levitysmekanismi niin, että se saadaan vedettyä kokonaan kasaan. Kol-
mannella avaruuskävelyllä Sunita Williams ja Robert Curbeam työskentelivät jo paneeliongelman paris-
sa yrittäen heiluttamalla löysyttää jumiutunutta mekanismia. Sen avulla saatiinkin paneelia hieman ene-
mmän kokoon. Nyt viimeisellä kävelyllä, astronauteilla on työkalut mukana helpottamassa tehtävää.
Avatar
#131 • • djkopernikus Guest
Aurinkopaneeliongelma on voitettu kanta (19.12.06 klo 15.07 -
NASA)


STS-116 miehistö on saanut jumiutuneen aurinkopaneelin kokoon. Avaruuskävelijät Robert Curbeam ja
Christer Fuglesang taistelivat 6 tuntia 38 minuuttia maanantain ja tiistain välisenä yönä neljännessä ava-
ruuskävelyssä ongelmaa vastaan. Paneeli meni suppuun virallisesti kello 1.56 suomen aikaa. Miehet va-
pauttivat paneelin levitysmekanismin useilla eri tekniikoilla ja tällä kertaa myös työkaluja käyttäen. Kave-
rukset vetivät paneelin läpi menevää ohjausvaijeria löysyttääkseen mekanismia, selasivat paneelin reiki-
ä vähentääkseen niiden kitkaa vaijeria vastaan ja työnsivät paneelien saranoita helpottaakseen kokoon-
taittumista. He myös välillä heiluttivat koko paneelirakennelmaa.

Jokin ohjausvaijereista löystyi kesken tehtävän, mutta kaksikko sai sen kiristettyä ennen tehtävän jatka-
mista. Tähän neljänteen kävelyyn kuului myös toisen, vastakkaisen aurinkopaneelin toiminnan arviointi.
Nyt kun ensimmäisen, pitkäaikaisessa käytössä olleen paneelin ongelmia on pystytty ratkomaan, on he-
lpompi suunnitella maaliskuussa 2007 käynnistyvän mission seuraavaa aurinkopaneelin kokoontaitta-
mista.

Kyseisellä avaruuskävelyllä tehtiin myös historiaa: Robert Curbeamista tuli ensimmäinen astronautti, jo-
ka on tehnyt neljä avaruuskävelyä yhden sukkulalennon aikana. Fuglesangille kävelyjä kertyi kolme, ja
Sunita Williamsille yksi. Lentäjä Bill Oefelein koordinoi avaruuskävelyn aktiviteetteja aseman sisällä. Te-
htäväspesialistit Joan Higginbotham ja Sunita Williams ohjasivat aseman robottikättä, Canadarm2:ta.
Seuraavaksi ohjelmassa tulee olemaan Discoveryn irtautuminen ISS:stä. Tämän on määrä tapahtua kes-
kiviikkona kello 0.09.
Avatar
#132 • • djkopernikus Guest
STS-116 miehistö valmistautuu paluulentoon (19.12.06 klo 21.41 - NASA)

Ryhmä on siirtynyt nyt jo kokonaan Discoveryyn, jättäen ISS:lle ainoastaan Expedition 14 jäsenet jatka-
maan lähtövalmisteluja. Sukkulan on määrä irtautua asemasta virallisesti keskiviikon puolella kello 0.09
suomen aikaa. Joukosta ainoastaan Sunita Williams jäi asemalle. Hän vaihtoi paikkoja ESAn saksalais-
astronautti Thomas Reiterin kanssa. Reiter työskenteli asemalla kuutisen kuukautta ja palaa nyt Maahan
Discoveryn mukana erikoisessa vuoteessa, joka auttaa häntä mukautumaan jälleen Maan vetovoimaan.
Avatar
#133 • • Edited djkopernikus Guest
Discoveryn miehistö valmistautuu mikrosatelliittien lähettämiseen ja paluulentoon. Säätä
tarkkaillaan erityisellä mielenkiinnolla (20.12.06 klo 23.30 - NASA)


Avaruussukkula Discoveryn STS-116-miehistö skannasi alusta edestakaisin keskiviikkona löytääkseen
merkkejä mahdollisista vaurioista, jotka vaarantaisivat paluulentoa Maahan perjantai-iltana suomen aik-
aa. Columbia-sukkulan turman jälkeen, sukkulan pinnan tarkistukset ovat olleet vakiona ohjelmassa, ja
ne suoritetaan aina lähdön jälkeen ja paluuta tehtäessä. Aluksen miehistö käytti sen robottikättä ja 50-ja-
lkaa pitkää vartta ottaakseen kuvia, ja lähettääkseen ne NASAn tutkijoille Maahan. Kuvia tutkitaan 24/7 ja
niiden perusteella vahvistetaan, onko paluu turvallinen.

Vuonna 2003 sattuneessa Columbia-sukkulan turmassa, lähdön aikana irronnut eristemuovin palanen
vahingoitti aluksen toista siipeä sillä seurauksella, ettei se kestänyt paluuta Maan ilmakehään. Väkivalta-
iset kaasut pääsivät aluksen sisään ja sen seurauksena kaikki seitsemän miehistön jäsentä saivat sur-
mansa. STS-116-miehistön on määrä laskeutua perjantai-iltana suomen aikaa Floridan Cape Canavera-
liin, mutta sää on jälleen nousemassa isoksi huolenaiheeksi: matalalla majailevat pilvet ja puuskittaiset
tuulet uhkaavat siirtää laskeutumisyritystä. Jos Cape Kennedyyn ei pystytä laskeutumaan, varalaskupa-
ikka tulee olemaan Edwardsin lentotukikohta Californiassa. Myös Uudessa-Meksikossa oleva White Sa-
ndsin laskeutumisalue saattaa tulla mahdollisesti kyseeseen, mutta tämä on NASAn viimeinen toive. Vu-
onna 1982 sattuneen laskeutumisen aikana, pöly vaurioitti sukkulaa ja sen jarrut vioittuivat.

Discoveryn mukana on tarvikkeita vain sen verran, että ainoastaan yksi päivä on sallittu viivytystä laske-
utumistehtävässä. Lauantai tulee olemaan kriittinen päivä jos matka venyy. "Tilanne on kiusallinen. Len-
nonjohto on vaikeassa paikassa, kun tulee aika päättää laskeutumispäivä ja paikka", kertoi NASAn edu-
staja George Diller.

Vuoden 2007 sukkulalaukaisut tänään, tässä ja nyt / 2007 shuttle launch schedule:

16.3 >> sukkula: Atlantis (tehtävän numero / mission code: STS-117)
28.6 >> sukkula: Endeavour (tehtävän numero / mission code: STS-118)
7.9 >> sukkula: Atlantis (tehtävän numero / mission code: STS-120)
Lokakuu >> sukkula: Discovery (tehtävän numero / mission code: STS-122)
Joulukuu >> sukkula: Endeavour (tehtävän numero / mission code: STS-123)
Avatar
#134 • • Figure Guest

Mä tuossa tällä viikolla just koneessa huomasin, että kuinka kuitenkin suht pienellä nopeudella sellaset isotkin koneet pystyy nousemaan, jotain 250km/h, tai onhan se tietty aika paljon jos suhteuttaa johonkin autolla ajoon, mutta kuitenkin. Se on just ihan mieletöntä miten ne nopeesti ne kiihtyy! Onkohan jollain jotain lukuja koneiden kiihtyvyydelle vaikka 0-100 km/h, kuinka kauan menee koneilla esim. suhteessa autoihin tms.???



Itseasiassa lentokoneet kiihtyvät maassa hitaammin kuin autot, eikä niitä oikein edes pysty vertaamaan. Auton vetävien pyörien alla on kiinteää ainetta, mutta lentokoneet työntävät ilmalla itseään eteenpäin.
Avatar
#135 • • Ms. Piipi Guest


v1= takeoff decision speed, suurin nopeus jolla nousukiito voidaan vielä keskeyttää. Eli kun v1 on saavutettu, on pakko nousta.
vr= rotation speed, nopeus jossa koneen nokkaa aletaan kampeamaan ylöspäin
v2= safe climb-out speed, eli nopeus jolla kone alkaa ottamaan korkeutta, kone nousee.
Ja nämä koneen lentäjä lausuu ääneen siellä kiitoradalla...




Paljonko noi nopeudet sitten on? Varmaankin riippuu konetyypistä, mutta vaikka jollain Airbus A340:llä?
Avatar
#136 • • Edited djkopernikus Guest

Paljonko noi nopeudet sitten on? Varmaankin riippuu konetyypistä, mutta vaikka jollain Airbus A340:llä?


A340-200 :: Max cruising speed 914km/h, economical cruising speed 880km/h. Discovery-sukkulan ilmakehään tulonopeus on 16,500 mph.
Avatar
#137 • • djkopernikus Guest
Discoveryn laskeutui Floridaan onnistuneesti (23.12.06 klo 0.36 - NASA)

Avaruussukkula Discovery teki onnistuneen laskun Floridaan, Kennedyn avaruuskeskukseen lauantai-
na kello 0.33 suomen aikaa. Ennen paluulentoa, lennonjohtajat Houstonissa painiskelivat jälleen sääon-
gelman kanssa. Säävirkailijat tutkivat alueiden tilanteita lentämällä tiedustelukoneita arvioiden sään vai-
kutusta laskeutumiseen. Floridan sää näytti alunperin huolestuttavalta, mutta sää selkisikin hyvin enne-
n ratkaisevia siirtoja.
166208main_STS116_Landing.jpg

Loppuraportti:

Tarkasti tätä kyseistä mielenkiintoista missiota seuranneena täytyy rehellisesti nostaa hattu korkealle koko tiimille. Columbia-sukkulan turman jälkeen NASA:n ylle lankesi ikävä varjo sukkulalentojen turvallisuudesta. STS-121 onnistui kuitenkin hyvin, ja nyt pimeälaukaisuna suoritettu STS-116 seurasi onnistumisprosentissa STS-121:den jalanjälkiä. Tämän lennon päähuipentuma oli selkeästi aurinkopaneeliongelma. Curbeam ja Fuglesang joutuivat tehtävään, jota ei oltu mitenkään simuloitu Maassa. Muutamien tuntien valmistelujen jälkeen miehet hikoilivat avaruuspuvuissa ja yrittivät monta kertaa saada paneelia kokoon, tuloksetta. Lopulta monien yritysten jälkeen laite meni kuin menikin nätisti suppuun, ja lennonjohdon huokaisut kuuluivat tänne Lempäälän peräkorpeen saakka.

ISS kasvoi myös jälleen. Nyt sähköjärjestelmän tilapäisratkaisusta siirryttiin pysyvään konfiguraatioon, joka merkitsee taas vähemmän päänvaivaa sähkösysteemien puolella. P5-liitinosa on vitaali osa aseman jälleenrakentamista ajatellen, ja sen koko tulee olemaan huikea tulevaisuuden missioiden jälkeen. Asemalla on valtavat resurssit annettavanaan avaruustieteelle kun se on valmis, ja veikkampa että Griffin miettii jo kauas tulevaisuuteen...
Avatar
#138 • • Figure Guest


v1= takeoff decision speed, suurin nopeus jolla nousukiito voidaan vielä keskeyttää. Eli kun v1 on saavutettu, on pakko nousta.
vr= rotation speed, nopeus jossa koneen nokkaa aletaan kampeamaan ylöspäin
v2= safe climb-out speed, eli nopeus jolla kone alkaa ottamaan korkeutta, kone nousee.
Ja nämä koneen lentäjä lausuu ääneen siellä kiitoradalla...




Paljonko noi nopeudet sitten on? Varmaankin riippuu konetyypistä, mutta vaikka jollain Airbus A340:llä?



Noi nopeudet lasketaan lentokohtaisesti ja laskukaavaan vaikuttavat käsittääkseni muunmuassa lentokoneen paino, kiitoradan pituus ym. muuttujat, joten mitään vakituisia nopeuksia ei ole. Nopeuksiin laitetaan myös tietyn verran ylimääräistä päälle, jotta saadaan turvamarginaali ja kone nousee varmasti.

esimerkki 737:n takeoff data -kortista: http://www.contatoradar.com.br/index.php?categoryid=11&p2_articleid=99

Ton mukaan koneen v2-nopeus on 137 solmua, eli 253km/h
Avatar
#140 • • djkopernikus Guest

Low-flying Harrier!



Dodge this!