Greenpeace! (yms) hörhöliikkeet

85 posts, 5 pages, 12,738 views

Avatar
#61 • • phanatic Guest


Mutta taas jos ennen kuin tämä meidän asesankari olisi päässyt laukaisemaan omaa asettaan, poliisi ampuukin tätä jalkaan -> roisto kuolee koska luoti on sattumoisin lävistänyt valtimon. Nyt kaikki kauhistelevatkin poliisin väkivaltaisuutta, ko. poliisi saa syytteen ja kenties menettää virkansa.

Järkevää? Ei minusta. Jos viattomien ihmisten kuolema/vahingoittuminen voidaan estää rikollisia telomalla, niin miksei?



Kuka on viaton?
Avatar
#62 • • erik Guest

Mutta otetaanpa kuvitteellinen esimerkkitapaus:
[...]
-> roisto kuolee koska luoti on sattumoisin lävistänyt valtimon. Nyt kaikki kauhistelevatkin poliisin väkivaltaisuutta, ko. poliisi saa syytteen ja kenties menettää virkansa.

Järkevää? Ei minusta. Jos viattomien ihmisten kuolema/vahingoittuminen voidaan estää rikollisia telomalla, niin miksei?



Aikaisemmassa viestissä kirjoitin seuraavasti(ehket lukenut sitä, tai sitten sisäistänyt):


En käsittääkseni missään tapauksessa väittänyt, etteikö poliisilla (ja esivallalla/väkivaltakoneistolla ylipäätään)olisi oikeus (ja velvollisuus) käyttää tarvittavia voimakeinoja uhkatilanteiden hallitsemiseksi.

Tottakai uusnatsien "lynkkausjoukko"(tai vaikkapa maahanmuuttajanuorten, tai äkäisten anarkistien vastaavanlainen,) pitää pysäyttää tarvittavin, käytettävissä olevin keinoin.



Mielestäni suhtautumisesi(eli se, miten pihalla olet) koko puitavaan asiaan vain kiteytyy tähän kommenttiin(kyllä, oletan, ettei se ole sarkasmia)

Joo, samalla vois joku duunata lakiesityksen siitä, että kuka tahansa voi
ampua/kivittää/<insert your choice here> rikollisen, jos näkee tämän
esim. pöllimässä sun autoos tai muuten vaan hengaamassa sun auton
lähellä.

Rikolliset kun ei oo ihmisiä, eihän?



Hienosti ymmärsit mitä ajoin takaa.

Avatar
#63 • • rewind Guest

Järkevää? Ei minusta. Jos viattomien ihmisten kuolema/vahingoittuminen voidaan estää rikollisia telomalla, niin miksei?


Mut kuiteski, perustele kantas..?



Johan sen jo perustelin. Mielestäni on oikeampaa ampua rikollista jalkaan (silläkin uhalla että henki voi lähteä), kuin antaa mielipuolen aiheuttaa muille vahinkoa. Ihminen se rikollinenkin on, mutta joidenkin sääntöjen mukaan täällä on elettävä.


En käsittääkseni missään tapauksessa väittänyt, etteikö poliisilla (ja esivallalla/väkivaltakoneistolla ylipäätään)olisi oikeus (ja velvollisuus) käyttää tarvittavia voimakeinoja uhkatilanteiden hallitsemiseksi.

Tottakai uusnatsien "lynkkausjoukko"(tai vaikkapa maahanmuuttajanuorten, tai äkäisten anarkistien vastaavanlainen,) pitää pysäyttää tarvittavin, käytettävissä olevin keinoin.



Onko sitten esimerkiksi jalkaan ampuminen liioittelua aseen kanssa heiluvan hullun tapauksessa?

Mielestäni suhtautumisesi(eli se, miten pihalla olet)...



Kiitos, että selvensit tilanteen minulle. Väkivaltaa tulee aina käyttää harkiten, mutta muiden hengen vaarantava kriminaali ei saa minulta yhtään sääliä vaikka ammuttaisiin molempiin jalkoihin. Eri asia tietenkin jos ruvetaan ampumaan 12-vee tikkarivarkaita Siwan eteen.
Avatar
#64 • • Lara C Guest
Palataan vielä aiempaan:


Nyt tais mennä väärin päin: järjestyksenvalvojat toimivat enemmän tai vähemmän jokamiehen kiinniotto-oikeuden pohjalta, vartijoilla on hieman enemmän oikeuksia (ja pitempi koulutus, jv-koulutus on 24 tuntia). Poliisin oikeudet on vain poliisilla (ja spolleilla kai kasarmialueilla, joku voinee valaista tästä sivaria?).



Tuli tarkistettua ja tämä on juuri kyllä nimenomaan päinvastoin. JV:lla on laajemmat oikeudet kuin vartijoilla.
Avatar
#65 • • Sheila-na-gig Guest


Sheila: Ihan uteliaisuudesta, ovatko teidän vartiointifirman työntekijät
vartijoita (koulutukseltaan)?
Pampun(kin) käyttö vartijoillahan on melkoisen rajattua ihan vartijoiden
laillisten oikeuksien takia, jotka käsittääkseni ovat suurinpiirtein samat
kuin kenen tahansa kaduntallaajan. Järjestyksenvalvojilla kun taas on
poliisin oikeudet.



Meidän firmassa kaikki on koulutettuja vartioita, osalla on myös jv-kortti.
(Vartioimisliikkeen palveluksessa ei voi olla tehtävänimikkeellä vartija,
jos koulutusta ei ole.)

Meidän firman periaatteen mukaan pamppua ei (tiettyjä kohteita
lukuunottamatta) kanneta. Vartijan tehtävänä on yleensä vartioida
kohteen omaisuutta ja rakennuksia, ja valvoa tiloja ja niissä olevia
henkilöitä ja paljastaa rikoksia toimialueellaan, joten pampun tai
teleskooppipatukan kantaminen on täysin turhaa ja provosoivaa. Pamppu
mielletään niin lieväksi voimakeinoksi, että kynnys sen käyttämiseen on
pieni. Meillä on vaan kaasu, koska koulutuksessa jokainen on testannut ja
nähnyt miten se vaikuttaa (voin sanoa, että pelkkä henkäys sitä tavaraa
saa aika nopeasti polvilleen, saatika jos sitä sais silmille.). Kynnys
käyttää sitä on melkoisen suuri, kiitos hyvän kouluttajan.

Voimakeinojen käyttö on sallittua vaan hätävarjelulain (jokamiehen
oikeus) puitteissa. Eli vain hyökkäyksen torjumiseksi saa käyttää
tarvittavia voimakeinoja. Poliisilla on hiukan eri oikeudet, mutta
perusperiaate on kuitenkin, että voimankäyttöä tulisi välttää
mahdollisuuksien mukaan. JV:llä ei mitään poliisin oikeuksia ole,
ainakaan laissa ei niin ilmaista (correct me if I'm wrong).

JV:llä on enemmän oikeuksia kuin vartijalla, se on totta, mutta sekä
vartijan että JV:n oikeudet perustuvat jokamiehen oikeuksiin. JV:llä on
jokamiehen oikeuksien lisäksi erikoisoikeuksia, mutta niin on
vartijoillakin.

Se miten tää liittyy tähän topikkiin, on mysteeri. Ehkäpä vartijoille ja
JV:illekin pitäs saada sähkölamaannuttimet, että saatas konnat ja häiriköt
kuriin... :happyroll:
Avatar
#66 • • mekaanikko Guest

Tuli tarkistettua ja tämä on juuri kyllä nimenomaan päinvastoin. JV:lla on laajemmat oikeudet kuin vartijoilla.



Väitän edelleen että asia on juuri päinvastoin kuin esität. Vartijat esimerkiksi saavat kantaa ampuma-asetta (tosin vain erityisluvalla) tai teleskooppipatukkaa toisin kuin jv:t. Vertaa: Laki järjestyksenvalvojista vs. Vartioimisliikeasetus.

Todettakoon vielä että itselläni on jv-kortti (tai olisi jos jaksaisin hakea sen poliisilaitokselta =) ja voin vakuuttaa että minulla ei ole sanottavasti rivikansalaista laajempia oikeuksia järjestyksenvalvontatehtävissä.
Avatar
#67 • • mekaanikko Guest

JV:llä on enemmän oikeuksia kuin vartijalla, se on totta, mutta sekä
vartijan että JV:n oikeudet perustuvat jokamiehen oikeuksiin. JV:llä on
jokamiehen oikeuksien lisäksi erikoisoikeuksia, mutta niin on
vartijoillakin.



Sanokaas nyt, mitä sellaisia oikeuksia JV:llä on, joita vartijoilla ei ole? En oikeasti keksi yhtään mitään näin äkkiseltään.
Avatar
#68 • • rewind Guest
Järjestyksenvalvojalla on enemmän oikeuksia kuin vartijalla. Vain poliisilla on poliisin oikeudet.

Näin sanoi poliisi-setä.
Avatar
#69 • • Lachesis Guest
Varusmies-spolleilla ei ole poliisin oikeuksia. Joitakin sotilasalueeseen liittyviä erityisvaltuuksia on, mutta muuten oikeudet ovat aika rajoitettuja. Tosin vartiotehtävään määrätty perusjääkärikin on käskynalainen vain muutamalle ihmiselle koko varuskunnassa.
Palkatuilla, sotilaspoliisitehtävissä toimivilla henkilöillä on aika laajat valtuudet, mutta heilläkään ei ole poliisin oikeuksia.

Mitä tuohon sähkötainnutin-keskusteluun tulee, niin se olisi mielestäni hyvä lisä poliisin varustukseen.

Ok, siihen on kuollut 70 ihmistä 3 vuodessa Kanadassa ja jenkeissä yhteensä. Kuinka monesta tapauksesta? Uhrien ja pysyvien haittojen lukumäärä olisi varmasti ollut suurempi jos edes murto-osassa tapauksista olisi käytetty ampuma-asetta. Uskoisin, että tuo veikkaus 5000 käyttökerrasta on mennyt pahasti alakanttiin kun kyse on niinkin isosta alueesta. Toisaalta, voi miettiä, ovatko kuolemat aiheutuneet välittömästi tainnuttimen käytöstä, vai onko taustalla ollut jotain muitakin tekijöitä. Sitten voi vielä tietysti kyseenalaistaa tuon luvun paikkaansapitävyyden.

Poliisin ei mielestäni todellakaan tarvitse lähteä painimaan puukoa heiluttavan "asiakkaan" kanssa. Jos ei muu auta niin sähköä vaan.
Voimakäytöön (vrt. itsepuolustus) kuuluu, että siihen oikeutetun henkilön ei tarvitse odottaa itseensä kohdistuvaa hyökkäystä, vaan hän voi käyttää tilanteeseen nähden tarpeellista, mutta lievintä mahdollista ja aina perusteltavissa olevaa voimakeinoa. Tällöin henkilö myös kantaa vastuun voimankäytöstä.
Avatar
#70 • • erik Guest


[....]

Mitä tuohon sähkötainnutin-keskusteluun tulee, niin se olisi mielestäni hyvä lisä poliisin varustukseen.

Ok, siihen on kuollut 70 ihmistä 3 vuodessa Kanadassa ja jenkeissä yhteensä. Kuinka monesta tapauksesta? Uhrien ja pysyvien haittojen lukumäärä olisi varmasti ollut suurempi jos edes murto-osassa tapauksista olisi käytetty ampuma-asetta. Uskoisin, että tuo veikkaus 5000 käyttökerrasta on mennyt pahasti alakanttiin kun kyse on niinkin isosta alueesta. Toisaalta, voi miettiä, ovatko kuolemat aiheutuneet välittömästi tainnuttimen käytöstä, vai onko taustalla ollut jotain muitakin tekijöitä. Sitten voi vielä tietysti kyseenalaistaa tuon luvun paikkaansapitävyyden.

Poliisin ei mielestäni todellakaan tarvitse lähteä painimaan puukoa heiluttavan "asiakkaan" kanssa. Jos ei muu auta niin sähköä vaan.
Voimakäytöön (vrt. itsepuolustus) kuuluu, että siihen oikeutetun henkilön ei tarvitse odottaa itseensä kohdistuvaa hyökkäystä, vaan hän voi käyttää tilanteeseen nähden tarpeellista, mutta lievintä mahdollista ja aina perusteltavissa olevaa voimakeinoa. Tällöin henkilö myös kantaa vastuun voimankäytöstä.



Pistetään VIELÄ kerran ekassa postissa esittämäni, ja myöhemmin täydentämäni, argumentti :)


Kyllä mun on ainakin helppo kuvitella, että poliisin kynnys puuttua tilanteisiin väkivalloin laskee, kun käytettävissä on tällainen näennäisen "siisti" vaihtoehto.
Kuin että käyttäisi "diplomatiaa" oletetun ei-vaarallisen tilanteen selvittämiseksi (esim. känninen riehuja, avioliittokriisi tms..), on varmaan poliisille mieluisampi (vaivattomampi) vaihtoehto tainnuttaa tapaus ensin "pikku"sähkoshokilla, ja selvitellä asiat kamarilla.

[.....]

Tottakai uusnatsien "lynkkausjoukko"(tai vaikkapa maahanmuuttajanuorten, tai äkäisten anarkistien vastaavanlainen,) pitää pysäyttää tarvittavin, käytettävissä olevin keinoin.

[.....]

Kun poliisilla on käytettävissä "siisti" väkivaltainen taltutusmuoto (eli tainnutin), olettaisin, että kynnys käyttää väkivaltaa esim. kuvailemieni em. -kaltaisten tilanteiden hallintaan, laskee.
Kaupunkilaisjärki sanoo, että pamppuun tai pistooliin turvautuminen vaatii huomattavasti suurempaa harkintaa, kun "siistin" tainnuttimen käyttö.

[.....]

Kuten joku tuossa sanoikin, olisi kiinnostavaa tietää, kuinka monessa tilanteessa tainnutinta on käytetty. Jos niitä olisi esim. 5000, niin tuo lukema olisi silti hälyttävä.
Kiinnostaisi, myös, onko tainnuttimen käytön aloittaminen kasvattanut väkivalloin (siis tainnutinta käyttäen) puuttumista tilanteisiin



Eli siis olisi hyvä saada tilastoa, onko Jenkeissä ja Kanadassa poliisin väkivallan käyttö tilanteiden ratkaisemiseksi lisääntynyt(väkivaltaisiin toimenpiteisiin siis kuuluu myös tainnuttimen käyttö).

Ja tähän vielä referenssiksi tota Mekaanikon postaamaa Amnestyn tiedotetta.
Erityisesti toinen kappale:


Amnesty uskoo, että poliisin työssä on tilanteita, joissa Taser-aseita voidaan käyttää tehokkaasti nimenomaan tuliaseiden vaihtoehtona. Silloin ne voivat säästää ihmishenkiä. Ongelmana on, että ainakin Yhdysvalloissa ja Kanadassa aseiden käyttö on kuitenkin selvästi näitä tilanteita laajempaa.

Amnestyn raportin mukaan yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset poliisit ovat käyttäneet Taser-aseita monissa sellaisissa tilanteissa, joissa niiden käytölle ei ole ollut riittäviä perusteita eikä tuliaseiden käyttöä olisi edes harkittu: kouluikäisiin nuoriin, aseettomiin henkisesti häiriintyneisiin tai päihteiden vaikutuksen alaisena oleviin henkilöihin, vähäisten rikosten tekopaikoilta pakeneviin tai poliisin käskyjä vastustaneisiin henkilöihin.

Avatar
#71 • • rewind Guest


Eli siis olisi hyvä saada tilastoa, onko Jenkeissä ja Kanadassa poliisin väkivallan käyttö tilanteiden ratkaisemiseksi lisääntynyt(väkivaltaisiin toimenpiteisiin siis kuuluu myös tainnuttimen käyttö).



Lisäksi olisi kiva tietää, onko tainnuttimien käyttö vähentänyt kiinniotoissa tapahtuvia vammoja.
Avatar
#72 • • erik Guest


Eli siis olisi hyvä saada tilastoa, onko Jenkeissä ja Kanadassa poliisin väkivallan käyttö tilanteiden ratkaisemiseksi lisääntynyt(väkivaltaisiin toimenpiteisiin siis kuuluu myös tainnuttimen käyttö).



Lisäksi olisi kiva tietää, onko tainnuttimien käyttö vähentänyt kiinniotoissa tapahtuvia vammoja.




Tilastoista ei tietoa, mutta luulisin:


Amnesty uskoo, että poliisin työssä on tilanteita, joissa Taser-aseita voidaan käyttää tehokkaasti nimenomaan tuliaseiden vaihtoehtona. Silloin ne voivat säästää ihmishenkiä.




Ongelmana on kuitenkin tämä:


Amnestyn raportin mukaan yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset poliisit ovat käyttäneet Taser-aseita monissa sellaisissa tilanteissa, joissa niiden käytölle ei ole ollut riittäviä perusteita eikä tuliaseiden käyttöä olisi edes harkittu: kouluikäisiin nuoriin, aseettomiin henkisesti häiriintyneisiin tai päihteiden vaikutuksen alaisena oleviin henkilöihin, vähäisten rikosten

tekopaikoilta pakeneviin tai poliisin käskyjä vastustaneisiin henkilöihin.



..eli kuten olen jo viisi kertaa yrittänyt rautalangasta vääntää:

Tainnuttimien käyttö luultavasti olisi vähentänyt kiinniotoissa tapahtuvia vammoja.
Mutta toisaalta tainnuttimien käyttöönotto olisi lisännyt väkivalloin(siis myös tainnutinta käyttäen) ratkaistavia tilanteita.

Ts. tilanne, joka olisi ollut ratkaistavissa neuvottelulla/diplomatialla, olisikin ratkaistu yksinkertaisesti "taju ensin pois tainnuttimella" -menetelmällä :)
Avatar
#73 • • Elohopea Guest
Multa ainakin Greenpeace ja muut ihme viherpiipertäjät saa tappavan tuomion!
Avatar
#74 • • Ana-- Guest

Tuli tarkistettua ja tämä on juuri kyllä nimenomaan päinvastoin. JV:lla on laajemmat oikeudet kuin vartijoilla.



Väitän edelleen että asia on juuri päinvastoin kuin esität. Vartijat esimerkiksi saavat kantaa ampuma-asetta (tosin vain erityisluvalla) tai teleskooppipatukkaa toisin kuin jv:t. Vertaa: Laki järjestyksenvalvojista vs. Vartioimisliikeasetus.

Todettakoon vielä että itselläni on jv-kortti (tai olisi jos jaksaisin hakea sen poliisilaitokselta =) ja voin vakuuttaa että minulla ei ole sanottavasti rivikansalaista laajempia oikeuksia järjestyksenvalvontatehtävissä.



Sori mekis mut oot väärässä; järjestyksenvalvojien käytännön oikeudet on laajemmat kuin vartijoiden. Järjestyksenvalvojalla on mm. oikeus valvoa yleistä järjestystä ja turvallisuutta, mikä normaalisti on poliisin tehtävä. Vartija ei saa tällaista tehdä, eli toisinsanoen JV saa käyttää paljon enemmän omaa harkintavaltaansa tilanteissa. Vartijalla ei myöskään ole haltuunotto-oikeutta, toisin kuin järjestyksenvalvojalla.

Toi ampuma-aseasetus on aika nyanssi, ja koskee lähinnä arvokuljettajia. Suomessa erittäin harva vartija kantaa asetta, ja käsittääkseni JV saa kantaa (asianmukaisten kurssien jälkeen) teleskooppipatukkaa. Suomessa sekin tosin on harvinainen, sitä ei ole edes metrossa käytössä.

--- klubbarilta: ---

Noi vois lajitella vaikkapa toimivaltuuksiensa mukaan seuraavaan järjestykseen: vartija, järjestyksenvalvoja, poliisi. Vartija toimii toimeksiantosopimuksen perusteella rajatulla alueella valvomassa asiakkaan kiinteistön ja henkilöstön turvallisuutta sekä koskemattomuutta. Vartijan toimivaltuudet rajoittuvat toimeksiantosopimuksen määrittelemään alueeseen ja tehtäviin. Vartijalla on käytännössä hieman jokamiesoikeuksia laajemmat toimivaltuudet omalla toimialueellaan, sekä oikeus toteuttaa toimialueen edustajan pyyntöjä, esim. poistaa asiattomia henkilöitä, evätä pääsy, etc. Vartijat toimivat pääasiassa yksityisissä tiloissa riskienhallinta- ja ennaltaehkäisytehtävissä. Vartijoilla on oikeus tarvittaessa käyttää voimakeinoja sekä luvanvaraisia voimankäyttövälineitä (kaasusumutin, pamppu, käsiraudat, teleskooppipamppu), ja vartijan oikeusturva esim. pahoinpitelysyytöksissä on laajempi kuin "siviilin". Tämä lähinnä sen takia, että erittäin usein oikeutettujen voimatoimien kohteeksi joutunut henkilö nostaa asiasta syytteen vartijaa ja vartiointiliikettä kohtaan, ja useimmiten häviää nämä oikeudenkäynnit, mikäli asia menee edes syyteharkinnasta eteenpäin. Välillä tietenkin vartijatkin syyllistyvät ylilyönteihin ja käyttävät tilanteeseen sopimattomia voimakeinoja. Tällöin suosittelen ottamaan samantien yhteyttä vartioimisliikkeeseen ja ilmoittamaan väärinkäytöksestä, jotta tilanteeseen voidaan puuttua. Vartijalla on myös velvollisuus esittää vartijakorttinsa toimenpiteiden kohteelle, tämän näin vaatiessa. Myöskin vastaavan hoitajan ja esimiehen nimet pitää luovuttaa.

Järjestyksenvalvojat sen sijaan valvovat yleisellä alueella järjestystä sekä asiakkaan erikseen määrittelemiä asioita. Järkkärillä on oikeus poistaa yleiseltä alueelta järjestyshäiriöitä aiheuttavat ihmiset, esim. asematunnelista tai isoista kauppakeskuksista. Tiukasti lakia tulkiten vartijalla tällaista oikeutta ei ole, esim. ostarin käytävältä vartija ei oman harkintansa mukaan saa ketään poistaa, vaikka näin jatkuvasti tapahtuukin. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa tiloissa asiattomasti oleskelu on selkeästi kielletty. Poistoksi lasketaan myös sanallinen kehoitus. Järjestyksenvalvojien oikeudet ovat siis laajemmat, mutta velvollisuudet ovat samat. Järkkärin pitää myös esittää JV-korttinsa. Järjestyksenvalvojalla on samat voimankäyttöoikeudet ja -välineet kuin vartijalla.

Järjestyksenvalvojalla on muistaakseni oikeus suorittaa myös henkilötarkastus ja ottaa kiinniotettu väliaikaiseen säilöön, esim. johonkin pieneen putkantyyppiseen huoneeseen. Tämä käytännössä siitä syystä, että esim. isoissa yleisötapahtumissa pahasti juopuneita pitää saada jonnekin selviämään, eikä ole mielekästä soittaa aina poliisia viemään esim. oksentelevaa teiniä putkaan. Vartija saa ottaa myös varkaita tai muita itse teosta havaittuja rikollisia kiinni, mutta vartijan pitää heti kiinniotettuaan luovuttaa kiinniotettu poliisille. Käytännössä järkkärillä on siis vartijaa hieman laajemmat oikeudet toimia, hieman laajemmalla alueella. Vartija esimerkiksi ei saa tarkistaa henkilöä anastetun omaisuuden havaitsemistarkoituksessa, sensijaan vartija saa kiinniottotilanteessa tunnustella ihmisen turvatarkastuksena, jottei kiinniotetulla ole mukanaan esim. neuloja, aseita tai mahdollisesti käsirautojen avaimia. Mitään vaatekappaleita järjestyksenvalvoja tai vartija ei saa riisua tai pakottaa riisumaan, vaan siihen on valtuudet ainoastaan poliisilla. Käytännössä järkkäri saa myös käyttää enemmän omaa harkintaansa kuin vartija, sillä järkkäri toimii yleensä laajemmalla alueella ja itsenäisemmin.

Pääasiassa häiriötapauksia havaitessaan vartijan tai järkkärin tehtävä on ensisijaisesti rauhoittaa tilanne ja mahdollisimman pian kutsua poliisi paikalle selvittämään asia. Ikävä kyllä jatkuvasti kuulee tilanteista, joissa joko vartija tai järjestyksenvalvoja on ylittänyt valtuutensa tai toiminut asiattomasti tai suorastaan lainvastaisesti. Tässä käytetään hyväksi yleisön tietämättömyyttä vartijoiden tai järkkäreiden oikeuksista. Portsarikin on järjestyksenvalvoja, vaikka olisi mahdollista käytännössä asettaa ovelle myös vartija. Tällä hetkellä tosin vartijat käyvät pidemmän koulutuksen kuin järjestyksenvalvojat, ja vuonna 2002 voimaan tullut laki edellyttääkin viiden vuoden vartijakorttia varten sadan tunnin koulutusta, missä esim. laki yksityisistä turvallisuuspalveluista käydään kokonaisuudessaan läpi.

Poliisilla taasen on erittäin laajat valtuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen tai rikoksiin, poliisin valtuuksista en tiedä tarkasti.
Avatar
#75 • • Ana-- Guest

Voimankäytön
porrastukseen (fyysinen vääntö -> OC -> pamppu ->
teleskooppipatukka -> koira -> ampuma-ase)



Koira ei ole voimankäyttöväline ;)
Avatar
#76 • • Ana-- Guest


Kyllä se hieman ihmetyttää jos ei aikuiset ihmiset saa 6-vuotiasta poikaa rauhoittumaan muulla kuin tainnutusaseella (toki riippuen miten ko. penska on riehunut mutta eniveis, tuo on naurettavaa...).



Mä muistan tän jutun uutisista, kyseessä oli täysin flipannut kakara ja poliisi käytti tainnutinta siksi, että se oli lievin mahdollinen keino tainnuttaa k.o. henkilö. Nimenomaan lapsia tainnuttaessa (varsinkin tollasta psykoottista pikkukakaraa) on välillä pakko tehdä näin, ettei kakara loukkaa itseään. Tainnutin ei vie keneltäkään henkeä, vaan häiritsee keskushermoston kontaktia lihaksiin ja tällätavalla tekee kohteen toimintakyvyttömäksi. Jos poliisi olisi alkanut painimaan k.o. naskin kanssa, olisi riski siitä että lapsi vahingoittuu ollut paljon suurempi. Kyseessä oli siis täysin hallitsematon pikkuihminen.

Itse kannatan tainnuttimia poliiseille, sillä se on yllättävän humaani ase, kun vertaa moneen muuhun. Kipu ei kestä kauaa eikä siitä jää pysyviä vammoja. Myöskin väärinkäytön riski on erittäin pieni. Oikeastaan sen toiminnan voisi summata näin:

Aivo kertoo lihakselle "SUPISTU" -> LIhas saa viestin "SUPISTU" -> Lihas supistuu

Aivo kertoo lihakselle "SUPISTU" -> Tainnutin kertoo koko keholle "ISGHAILÖNGAINWPITNGAPN" -> Lihas "Mitä? Tärise ja nytkähtele? OK!"
Avatar
#77 • • mekaanikko Guest
Väännän tästä nyt edelleenkin, pään seinäänhakkaamisen uhallakin.

Sori mekis mut oot väärässä; järjestyksenvalvojien käytännön oikeudet on laajemmat kuin vartijoiden. Järjestyksenvalvojalla on mm. oikeus valvoa yleistä järjestystä ja turvallisuutta, mikä normaalisti on poliisin tehtävä. Vartija ei saa tällaista tehdä, eli toisinsanoen JV saa käyttää paljon enemmän omaa harkintavaltaansa tilanteissa. Vartijalla ei myöskään ole haltuunotto-oikeutta, toisin kuin järjestyksenvalvojalla.



Nyt puhutaan vissiinkin siitä, että JV on periaatteessa aina nimenomaiseen tehtävään poliisin määräyksellä asetettu, jolloin hänellä luonnollisesti on toimialueellaan enemmän valtuuksia kuin vartijalla jolta tällainen valtuutus puuttuu. Väittäisin kuitenkin, että jos poliisi asettaa vartijakortillisen henkilön toimimaan JV:nä, tällä on laajemmat oikeudet kuin pelkästään JV-kortin omistavalla.

Jos todellakin olisi niin, että JV:llä olisi absoluuttisesti enemmän oikeuksia kuin vartijalla, niin miten on selitettävissä että JV-kortin saa 24 tunnin koulutuksella (väliaikaisesti JV:nä voi toimia ilman koulutustakin) kun taas vartijan peruskoulutus sisältää 100 tuntia opetusta (ilman voimankäyttövälineiden käyttöön vaadittavaa koulutusta)?

Toi ampuma-aseasetus on aika nyanssi, ja koskee lähinnä arvokuljettajia. Suomessa erittäin harva vartija kantaa asetta, ja käsittääkseni JV saa kantaa (asianmukaisten kurssien jälkeen) teleskooppipatukkaa. Suomessa sekin tosin on harvinainen, sitä ei ole edes metrossa käytössä.



Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 29 § 2 mom.

Ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa saa kantaa ainoastaan vartija, joka on saanut sisäasiainministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävän erityisen voimankäyttökoulutuksen ja osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito.
Avatar
#78 • • Ana-- Guest

Väännän tästä nyt edelleenkin, pään seinäänhakkaamisen uhallakin.



No mä teen tätä työkseni et puhun tavallaan kokemuksesta :) Lakia en tarkalleen muista, mutta noin ne asiat käytännössä kentällä menee.


Nyt puhutaan vissiinkin siitä, että JV on periaatteessa aina nimenomaiseen tehtävään poliisin määräyksellä asetettu, jolloin hänellä luonnollisesti on toimialueellaan enemmän valtuuksia kuin vartijalla jolta tällainen valtuutus puuttuu. Väittäisin kuitenkin, että jos poliisi asettaa vartijakortillisen henkilön toimimaan JV:nä, tällä on laajemmat oikeudet kuin pelkästään JV-kortin omistavalla.



Vartijakortin etu jv-kortin yli on se, että vartijakortin omaavalla on usein enemmän voimankäyttökoulutusta kuin jv-kortillisella. Tossa tkp-jutussa on sellanen "mutta", että julkisiin tiloihin asetettu (esim steissille), vartiointiliikkeen palkkalistalla oleva järjestyksenvalvoja jolla on tkp-koulutus saa kantaa tkp:tä.

Voimankäytön koulutukset eivät sinänsä ole korttikohtaisia. Silti narikassa tai baarin ovella tkp:tä ei järjestyksenvalvoja saa kantaa, vaikka koulutus olisikin käyty. Toi on vähän sekava toi laki ja vielä sekavampi toi käytäntö, mutta pääasiassa näin. Ainakin steissin jiiveillä on tkp:t kannossa ja ihan luvanvaraisesti. Pääsääntönä taitaa olla se, onko vartiointiliikkeen palveluksessa vai ei.

Vartijakortti ei vaikuta järjestyksenvalvontatehtävissä oleviin valtuuksiin tai oikeuksiin oikeastaan mitenkään. Vartijakortilla tehdään vartiointitoimeksiantoja, jv-kortilla jv-toimeksiantoja. Tosin vartiointiliikkeen palvelukseen ei pelkällä JV-kortilla varmaankaan pääse.


Jos todellakin olisi niin, että JV:llä olisi absoluuttisesti enemmän oikeuksia kuin vartijalla, niin miten on selitettävissä että JV-kortin saa 24 tunnin koulutuksella (väliaikaisesti JV:nä voi toimia ilman koulutustakin) kun taas vartijan peruskoulutus sisältää 100 tuntia opetusta (ilman voimankäyttövälineiden käyttöön vaadittavaa koulutusta)?



Helvetin hyvä kysymys, jota on pohdittu monesti. Kyseessä on selkeä epäkohta. Ehkä se johtuu siitä, että vartijat, jotka toimivat todella monimuotoisissa tehtävissä, käyvät kaikki saman koulutuksen, josta esim. piirivartioinnin erikoispiirteet vie noin 30%. JV-kurssilla tällaista ei luonnollisesti tarvitse käydä läpi, eikä esim. hälytysjärjestelmiä tai vastaavia mitkä eivät JV-puolelle oikeastaan kuulu. JV-kurssi saisi minunkin mielestäni olla pitempi, mutta oikeudet eivät suoraan korreloi kurssin pituuden kanssa. Oikeudet puuttua vaaratilanteisiin ja rajoittaa ihmisen toimintaa ovat kuitenkin aika pieni osa esim. vartijan töistä, pääasia duunista tehdään siellä kulisseissa ja sekin pitää kurssilla opiskella.


Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 29 § 2 mom.

Ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa saa kantaa ainoastaan vartija, joka on saanut sisäasiainministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävän erityisen voimankäyttökoulutuksen ja osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito.



Niin, tossa on tosin käytäntö toinen. Vartijaksi rinnastetaan tossa tilanteessa myös vartiointiliikkeen toimeksiannosta kohteeseen asetettu järjestyksenvalvoja.

Tää on pikkasen sekavaa, sillä perus-JV ja esim. turvatiimin steissin JV on lakiteknisesti vähän eri viivalla, ja laki laahaa jäljessä. Käytäntö on kuitenkin tämä.
Avatar
#80 • • Lachesis Guest

Voimankäytön
porrastukseen (fyysinen vääntö -> OC -> pamppu ->
teleskooppipatukka -> koira -> ampuma-ase)



Koira ei ole voimankäyttöväline ;)




Hmm? Mäkin olen oppinut sen niin, että koira on tuossa kohtaa ennen ampuma-asetta. Vai mitä sä tarkotat?