Vaatteet = aatteet?

Vaatteiden ostaminen on silloin mukavaa, kun on paljon rahaa käytössää ja voi ostaa suunnilleen sitä mitä haluaa. Mulla vaatteiden ostaminen on kausittaista, joskus ostan jotain monta kertaa viikossa, mutta joskus saattaa parikin kuukautta mennä, etten vilkaisekaan näyteikkunoihin.

Vaatteita ostaessani kiinnitän huomiota ulkonäköön ja laatuun, enkä mielelläni jousta kummastakaan. On huomattavasti fiksumpaa ostaa vaikka yksi hyvä ja laadukas 100e:n paita, kuin kolme huonoa. H&M:stä en ole ikinä ostanut yhtään mitään.

Eilen illalla ennen nukkumaanmenoa käytiin keskustelua siitä, kuinka yhä nuoremmat tytöt haluavat näyttää yhä vanhemmilta ja pukeutuvat matalaakin matalampivyötäröisiin stringit paljastaviin housuihin ja hädin tuskin kriittiset paikat peittäviin toppeihin.

Tämä mielestäni vähintäänkin huolestuttavaa. Nykyaikana lapsuutta ei arvosteta ollenkaan ja kaikilla on hirveä kiire aikuistua ja osoittaa tämä mm. pukeutumisella. Jos minä olisin isä, niin en todella haluaisi, että 14-18v lapseni kulkisi tuolla kartsalla pikkupöksyt housujen välistä vilkkuen, enkä varsinkaan haluaisi nähdä häntä puolialastomana IRC-galleriassa.

Miessukupuolta moititaan yhtenään naisien esineellistämisestä, mutta nykynuoriso esinneellistää kyllä itse itsensä. En tiedä kuinka paljon tällä on tekemistä nykytrendien ja huonon itsetunnon kanssa, mutta jotain tarttis totisesti tehdä!

Yritän nykyään jo jonkun verran panostaa vaatteisiinkin, pukeuduin kyllä about 20-vuotiaaksi asti todella huonosti, eli mustat farkut ja musta halpis t-paita-tyyliin.

Thaimaasta hamstrasin kesällä aika reippaasti vaatetta, kun hyviä kuteita saa sieltä tyyliin 10-20%:lla Suomen hinnoista. Yritän pitää periaatteena, että ostan vaatteita tulevaisuudessa vain ulkomailta tai Helsingistä, koska en halua että kaikki kuteet näyttää samalta kuin naapurin Erkillä. Tykkään tosin käyttää denimiä, mutta se johtuu puhtaasti siitä, että tykkään niiden vaatteiden ulkonäöstä, ei minkään trendin takia. Itse asiassa mulla on suorastaan denim-fetissi, monet erityisesti naisten denim-farkut on vaan niin uskomattoman hyvän näköisiä seksikkäästi kannettuna, mutta kyllä miestenkin malleja tulee tiirailtua. Lökäpöksyvaatetusta vihaan yli kaiken.

Klubivaatteita ostaisin mielelläni enemmän, mutta opiskelijabudjetilla ja olemattomalla omatoimisuudella niitä ei ihan helpolla tartu mukaan.

...yhä nuoremmat tytöt haluavat näyttää yhä vanhemmilta ja pukeutuvat matalaakin matalampivyötäröisiin stringit paljastaviin housuihin ja hädin tuskin kriittiset paikat peittäviin toppeihin...

...pitääkö lastenkin saada pukeutua juuri niin hemaisevasti kuin "ne coolit tädit viimeisimmässä Hennesin kuvastossa, iiik!"?

Luulisin että ne H&M:n mallit itsekään ei oo hirveen vanhoja. Mutta olen samaa mieltä kuin Hansu. On se aika irvokkaan näköistä kun 11-13v. tytöt käyttää semmoisia vaatteita. Antaisivat lasten olla lapsia (sanoo tämäkin vanhus).

Täytyy myöntää, että ostan aika harvoin vaatteita. Olen monta vuotta elänyt kädestä suuhun, joskus enemmän, joskus vähemmän. Ne vaatteet mitä ostan ovat monikäyttöisiä ja laadukkaita. Tällä hetkellä vaatetan itseni semmoisilla vaatteilla (lähinnä housut) jotka mahtuu päälle, katsotaan kuinka kauan tämä ketkuilu onnistuu. Omistan myös ompelukoneen, joten tarvittaessa voin tehdä itse vaatteita (ja olen tehnytkin. Siitä tulikin mieleen, että pitäisi tehdä yhdet laajennettavat suorat housut). En vaan jaksa enää hirveästi seurailla trendejä. Vaatteet pitää ehdottomasti olla mukavat päällä.

Ainakin mun kuudennen luokan luokkakuvassa v.90, jossa ollaan siis n. 12-vuotiaita, ei kyllä kellään ole päällä mitään lievästikään vihjailevaa, jota nykyisin näkee vähän joka toisella tuon ikäisellä lapsella.

Se on varmaan tämä yhteiskunnallinen muutos mikä on tapahtumassa kaikkialla, että pitäis olla aikuinen jo 10-vuotiaana. Se heijastuu myös vaatteissa. Nuorille tuntuu olevan pirun tärkeää se mitä kaverilla on päällä ja sitten mennään kauppaan hankkimaan samanlaiset vetimet. Näin tämä ilmiö etenee. Eivät ne vanhemmat haluis pukee lapsiaan pikkupikku-vaatteisiin, mutta vaihtoehtoja ei ole. Meillekin tulee paljon 10-> vuotiaita lapsia vanhempineen epätoivoissaan hakemaan jotain "trendikästä" tms, kun lastenvaatteet ei enään kelpaa ja pakkohan sitä jotain päällepantavaa on lapsella olla.

Kyllähän tosin mm.Seppälä on muuttanut lasten mallistojaankin suunnittelijauudistuksen myötä. Musta niiden tarjoamat vaatteet oli ihan hauskoja, vähän funkimpeja, mutta silti lapsellisia. Joten tuskin niitä koulun kuuleimmat tulee ostamaan.

Se on varmaan tämä yhteiskunnallinen muutos mikä on tapahtumassa kaikkialla, että pitäis olla aikuinen jo 10-vuotiaana. Se heijastuu myös vaatteissa. Nuorille tuntuu olevan pirun tärkeää se mitä kaverilla on päällä ja sitten mennään kauppaan hankkimaan samanlaiset vetimet. Näin tämä ilmiö etenee. Eivät ne vanhemmat haluis pukee lapsiaan pikkupikku-vaatteisiin, mutta vaihtoehtoja ei ole. Meillekin tulee paljon 10-> vuotiaita lapsia vanhempineen epätoivoissaan hakemaan jotain "trendikästä" tms, kun lastenvaatteet ei enään kelpaa ja pakkohan sitä jotain päällepantavaa on lapsella olla.

Tämän takia olisi tärkeää, että lapsella olisi tarpeeksi itsetuntoa, jotta kavereiden aiheuttama paine ei vaikuttaisi liikaa. Pelkän kaverien hyväksynnän takia ei kannattaisi tehdä mitään.

Kyllähän tosin mm.Seppälä on muuttanut lasten mallistojaankin suunnittelijauudistuksen myötä. Musta niiden tarjoamat vaatteet oli ihan hauskoja, vähän funkimpeja, mutta silti lapsellisia. Joten tuskin niitä koulun kuuleimmat tulee ostamaan.

Kyllä, lapsille voi suunnitella trendikkäitä vaatteita ilman, että ne ovat mallia Lolita[tm]. Onneksi tämä ollaan huomattu ja nuorilla näkeekin nykyään selvästi lasten vaatteita, jotka ovat trendikkäitä, mutta silti selvästi lasten vaatteita.

Miessukupuolta moititaan yhtenään naisien esineellistämisestä, mutta nykynuoriso esinneellistää kyllä itse itsensä. En tiedä kuinka paljon tällä on tekemistä nykytrendien ja huonon itsetunnon kanssa, mutta jotain tarttis totisesti tehdä!

Ihan villi arvaus: kiireiset vanhemmat eivät "ehdi" opettaa lapsilleen itsenäisen ajattelun merkitystä tai käydä minkäänlaista syvällisempää arvokeskustelua. Sijaiskasvattajana toimii TV, josta maailmankuva ammennetaan sen kummemmin filtteröimättä. Ilman itsenäisen ajattelun taitoa ollaan luonnollisesti puolustuskyvyttömiä vertaispaineen edessä. TV puolestaan on kovien, materialististen ja itsekkäiden (ellei peräti darwinististen) arvojen kyllästämä (tjeu: Salatut elämät, Heikoin lenkki) sekä pop-kulttuurin/muodin tärkein levityskanava (MTV).

Kun lyödään yhteen puolustuskyvyttömyys vertaispaineen edessä ja suoraan telkkarista omaksuttu maailmankuva, niin eihän siitä voi hyvääkään seurata. Syyttävä sormi kohdistuu väkisinkin vanhempiin.

Rumat ne vaatteilla koreilee.

Kirjoitin yleisönosastolle tosta reilu kolme vuotta sitten pitkän mielipiteen. Kun ne 6-vuotiaatkin nykyään pitää pukea Baby-Spiceksi. Tutta -vaatemerkkiä ei vissiin ole olemassa enää. Ei lasten anneta olla lapsia, vaan nekin on pakko vetää aikuisten murheisiin ja huoliin. Ikuisesti on varmaan syöpynyt minun päähäni tapaus Stockalta, jossa noin kuusivuotias tyttö katsoi itseään peilistä ja totesi: "Vitsi mä oon läski, pitää varmaan alkaa laihikselle." - Ja äiti siinä vieressä vain hymisteli, että onpas se nyt hassulla päällä... Opetetaan laihisleikki 6-vuotiaalle, niin sitten kun tulee teini-ikä, ei tarvii enää harjoitella sitä anoreksiaa. Tuntui todella pahlta lapsen puolesta. On se tosi hassua ku saa pukea lapsen aikuisen näköseksi. Ostasivat mieluummin sen Barbie-nuken, ku tekisivät muksun jos sitä on pakko pukea omaksi huvituksekseen. Barbie-nuken loppuelämää kun ei voi kovin helposti omilla leikeillään pilata.

Pikkusiskon teinivuodet alkaa olla ohi, ja kyllä se näkyy pukeutumisessa. Se on heittäny niitä hirveitä releitään veke ja laittanu normaalia vaatetta jo paikka paikoin ylle. Myös laastin ja pakkelin käyttö suoritetaan nykyään ihan tarkoitukseen soveltuvilla välineillä, eikä sudilla ja maaliruiskulla, eikä irroitukseen tarvita talttaa.

Itsellä vaatteet ei ole aatteet. Mun pukeutuminen kuvastaa itseäni joskus, ehkä joskus enemmänkin mielentilaa, kuin tyyliä. Tyylini on lähinnä juppihippipunkkaria.

Vaatteet kategorioin kahteen. Toisissa voi tulla työpaikalle, toisissa vaatteissa pomo kehoittaa laittamaan jonkun peittävän paidan oman paitatekstin päälle.

Ne on sellasii mistä mä tykkään, mutta ne ei aina sovellu yhteen... Snickersin raksahousut on yhdet lempparihousut, trumpettihousut on toiset. Sit on ihan mustaa nahkahousuu, beessiä farkkumallista kangashousua... Ei siis niinkään yhteen tyyliin sidottua. T-paidat on yleensä loukkaavia, mutta yleensä siis T-paita päällä. Takit ja kengät vaihtelee vähintään yhtä paljon ku housut. Hattua en käytä muuten ku kylmällä joko kalastajalakkia tai pipoa. Ja jos kalastajalakki laitetaan, ni ne Niken ja FuBun lakit voi laittaa sinne onkivavan toiseen päähän. Semmonen oikee rasvakangaslakki on mageen näkönen. (Nyt ku vielä oppis diggaa kalastuksesta...) Eli omilla vaatteilla viihdytän itseäni. En ole vielä keneenkään törmänny joka olisi mun vaatetusta kehunut.

Nytkin mulla on ylläni kolme
vuotta vanhat farkut, jotka on ilmeisesti muotia kun ne on niin hajalla :)

Musta oli aivan mahtavaa kun olin katselemassa itselleni uusia farkkuja Jack&Jones liikkeessä eräänä kauniin syyspäivänä ja sellainen trendikäs myyjätär laukkaa paikalle ja kysyy, että mistä mä olen ostanut mun farkut. Sanoin, että en muista, nää on yli 4 vuotta vanhat. Hän kehui ne maasta taivaisiin. Liikkeen seinät nimittäin oli täynnä samantyylisiä kuluneita farkkuja, eli vahingossa ratsastettiin trendien aalloilla. En muuten ostanut sieltä uusia farkkuja, sillä jos farkut maksavat 100e niin niiden on parasta olla käyttämättömät. Valmiiksi kulutetut farkut ovat oikeasti kulutetut, joten niiden käyttöikä on valmiiksi 1/3 uusien farkkujen vastaavasta.

Joo. Mul oli vähän sama ongelma kun viimeks oli housuostoksilla; mistään
ei meinaa löytää ehjiä, puhtaita uusia housuja, jos ei halua siis mitään
suoria puvunhousuja tai tyköistuvia bootcut-byysia, joitten käytön oon
jo jättänyt (samalla kun jätin nahkarotsin ja maiharitkin :) ).. Toinen
mikä hieman alkoi sieppamaan oli se, ettei lyhythihaisia kauluspaitoja
nykyään enää valmisteta heteroille; pelkkiä vaaleanpunaisia, kukkakuvi-
oisia, havaijipaitoja, etc.. Missä on kaikki yksväriset? Tulee vähän tyhmä
olo kun menee vaatekauppaan ja kaikki mallinuket näyttää "Älä kerro
äidille"-näyttelijöiltä.. :( Ei silleen, ei mulla ole mitään homoseksuaali-
suutta tai miesten feminiinisyyttä vastaan, mä en vaan halua itse pukeu-
tua niin. Toinen on se, että kenkiä on oikeesti todella vaikea löytää.
Siis sellasia käyttöä kestävän näkösiä. Kasarilenkkareita tietty löytyis
vaik kuinka paljon :(

(edit: ja täs oli kyl snadisti trollia mukana ;) )

Musta oli aivan mahtavaa kun olin katselemassa itselleni uusia farkkuja Jack&Jones liikkeessä eräänä kauniin syyspäivänä ja sellainen trendikäs myyjätär laukkaa paikalle ja kysyy, että mistä mä olen ostanut mun farkut. Sanoin, että en muista, nää on yli 4 vuotta vanhat. Hän kehui ne maasta taivaisiin. Liikkeen seinät nimittäin oli täynnä samantyylisiä kuluneita farkkuja, eli vahingossa ratsastettiin trendien aalloilla. En muuten ostanut sieltä uusia farkkuja, sillä jos farkut maksavat 100e niin niiden on parasta olla käyttämättömät. Valmiiksi kulutetut farkut ovat oikeasti kulutetut, joten niiden käyttöikä on valmiiksi 1/3 uusien farkkujen vastaavasta.

heh, mulla on käyttämäni talvitakin osalta varsin samankaltainen kokemus viime talvelta: todella kylmällä ilmalla käytän kulunutta ja vanhaa (12v sitten ostin käytettynä berliiniläiseltä kirpputorilta) us army fishtail parkaa (vanha us. armyn irtohupullinen ja -vuorillinen oliivinvihreä puolipitkä maihari). saapuessani eräänä kauniina aamuna duuniin trenditietoisemmat työkaverini alkoivat kilvan kehua 'upeaa' ja 'mahtavaa' rotsiani. olin varsin äimistynyt, sillä aiemmin rähjäinen maiharini on saanut osakseen lähinnä säälinsekaisia katseita sekä tylyjä 'ei tänään sisään' -kommentteja mukahienojen yökerhojen ovilla. muutamaa viikkoa myöhemmin jotain brittiläistä muotihömppälehteä lukiessani törmäsin nättiin mallityttöön parkatakissa. ja nythän parka-tyyppisiä takkeja saa joka henkasta ja maukasta. heh.

muotia en seuraa, sen sijaan pyrin olemaan itselleni tyyliuskollinen. kylmempinä kuukausina käytän pääosin ruudullisia button down-kauluspaitoja, jotka saavat mieluummin olla hiukan slimfit-tyyppisiä. paita ei saa olla mikään teltta. merkillä ei ole väliä, kunhan tyyli on vähän 70-lukuinen, olematta kuitenkaan mitään metrin pituiset sutenöörikaulukset -meininkiä. kauluspaitojen yllä pidän v-aukkoista neulepuseroa tai slipoveria. villapuserot saavat mielellään olla vanhempaa vintage-kamaa, mieluiten 6- tai 70-luvulta. housuina ovat farkut, mielellään tummaa denimiä ja ehdottomasti ilman nykypäivälle ominaisia pervon näköisiä pesuefektejä. merkillä ei ole väliä, ja mitä edullisemmalla saan sopivat, sen parempi. kenkinä ovat broquet, doc martensit, desert bootsit tai vanhahtavan tyyliset tennarit. kelvollisia malleja ovat adidas stan smith, gazelle, samba ja superstar sekä vanhat mokkaiset pumat vaikkapa. olen kenkä- ja tossufriikki. etenkin kaikenlaisia tennareita pyörii nurkissa luvattoman paljon.

kesällä käytän paitanalyhythihaisia kauluspaitoja, t-paitoja tai pikeepaitaa, joka saa olla merkkiräsy tai sitten ei. kunhan paita ei ole mikään gangsta-teltta. fred perry tekee hyviä, mutta ne myös maksavat sairaasti. siksi koetankin metsästää kirppareilta tms vintage-osastoa. erityisesti vanhat lacoste- ja sergio tacchinin paidat ovat asiaa (70-luvun, ei mitään kasrikaameuksia). niitä löytyy silloin tällöin.

pukeutumistyylini on jonkinlainen mod/soul boy/suedehead-tyylien sekamelska, jossa lienee ripaus nykyaikaa sekä aimo annos puristiseen mod-lookiin kuulumatonta rähjäisyyttä.

tyylivuodatuksestani huolimatta pyrin hillitsemään vaatteisiin suuntautuvaa kulutusta, ja ostan pääosin käytettyjä vaatteita. syynä tähän on tietysti myös pihi luonteeni sekä se tosiasia, että pistän rahani aina mieluummin levyihin tai hyvään ruokaan kuin rätteihin ja lumppuihin.

Nykyaikana lapsuutta ei arvosteta ollenkaan ja kaikilla on hirveä kiire aikuistua ja osoittaa tämä mm. pukeutumisella. Jos minä olisin isä, niin en todella haluaisi, että 14-18v lapseni kulkisi tuolla kartsalla pikkupöksyt housujen välistä vilkkuen, enkä varsinkaan haluaisi nähdä häntä puolialastomana IRC-galleriassa.

ihan totta. asiaan liittyen, muistan jutelleeni aiheesta jo parisen vuotta sitten erään työkaverini kanssa. heppu kirosi, että jopa viisivuotiaalle tyttärelle on lähes mahdotonta saada kohtuuhintaisia (lue: halpoja) vaatteita, kun henkat ja maukat pursuavat kaikenlaisia 'pedofiilin unelmia'. eria sia oavt sitten lastenvaate-erikoisliikkeet, joissa myydään ihan normaalin näköisiä lasten kuteita. mutta kuka hullu ostaa viisivuotiaalle lapselle jonkun sata eikkaa maksavan puseroin, kun se on kuitenkin kurassa ja paskassa vartin päästä. näin ollen, peräänkuuluttaisin vastuuta kuluttajien lisäksi myös vaatefirmoilta, erityisesti suunnitteluportaalta. toisaalta, 'vastuu + monikansallinen yritys' lienee varsin mahdoton yhtälö.

Itse peräänkuulutan vanhempien vastuuta. Eivät ne lapset niitä vaatteitaan itse osta vaan vanhemmat ne niille valitsevat.

Itseasiassa ei ... jokin aikaa sitten luin juuri jutun nuorten (lasten) kuluttamisesta, josta kävi ilmi, että monet nuoret tytöt shoppailevat itse jo alle 10 vuotiaana.

Henk. koht en usko, että nuorisomuotia pystyy muuttamaan niin, että 10-14 vuotiaat eivät voisi pukeutua kuin 25 vuotiaat. Syitä tähän on mielestäni kaksi:
1) monet jopa reilusti alle 14 vuotiaat ovat fyysisiltä mitoiltaan aika samaa luokkaa parikymppisen kanssa, vaikka lantio ei ole vielä levinnyt ja rinnat kunnolla kasvaneet.
2) pissikset ottavat mallia esim. lehdistä, jotka on tarkoitettu selvästi vanhemmille.

Varhaisteinimuotia ei pysty muuttamaan sillä, että vaateketjuja kielletään myymästä stringejä teineille, vaan muutos lähtee asennekasvatuksesta ja mediasta.

---

Omaa pukeutuminen määräytyy 95% sen mukaan mikä näyttää kivalta. Jos jokin vaate on tyylikkään näköinen niin se pääsee jatkokierrokselle, jossa arvioin sen laatua. Käytännössä materiaalin pitää olla laadukasta, saumojen laadukkaita, työnjälki viimeisteltyä ja ennen kaikkea vaatteen pitää istua tarkalleen eikä vähän sinnepäin. Jos ja kun kaikki nämä kriteerit täyttyvät vaate tulee yleensä ostettua riippumatta sen hinnasta. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että jo pelkkään t-paitaan menee rahaa niin hirvittävästi, että en voi ostaa vaatteita läheskään niin paljon kuin haluaisin.

Hyviä vaatekauppoja nuorille miehillä on kyllä suomessa aivan liian harvassa. Esim Jack & Jonesin vaatteet on tarkoitettu suomalaiselle vartalolle, joka omassa tapauksessa tarkoittaa
1) Hyvin istuva olkapääsaumaa ja löysää vyötäröä tai
2) Hyvin istuvaa vyötäröä ja olkapääsaumaa, jotka on lähempänä kaulaa kuin olkapäätä.
Lisäksi monet vaatteet on yksinkertaisesti tehty päin helvettiä, eli istuvuus ei voi olla kohdallaan ellei vartalo ole jotenkin täysin ihmeellisen muotoinen. Käytännössä suomen kapea tarjonta onkin johtanut siihen että housut tulee tilattua 100% ulkomailta ja jokapäiväisessä käytössä olevissa paidoissa tulee suosittua vain yhtä merkkiä, jonka mitoitus on tehty huomattavasti enemmän keskieurooppalaiselle vartalolle.

..Ja mikä tämä uusi "hei mulla on tällanen resöörikappale ranteeni ympärillä. Siin on Niken logo..." "Kato, mul on siin sydän." "Vähäks makee!" villitys on olevinaan..

Mun miälest iha siistit.

Ja ne puntit pois niistä sukista. Nykyään myös tytöt pitää kireiden farkkujen puntteja sukissa....

Onneks en o tulossa Nurmijärvelle . .
:(

It is not what you wear, it is how you wear it.

erityisesti vanhat lacoste- ja sergio tacchinin paidat ovat asiaa

Sä siis näytät 80-luvun tennispelaajalta? :D

Onneks en o tulossa Nurmijärvelle . .
:(

:D :D
pelotukseksi...niitä liikkuu muuallakin... :panic:

Itseasiassa ei ... jokin aikaa sitten luin juuri jutun nuorten (lasten) kuluttamisesta, josta kävi ilmi, että monet nuoret tytöt shoppailevat itse jo alle 10 vuotiaana.

Vanhemmilta ne rahat kuitenkin tulevat. Mielestäni tuon ikäisiä ei pitäisi päästää suuren rahasumman kanssa yksin liikenteeseen. Helppo tietysti puhua kun ei ole omia lapsia mutta vakaa aikomus on tulevaisuudessa kasvattaa lapset kurilla ja järjestyksellä. Sitten kun ovat 18 voivat tehdä mitä huvittavat. Yläasteikäisenä, mikäli koulumenestys on hyvä ja käytöstavat kohdallaan, saatetaan pieniä vapauksia antaa kuten ehdotuksia hankittavista vaatteista.

Olen vähän julmuri, tiedän.

Olen vähän julmuri, tiedän.

Ei tuo ole julmaa, lapsi tarvitsee selkeät rajat. Olen itse samoilla linjoilla, että vapauksia annetaan lisää sitä mukaa kun vastuuntunto kasvaa.

Varhaisteinimuotia ei pysty muuttamaan sillä, että vaateketjuja kielletään myymästä stringejä teineille, vaan muutos lähtee asennekasvatuksesta ja mediasta.

Nimenomaan kasvatuksesta ja mediasta. Vaikka sitä koittaisi kasvattaa, on silti medialla ja sitäkautta kaveripiirillä suuri vaikutus tienin elämään. Suurin osa teineistä on kuitenkin laumaeläimiä ja sen lauman mielipiteet voi merkata huomattavasti enemmän kun omien vanhempien.

lapsi tarvitsee selkeät rajat.

Selkeät rajat suojaavat lasta kumpaankin suuntaan. Se on kuin näkymätön aita. Ilman sitä aitaa tulee turvaton olo. Ja käykääs perjantai-iltana Kontulan asemalla kattoo mitä ne ilman rajoja kasvaneet nuoret sitten harrastavat.

Turvattomuus ei näy missään... :rolleyes:

erityisesti vanhat lacoste- ja sergio tacchinin paidat ovat asiaa

Sä siis näytät 80-luvun tennispelaajalta? :D

kesäisin joo.. :D tai oikeastaan en, koska aika harva omista räsyistäni on valkoinen.. mutta kyllä john mcenroe -staili rulettaa!! voittajameininkii!! :D

tosin koetan välttää kaikenlaisten shortsien käyttöä kun en tykkää niistä. pitkät housut rulaa.