Miksi? Virallinen tyhmien kysymyksien topikki.

1,224 posts, 62 pages, 311,562 views

Avatar
#821 • • mekaanikko Guest

Tekevätkö eri maiden uusnatsijärjestöt kansainvälistä yhteistyötä? Unohtavatko he siksi aikaa ulkomaalaisvihansa, vai onko kokouksissa aina kiristynyt tunnelma?



Tekevät, hämmästyttävää kyllä. Esimerkiksi Pohjoismaiden uusnatsit ovat käsittääkseni tehneet yhteistyötä palestiinalaisten äärijärjestöjen kanssa juutalaisvastaisen propagandan levittämisessä.
Avatar
#822 • • Quu Guest

Ja vaikka kuvittelisi että talvella tulisi myös oikein kylmää vettä, ni ei.


Muuta omakotitaloon, niin talvisin (etenkin aamuisin) et hanasta muuta saakaan kuin kylmää vettä :crybaby:



Muuta rintamamestaloon, niin pakkasen laskettua -20c tienoille ei tule yläkertaan edes kylmääkään vettä. :panic:
Avatar
#823 • • Remotion Guest

Jos saat autokyydin apostolilta, menetkö silloin apostolinkyydillä?



Kysymys on mieletön, koska varsinaisista apostoleista viimeinen, Simon Pietari, kuoli vuonna 67 ja myöhäisemmistäkin apostoleiksi kutsutuista saarnaajista viimeinen, Demetrius Augustine Gallitzin 1840 kun taas ensimmäisen auton rakensivat Gottlieb Daimler ja Wilhelm Maybach vuonna 1886.


Väärin viimeisenä kuoli Johannes 90 luvulla.
Avatar
#824 • • mekaanikko Guest

Väärin viimeisenä kuoli Johannes 90 luvulla.



Hmm, ymmärtääkseni Johannes Evankelista kuoli noihin aikoihin, mutta kysymys kuuluu, oliko hän sama henkilö kuin Johannes Apostoli. Nykyisessä raamatuntutkimuksessa suosittu on ollut positio, että ei olisi, mutta sitovasti asiaa ei kai ole osoitettu suuntaan tai toiseen.

Kuitenkin, jos Johannes Evankelista olisi sama henkilö kuin Apostoli Johannes, hän olisi elänyt uskomattoman vanhaksi. Eri lähteistä löytyy arvioita Evankelistan kuolinvuosiksi suunnilleen välillä 95-110. Apostoli taas oli Johannes Kastajan opetuslapsi ennen Jeesuksen seuraajaksi siirtymistään, ja koska Johannes Kastaja kuoli vuonna 28, Apostolin on täytynyt syntyä viimeistään n. vuonna 10. Näin ollen hän olisi ollut kuollessaan n. 90-100 -vuotias, mikä olisi äärimmäisen poikkeuksellista ottaen huomioon että keskimääräinen elinikä tuohon maailmanaikaan oli ehkä 40 vuotta.
Avatar
#825 • • Remotion Guest

Väärin viimeisenä kuoli Johannes 90 luvulla.


Näin ollen hän olisi ollut kuollessaan n. 90-100 -vuotias, mikä olisi äärimmäisen poikkeuksellista ottaen huomioon että keskimääräinen elinikä tuohon maailmanaikaan oli ehkä 40 vuotta.

Ei todellakaan ollut mikään 40v, rooman keisarien aikaan elettiin kyllä pidempään ja sivistyksen keskellä. tuo 40v ois jotain synkintä keskiaikaa. Apostoli johannes, joka siis kirjoitti myös Ilmestyksen tais kuolla 96 vuotiaana. Nyt lähtee kyllä vähän mutuna...mut mul o käsitys et ton ajan ihmisetkin ois eläny suunnilleen 70v...
Avatar
#826 • • osenoko Guest

Ei todellakaan ollut mikään 40v, rooman keisarien aikaan elettiin kyllä pidempään ja sivistyksen keskellä. tuo 40v ois jotain synkintä keskiaikaa. Apostoli johannes, joka siis kirjoitti myös Ilmestyksen tais kuolla 96 vuotiaana. Nyt lähtee kyllä vähän mutuna...mut mul o käsitys et ton ajan ihmisetkin ois eläny suunnilleen 70v...



Jeesuksen aikaan keski-ikä oli noin 30-35 vuotta ja saman verran keskiajalla, mm. suuresta lapsikuolleisuudesta johtuen. Kiinnostaa tietää miten keski-ikä olisi mielestäsi keskiajalla ollut lyhyempi kuin puolitoistatuhatta vuotta aikaisemmin?
Avatar
#827 • • Remotion Guest

Ei todellakaan ollut mikään 40v, rooman keisarien aikaan elettiin kyllä pidempään ja sivistyksen keskellä. tuo 40v ois jotain synkintä keskiaikaa. Apostoli johannes, joka siis kirjoitti myös Ilmestyksen tais kuolla 96 vuotiaana. Nyt lähtee kyllä vähän mutuna...mut mul o käsitys et ton ajan ihmisetkin ois eläny suunnilleen 70v...



Jeesuksen aikaan keski-ikä oli noin 30-35 vuotta ja saman verran keskiajalla, mm. suuresta lapsikuolleisuudesta johtuen. Kiinnostaa tietää miten keski-ikä olisi mielestäsi keskiajalla ollut lyhyempi kuin puolitoistatuhatta vuotta aikaisemmin?



Siten et Rooman imperiumissa oli paljon sivistyneitä tapoja vs keskiajalla vallinneet suht järjettömät terveysopit ja alemman ja keskiluokan suurempi kurjuus. En tosin ole historian tutkija saati edes muuten kovin perehtynyt ja tosiaan tuo lapsikuolleisuus on varmasti totta kummaltakin ajalta. Tommoset seikathan laskee tosiaan sitä "keski-ikää" itse taas tupannu sitä keski-ikää käyttämään terminä siitä et minkä ikäsenä ihmiset keskimäärin kuolivat "luonnollisen"kuoleman kautta, eli elivät varmaan ne jotka selviytyivät ekat parikyt vuotta ni useimmat siitä eteenpäinkin suht vanhaksi kun taas keskiajalla tietääkseni ei eletty ylipäätään niin pitkiä ikiä. Nojoo nää mun historia tiedot on jostain keskikoulusta peräsin että sovitaan vaikka et Sä voitit, tms... :)
Avatar
#828 • • dixoff Guest
Joo siis näissä tilanteissa keskimääräinen elinikä on vähän huono suure, ja kertoo vain sen, että väkeä kuoli nuorena ihan perkuleesti. Kannattaakin siksi mieluummin koittaa kaivaa jostain vaikkapa sen väestönosan keskimääräinen elinikä, joka selvisi vähintään viisivuotiaiksi, niin pitäisi irrota jo paljon realistisempaa mielikuvaa siitä kuinka vanhaksi oli ihan oikeasti mahdollista elää.
Avatar
#829 • • khatt Guest
Paavihan on katolisen kirkon oppien mukaan erehtymätön silloin, kun hän puhuu teologisista aiheista kirkon arvovaltaa käyttäen. Jos Paavi käyttää puheessaan homonyymejä tai kaksimielisiä sanoja/ilmauksia, mistä versiosta syntyy absoluuttinen totuus?

Esimerkki:

"We, by our Apostolic authority, state that Arheddis Varkenjaab and Aywellbe Fayed are hereby anointed as holy men, for the salvation of souls confided to Us."
Avatar
#830 • • LindaGP Guest
Mistä tulevat oluiden I, III, IVA ja IVB merkinnät? Ovatko ne jotain vapaamuurareiden salakoodia vai onko niillä jotain tekemistä esim. verotuksen kanssa?
Avatar
#831 • • Funkatronik Guest
Ja tuohon lisäkysymyksenä: Miksi ei ole olemassa II-olutta?
Avatar
#832 • • Funkatronik Guest
Miksi saman valmistajan, täysin samoista raaka-aineista valmistetut pastat maistuvat ihan erilaisilta? Esim. fusilli ja spagetti ovat paljon paremman makuisia kuin tagliatelle tai perusmakaroni.
Avatar
#833 • • Hansu Guest

Miksi saman valmistajan, täysin samoista raaka-aineista valmistetut pastat maistuvat ihan erilaisilta? Esim. fusilli ja spagetti ovat paljon paremman makuisia kuin tagliatelle tai perusmakaroni.


Ehkä syy on psykologinen: fusilli yms. "erikoisemmat" pastat mielletään jotenkin paremmiksi tai hienommiksi kuin se perusmakaroni, jota on syöty vähintään 50-luvulta lähtien.
Avatar
#834 • • . Guest

Mistä tulevat oluiden I, III, IVA ja IVB merkinnät? Ovatko ne jotain vapaamuurareiden salakoodia vai onko niillä jotain tekemistä esim. verotuksen kanssa?


alkoholi prosentista.
Avatar
#835 • • . Guest

Ja tuohon lisäkysymyksenä: Miksi ei ole olemassa II-olutta?


ruotsissa on
Avatar
#836 • • Juha Vilkamo Guest

Ja tuohon lisäkysymyksenä: Miksi ei ole olemassa II-olutta?



Ruotsissa taitaa olla II-olutta.. tai ainakin joskus 6 vuotta sitten oli, muistaakseni. Ehkä joku standardointisalaliitto on iskenyt.

seuraava kyssäri heräs yllättäen: Miksei ihmiset osaa yhdyssanoja?


...

kah, myöhästyinpä vastauksellani
Avatar
#837 • • Jukka I Guest

Mistä tulevat oluiden I, III, IVA ja IVB merkinnät? Ovatko ne jotain vapaamuurareiden salakoodia vai onko niillä jotain tekemistä esim. verotuksen kanssa?


Ovat tosiaan veroluokkia. Oluen valmisteveron suuruus määräytyy Suomessa alkoholipitoisuuden mukaan seuraavasti:

II veroluokka: yli 2,8 mutta enintään 3,7 tilavuusprosenttia
III veroluokka: yli 3,7 mutta alle 4,7 tilavuusprosenttia
IV veroluokka: vähintään 4,7 tilavuusprosenttia

Alle 2,8 prosentin olutta lainsäätäjä ei pidä oluena lainkaan. Kakkosluokka on teoriassa olemassa, mutta sen mukaisen oluen valmistaminen ei liene kovin kannattavaa.

Tuo antiikkinen jako, joka rajaa kaikki yli 4,7-prosenttiset oluet Alkoon, on totaalisen syvältä, koska Alkolla ei yksipuolisessa viinihurmassaan ole mitään kiinnostusta olutvalikoimansa saattamiseen edes alkeelliselle tasolle. Esimerkiksi Belgiassa valmistetaan tuhansia erinomaisia oluita, joiden prosentit alkavat kuudesta päättyen reiluun kymmeneen, eikä niitä tulla nykymenolla näkemään muualla kuin harvoissa erikoisolutravintoloissa.
Avatar
#838 • • mekaanikko Guest

Miksi saman valmistajan, täysin samoista raaka-aineista valmistetut pastat maistuvat ihan erilaisilta? Esim. fusilli ja spagetti ovat paljon paremman makuisia kuin tagliatelle tai perusmakaroni.



Veikkaus: riippuen pastan pinta-alasta suhteessa tilavuuteen sekä sisä- ja ulkopinnan suhteesta pasta mahdollisesti absorboi makua ja ravinteita keitinliemestä (jos siinä siis on veden lisäksi muutakin, esim. öljyä) ja kastikkeesta eri lailla (ja ehkä jo valmistusvaiheessakin taikinasta)? Samoin tietysti pasta kypsyy eri tavoin riippuen muodosta. Ja ovathan pullotetut juomatkin hieman eri makuisia pullosta kuin lasista juotuna, joten voi olla että kieli aistii makuja eri tavoin eri muotoisista kappaleista. (Pullo vs. lasi taitaa kyllä johtua pikemminkin aromeista jotka aistitaan nenällä ja jossain määrin hiilidioksidista mut kuitenkin.)

Toki myös eri pastoissa on ihan konkreettisiakin eroja esim. suolan määrässä.

Edit: enkä mä usko tohon "hienompaa" -ajatteluun. Mun mielestä ainakin spaghetti on ylivoimaisesti parasta kastikkeen kanssa nautittavaa pastaa, enkä kyllä nää siinä mitään erityisen hienoa verrattuna erikoisempiin pastamuotoihin (fusilli, penne, farafalle, tagliatelle, fetuccine jne.).
Avatar
#839 • • Tapi T Guest

Mun mielestä ainakin spaghetti on ylivoimaisesti parasta kastikkeen kanssa nautittavaa pastaa, enkä kyllä nää siinä mitään erityisen hienoa verrattuna erikoisempiin pastamuotoihin (fusilli, penne, farafalle, tagliatelle, fetuccine jne.).


Joo, spaghetti toimiii kastikkeiden kanssa juuri sen takia, koska se imee tilavuuteensa nähden paljon enemmän kastiketta kuin esim. penne tai farfalle. Mut ehkä silti mun suosikkini on Barillan tagliatelle.

Pastan muodon pitäisi aina olla linjassa tarjottavan lisäkkeen kanssa. Esim. jos vaikka spaghetin kanssa tarjoaa kasviksia, niin niiden tulisi olla aivan pieninä suikaleina tai kuutioina, jotta ne sekoittuisivat tasaisesti mukaan.
Avatar
#840 • • kalle k Guest

Esimerkiksi Belgiassa valmistetaan tuhansia erinomaisia oluita, joiden prosentit alkavat kuudesta päättyen reiluun kymmeneen, eikä niitä tulla nykymenolla näkemään muualla kuin harvoissa erikoisolutravintoloissa.



Kun pullon myyntihinta alkaa olla 3 euron hujakoilla, ei niitä paljoa marketteihinkaan tulisi. Oluen säilyvyys kun on kuitenkin aika rajattua.

Samat oluet Belgiassa maksavat yleensä alle euron pullo. (ja kyllä, tuli oltua joka päivä kännissä kuin suomalaisen turistin kuuluu..)