44,1KHz vai korkeempi? Ja miksi?
Kyllä korkeampaa sampleratea kannattaa käyttää jos koneessa vaan riittää tehoa. Tässä niitä perusteluja, älkää nukahtako... :)
Shannonin näytteenottoteoreema sanoo että samplattavan äänen korkein taajuus saa olla korkeintaan puolet sampläystaajuudesta. Muuten alkuperäistä näytettä ei voida enää täydellisesti rekonstruoida. Tätä rajataajutta kutsutaan Nyquistin rajaksi. Esimerkisi 44KHz näytteenottotaajuudella korkein mahdollinen samplattava taajuus on 22KHz. Tästä syystä kaikissa digitaalisissa nauhureissa, miksereissä ja äänikorteissa on analoginen alipäästösuodatin joka leikkaa nämä taajuudet pois ennen AD-muunnosta. Jos näitä taajuuksia ei leikata, tapahtuu aliasoitumista (suomeksi laskostumista tai peilaantumista), eli Nyquistin rajan ylittävät taajuudet peilaantuvat sen alapuolelle niin että esim. taajuus f+100 näyttää rekonstruoinnin jälkeen taajuudelta f-100 (jossa f on Nyquistin raja).
Ongelma on siinä että peilaantuneet komponentit eivät ole enää alkuperäisen perustaajuuden monikertoja (harmoonisia), vaan epäharmoonisia. Kun syntikalla tehdään vaikkapa saha-aalto tai lyhyt pulssiaalto, se sisältää periaatteessa äärettömän määrän harmoonisia komponetteja (perustaajuuden monikertoja). Analogisynissa tämä ei ole ongelma. Komponenttien voimakkuus vaimenee taajuuden kasvaessa ja jossain vaiheessa ne hukkuvat kohinaan. Digitaalisynissa tulee kuitenkin ongelmia kun komponettien taajuus ylittää Nyquistin rajan.
Jos synan samplerate on kovin pieni, vaikkapa 44kHz, alkaa peilautumista tapahtua 22kHz jälkeen -> epäharmooniset peilautuneet komponentit tulevat kuuloalueelle ja siksi ääni alkaa kuulostaa "puuroutuneelta" ja harmoonisesti rikkailla äänillä kuulee yläpäässä "kohinaa". Hiukan samantapaisen efektin voi saada aikaan ringmodulaattorilla joka myös luo uusia epäharmoonisia taajuuskomponetteja. Jos näytteenottotaajuus on korkea, peilaantumista tapahtuu myös, mutta esim. 96Khz taajudella se tapahtuu vasta 48Khz yläpuolella jossa komponentit ovat jo vaimentuneet lähes olemattomiin. Lisäksi peilaantuneet komponentit jäävät nyt kuuloalueen yläpuolelle.
Tuon aliasoitumisen kuulee esim. Pro-53:ssa 44kHz:lla aika selvästi. Parhaiten sen kuulee korkeilla saha-aalloilla, sointuja soitellessa... Myös joissain "oikeissa" synissa tämä ongelma on hoidettu huonosti, esim. Korg MS2000 jota on pilkattu mm. Analogue Heaven -postituslistalla mm. juuri tuosta syystä.
K-v-R:n sivuilla on muuten hyvä artikkeli jossa puhutaan aliasoitumisesta. Siellä on vertailtu Pro-53 ja Arturian Moog Modularia jossa tuo on paremmin hoidettu (on muuten aika mainio softasyna!). :D
http://www.kvr-vst.com/tae.php