The Matrix Reloaded

tämä on yksi niistä muutamista leffoista joita en pysty arvostelemaan.

..mutta soundtrackistä sen verran että vaikka p.o.d:t tms. ei ylety leffan tasolle niin mielestäni ainakin juno reactor toimi kaksosten takaa-ajo kohtauksessa! :cool:

twins!!! :002:
- We are getting arrogated.
- Yes, we are!

Mainitsenpa minäkin Reloadedin musiikin kun edellisessä siitä vähän alettiin. Mielestäni se oli ihan sillisalaattia verrattuna ykkösen selkeän metalliseen linjaan. Reloadedissa oli välillä pauketta, välillä perinteistä orkesteroitua elokuvamusiikkia.

Ja miksi Morpheuksesta oli pitänyt "kehittyä" joku ihme kansanjoukkoja huudattava saddami... boring...

Välillä kävi katsellessa mielessä, että voisiko joku antaa mulle sen ykkösosasta tutun sinisen pillerin ja heräisin kuin mitään ei olisi tapahtunut... mutta olivathan ne tappelu- ja takaa-ajokohtaukset näyttävämpiä kuin about mikään. Kunpa niiden välillekin olisi osattu kirjoittaa ja ohjata yhtä mahtavaa sisältöä!

aika paljon kopioo starwarssista:


se neuvosto.
miekkailukohtaukset.

Leffahan oli aivan selkeä nörttitietskarileffa potenssiin kaksi. Siinä oli tietokoneohjelmia, lähdekoodia, keskusyksiköitä, tietokoneviruksia (agentti smith mitä suurimmassa määrin), avaimia ja kryptausta, ohjelmistoarkkitehteja ja vaikka mitä. Yhtään ihmetellyt vaikka olisi pitänyt seuraavaksi olisi pitänyt lähteä tapaamaan Testaajaa.

Suurin tipahdus oli siinä kohtauksessa jossa Trinity loggautui sisälle ssh:n avulla roottina. Tavallisissakin, realisimia tavoittelevissa leffoissa loggautumiset ovat yleensä hyvinkin näyttäviä ja epäaitoja vilkkuvine "password"-prompteineen, ja sitten tuollaisessa täydellisessä fantasiassa käytetään ssh:ta. Tuli aivan väistämättä mieleen tämä sarjakuva, jossa nimenomaisesti pilaillaan edellisen matrixin hengessä tuosta asiasta.


Eniten leffassa itseäni ärsytti juonen ohuus. Tapahtumia ei perusteltu millään tavalla, leffan mottona tuntui olevan "tämän on tapahduttava koska tämän on tapahduttava". Juoni oli lähinnä vain liimaa jolla saatiin liitettyä kasaan ylipitkät taistelukohtaukset. Lisäksi tämä korkealentoinen "filosofia" mitä esimerkiksi se ohjelmistoarkkitehti heitti oli lähinnä vain hienoja sanoja matematiikasta ja tietotekniikasta koottuna kryptisen kuuloiseksi mumbo-jumboksi. No, ehkä sitten leffan ilmestyttyä dvd:llä voi katsoa sen uudestaan ja katsoa löytyisikö tuosta jotain kunnollistakin ajatusta.

Ja miksi Morpheuksesta oli pitänyt "kehittyä" joku ihme kansanjoukkoja huudattava saddami...

Jos viittaat tällä siihen kohtaan, jossa Morpheus huudattaa Sionin kansanjoukkoja, niin samaa ihmettelen minäkin. Sellainen mekkalointi ja paatos ei todellakaan istunut Morpheuksen korostetun rauhalliseen ja cooliin tyyliin.

Ja miksi Morpheuksesta oli pitänyt "kehittyä" joku ihme kansanjoukkoja huudattava saddami... boring...

Itsekään en liiemmin kohtauksesta pitänyt varsinkin sen ollessa kohtalaisen lattea kaikin puolin. Se kuitenkin näytti Morpheuksen hauskasti kuin kansaa kiihottavana pappina ja korosti siten Morpheuksen sokeaa uskoa profetiaan ja Neoon. Siten Morpheuksen rauhallisuus rapisi osittain aiheestakin. Sionin hallinnollinen puoli kun vaikutti kuitenkin olevan hieman epäilevällä kannalla hänen puheidensa suhteen. En malta olla mainitsematta miten näen irl papit hänen tilallaan. Mutta tämä tulkintani taitaa olla aika itsestään selvä tai sitten ihan päin mäntyä.

Lyhyesti elokuvasta kokonaisuutena: minusta oli hieman harmillista, että Sionia ja Matrixia esiteltiin niin avoimesti, kaikki "hyvänlainen" mystisyys kaikkosi ja sen tilalle rakennettiin kohtuu epäonnistuneesti uutta juuri esim. arkkitehdin hourimisella. Varmaankin pettymykset kuitenkin palkitaan kolmannessa osassa. Silti elokuva olisi saanut toimia paremmin itsenäisenä kokonaisuutena ja mieluiten myös ensimmäisen kerran katsottuna. Hyvä juoni kantaa sen jokaisessa kohdassa ilman että väliin pitää ahtaa ylenmäärin toimintaa ollen myös jotenkin ymmärrettävissä ensimmäisellä kerralla. En kuitenkaan toki tarkoita että katsoja olisi pitänyt päästää helpommalla. Ratkaisut juonen kuljetuksen suhteen olisivat vain ehkä voineet olla parempia. (en tiedä millaisia) Tulee mieleen elokuva Vanilla Sky joka sisälti karrikoidusti 2 tuntia sekoilua ja 10 min selitystä jossa vedettiin juonen langat yhteen. Ne 2 ensimmäistä tuntia olivat kyllä vastenmielinen kokemus.

Korostettakoon vielä, että en elokuvia todellakaan varsinaisesti harrasta joten kaikki tämä oli vain omia elokuvan herättämiä mielipiteitäni.

Ei kyllä meitrix oikein muhun uponnu. Ei ollu mitään odotuksia leffan suhteen eikä niitä ollut myös leffan jälkeenkään. Alussa mietin pitkään, että tulikohan valittua väärä leffa.

Alku oli pitkän matkaa ihan turhaa hölinää, tai siis puhetta jossa ei ollut mitään sisältöä. Tuntui, että joka toinen lause oli jotain turhaa täytettä tyyliin "Ellemme selviä tästä kohta, kuolemme."

Leffa myöskin sortui aika pahaan virheeseen mitä leffoissa ylipäätään pitäisi välttää. Sen sijaan, että asioita selittää helvetin pitkään, tulisi ne näyttää. En voinut uskoa jotain oraakkelin ja arkkitehdin monologeja ja vaikka kyllä tajusin mitä molemmat ihmiset sanoivat, en voi uskoa sitä vieressä istuvilta kun molemmin puolin kuului aika tuskaisia puuhkaisuja. Leffassa kävi myös ärsyttämään miltei pakollinen nyökkäily jokaikiselle legendalle ja myytille. Oli Persephonea, Keymakeria, Seraphia, Merovingiania ja ties mitä. Olen kyllä kolmannen osan tienoilla helvetin onnellinen jos noilla nimillä ei ole leffassa mitään tekemistä varsinaiseen mytologiaan, vaikuttaisi pirun halvalta.

Kyllä juoni itsessään toimi, diggasin cliffhangerista ja ajatus oli hyvä monella tasolla. Jotenkin toteutus oli vain todella kankea. Ei ne ns. toimintakohtaukset ainakaan meikää säväyttänyt. Alun ja keskivaiheen Trinitydroppaus lasin läpi oli paikoitellen ihan järkyttävän huono, tuli mieleen jotkut rotoscope-efektit. Neo vs. miljoona Smithiä särkyi palasiksi viimeistään siinä vaiheessa kun erehtyi katsomaan muualle kuin varsinaisen toiminnan keksipisteeseen. Muut Smithit pyörivät häkkyrää taistelun ympärillä, tuijottelivat mihin sattuivat ja ylipäätään jäi sellanen fiilis, että tässä on tehty nyt jotain sellaista mihin ei yksinkertaisesti ole rahkeita.

Katselin ekan Matrixin tuossa pari päivää sitten ja kyllä sen toimintakohtaukset (vaikkakin aika tökeröt näyttelijöiden takia) olivat paljon munakkaampia ja paremmin leikattuja.

Silti, toinen osahan on aina tunnetusti se vaikein. Soundtrack saa kyllä täydet pisteet ja diggailin siitä monessa kohtaa todella paljon. Sinällään tuo cliffhangerin jälkeinen jatko voi olla aika arvattava kun miettii mitä merkitystä noilla nimillä tuon jälkeen on. Reloaded ja Revolutions, hmm hmm :)

Mä ainakin diggasin Reloadedista todella paljon. Todella virtaviivainen leffa, vaikka se oli nopeatempoisin leffa mitä oon nähnyt, niin toimintakohtaukset ja suvannot oli saatu saumattomasti yhteen. Juoni ei ollut ehkä yhtä yllätyksellinen kuin ykkösessä, mutta edelleen juoni oli keskiverto Hollywood leffa potenssiin 2.

No eipä muuta, mutta kiusallista oli kun ennustaja selitti kaikki vampyyrit ja ihmissudet matrixin bugeina. Kun nyt matrix on uuden ajan tarusto, niin pitääkö sen selittää ja deletoida kaikki vanhat tarustot...?

Tipuin kärryiltä sen moottoritiekohtauksen jälkeen. Morpheus selvittelee mitä tehään seuraavaks, ja väliin leikattiin kuvaa siitä kun ne toteuttaa sitä suunnitelmaa - Luulin että filmi loppuu siihen ja nähtävät jutut oli pätkiä viimeisestä osasta. Mutta sitten ne olikin jo sisällä mainframessa. Taisin olla väsynyt.

Kaikin puolin aika epätasainen leffa.

kryptisen kuuloiseksi mumbo-jumboksi.

leffa on aika hyvin kiteytetty tässä mielipiteessä:
http://groups.google.com/groups?selm=29u4dvcfttkbtk03rti8jaf0dlpl1vitld%404ax.com&output=gplain

Aikamoista paskaahan tuo tosiaan oli.

Juonta kuljetettiin eteenpäin lähinnä viimeisen puolen
tunnin aikana. Sitä ennen pelkkää epämääräistä höpöttelyä
ja muuta skeidaa. Tappelukohtaukset tosiaan liian pitkiä.

Morpheuksen "George W. Bush":mainen esiintyminen
lähinnä huvitti ja ärsytti samaan aikaan.

Muutenkin leffa oli täynnä uskomattoman kliseisiä heittoja.
Purskahdin pariin kertaan jopa nauramaan. Edes Ison Arskan
(tm) kaikissa leffoissa ei ole noin ärsyttäviä vuorosananpoikasia.

En kyllä suosittele kenellekään leffateatterissa katsomista.
Vaikuttaa siltä, että olisivat alun perin aikoneet tehdä vain
yhden jatko-osan, mutta keksineet yllättäen, että miksei
saman tien voisi rahastaa kahden jatko-osan avulla...

Toivottavasti kolmososa on huomattavasti parempi.

En tykännyt. Ykkönen oli hyvä, mutta tässä jotenkin tuhottiin
oikein huolella koko homma. Jäi tosiaan ärsyttämään ja oli
pakko kotiin päästyäni turvautua DVD-hyllyyn ja katsoa
laatuelokuva. :)

Olipas se matrixmainen...

paneskelut oli turhia...
Miten sen trinityn päästä voi lähtee jotain dataa minkä muodostamaa virtuaalista olemusta voi Neo sydämmestä kouria jos Trinity oli jo kuollut.

Huhhuh kun meni autoa silpuksi! :D

Jos kaikki sai turpaan miksi kenestäkään ei valunut verta? Se minua ihmetyttää.... Kyllähän ne digitaaliset henkilöt oli muutenkin tehty muistuttamaan aitoa ihmistä.

Hauskinta taisi olla se kun Nebukadnessar-aluksen miehistö ja niitä muita supermiehiä oli siellä siionin käytävällä, pimeetä ku ryssän helvetissä ja silti kaikilla arskat päässä. Ihme ku ne ei sanonu yhteen ääneen: nissen, ilo silmälle! tms...

Hilpeä parodia tutusta aiheesta: http://www.matrix-xp.com

Mutta topikin aiheeseen palatakseni, mielestäni leffa vei ykkösosan teemoja pidemmälle: enemmän supersankarihäröilyä, enemmän paskaksvetoa, enemmän mukasyvällistä höpöhöpöjuttua. Siispä viihteenä oikein mukava pätkä, kiva katsella ja virikkeitä riitti koko leffan ajan. Innolla odottelen kolmososaa.

Ja mitä aiemmin mainittuihin aurinkolaseihin tulee, niin ykkösosan näin ensimmäistä kertaa vasta tänä keväänä, kun leffamainosjulisteissa tyypit olivat niin urpon näköisiä niissä laseissaan. Ajattelin, että tollaisia pellejä en mene katsomaan. :)
Sitten kun leffa tuli telkkarista niin viimein katsoin, ja olihan se ihan ok.

leffa on aika hyvin kiteytetty tässä mielipiteessä: http://groups.google.com/groups?selm=29u4dvcfttkbtk03rti8jaf0dlpl1vitld%404ax.com&output=gplain

:001: :001: :001: :001: :001: :001: :001:

The dialogue in the Oracle scene is the template for every other conversation that takes place in this movie. It went something like this:

Oracle: "Hi, Neo. I know everything. I know everything you need to know. I know how to help you. I know exactly what you need. But I'm not going to tell you until you dance a little, monkeyboy. I'm gonna make you sit here and we'll both pretend to be philosophical and a lot cooler and smarter than we really are, and we'll have ourselves a nice, long, pointless chat during which I'll contradict everything you say in a very vague and nonspecific manner. And when you've kissed my *** enough and we've annoyed the audience a great deal, then maybe I'll spill the beans. But even then I'm going to give you just enough so that you suffer needlessly for the rest of this crap movie. Now how do you like them apples?"

Neo: (staring blankly from behind ultra-hip Euro shades) "Uh. Er... huh?"

ja

So the Oracle leaves, and then Elron comes back to show Neo his new self copying trick, and even though they start off the conversation like they were going to be friends or work together somehow, the writers obviously thought that this would be a far too interesting turn of events that might actually engage the audience's brains in some manner. So they decided to throw in another annoying kung-fu fight. Elron makes a whole bunch of copies of himself to fight Neo, which is apparently a completely new and interesting battle tactic that the audience did not see the Insecticons use on every single episode of The Transformers back in 1985. The fight itself lasts for approximately one month, during which no one gets hurt at all, and nothing happens to advance the story in any manner. At one point Neo rips a metal pole out of the ground and swings it Sauron style, sending Elron copies flying through the air, just like that battle scene at the foot of Mt. Doom. It wasn't 'til then that Neo remembered that he could ****ing FLY, so he takes off and leaves the Elron clones looking at each other stupidly while a neon sign in the background flashed "Laughter and Applause." The audience responds appropriately.

Tuli kyllä päivän naurut ton lukemisesta. :D

Lyhyesti sen verran, että ykköstä on vaikea voittaa. Taistelukohtaukset ja leffa muutenkin hienosti tehty..pääsi hyvin oikeuksiinsa Tennispalatsi ykkösessä. Muutama erittäin koominen läppä..mm.supermies kohtaukset. Kannatti käydä katsomassa. Keanu on nami ;)

Musat oli kyllä heikommat ku ykkösessä, jossa kaikki biisivalinnat napakymppejä ja score toimiva, mutta heiiii... VITUN huonot? Äläpäs yritäå kalastella shokkiarvokrdibiliteettiä... löytyihän sieltä loistobiisejä Rob Douganilta ja Flukelta PLUS score jonka Don Davis on vääntänyt yhteistyössä ite Juno Reactorin kanssa... Toimii IMO tosi hyvin.

Mun mielestä nimenomaan noi orkestraatiot, mitkä oli vedetty
biisien päälle kusi koko homman. Musiikki meni mössöksi, josta
ei ottanut enää mitän selvää.

Suurimmasta osasta biisejä ne päälle vedetyt orkesteri-scoret
olis voinut ottaa pois.

Esimerkiksi Bond-leffoissa on onnistuttu huomattavasti paremmin
yhdistelemään sähköisiä ja klassisia soittimia.

Mä en sanois tota scorea toimivaksi sen takia, että ei ihan heti
tule mieleen leffaan, jossa ei olisi ollut parempaa. :D

Ja toi Chris veti kyllä aika provosoivat ja hauskat kommentit tos linkissä, mutta jätettäköön miehen elämää suuremmat mielipiteet omaan arvoonsa... hauskaa sinänsä että niin paskan kokemuksen jälkeen tyyppi jää istumaan vartiks oottamaan Revolutionsin teaseria. Käy sääliks jos ei muusta saa kicksejä ku Matrixin mollaamisesta.

Hassua sinänsä, että itse hyvin pitkälti olen about valmis
allekirjoittamaan ne kommentit. ;)

Et voi kieltää, etteikö mies osunut aika hyvin oikeaan monissa
kommenteissaan. Mielestäni leffa nimenomaan yritti olla
vähän kaikenlaista, mutta aika pahasti siinä epäonnistuen.

Miksi eka Matrix oli hyvä leffa? Se oli ihan oikeasti jollain tapaa
erilainen ja siinä oli aika hyvin vältetty pahoja kliseitä.

Mut, makuasioitahan nämä tosiaan. :) Hyvä jos tykkäsit...

Ei sun tarvikaan, mutta tuskin Davis on niitä orkestraatioita muutaman synasoundin päälle heittänyt... eiköhän se homma toimi vähän toisinpäin. Ja pelkillä riffeillä tuskin kovin emotionaalista scorea saadaan aikaan, joten 'orkesteri-scoreilla', as you put it, on kyllä paikkansa Reloadedinkin tapaisessa adrenaliinipaketissa. Mut nämähän on mielipideasioita. Tykkääväthän jotkut Celine Dionistakin ;)

Joo, tuo on kyllä totta. En usko, että niitä on muutaman syna-
soundin päälle heitetty, mutta yleiskuva oli kuitenkin sekava.
Välillä olisi kuitenkin saattanut toimia pelkkä orkesteriscore paremmin. :)

Täh?!?! Tykkääks joku Celine Dionista? ;)