Noista kännijutuista tuli mieleeni. Kehtaankohan.. No juu.
Jos kaikki asiakkaat ravintoloissa käyttäytyisivät holtittomasta humalatilasta huolimatta kuten minä, ei portsareita tarvittaisi.
Oltiin ottamassa keittoa Itiksessä parin kaverin kanssa. Yhden kaverin tyttöystävä oli lupautunut kuskiksi. Eli meitä oli ... ööö ... neljä tai viisi yhteensä loppuillasta. Alkuillasta oli eräs Itiksessä asuva pariskunta mukana myös. No menimme tämän pariskunnan luota siihen wiskibaariin, joka on siinä Tallinnanaukiolla. Tässä vaiheessa allekirjoittanut oli jo saavuttanut oman tresholdinsa, vaikkei sitä itse tiennyt. Filmi on poikki tästä saakka, mutta näin ystäväni ovat kertoneet tapahtumien kulun: Jatkoimme Black Birdiin siinä Gazin naapurissa. Tämä Itiksen pariskunta hipsi kotiin.
Baarissa kaverini menivät pelaamaan bilistä. Itse olin kuulemma mennyt tiskille ja nähnyt mainoksen "Itsemurha" nimisestä drinkistä. Sen olin tilannut ja haukkunut, että tuossa ei ole itsemurhaa muu kuin se, että suostuu maksamaan. Kuitenkin olin maksanut kiltisti, vaikka mainitsinkin, että mieluummin vodkapaukku ja pepsodentti kuin toinen itsemurha...
No kävelin katsomaan ystävieni peliä, ja tietty siinä pöydänlaidalla oli kaverin täysinäinen tuoppi. Arvatkaa tiputinko lattialle? Onneksi ei sentään kaatunut pöydälle. No pyysin anteeksi, marssin tiskille ja sanoin tarjoilijalle, että tuossa raha, tuolle tuoppi (osoitin kaveriani) ja pyysin, että joku muu kuin minä veisi, kun mulla ei näköjään käsissä pysy tavarat. Vaadin, että itse sain siivota lattian, kun siellä oli jo joku kuivaamassa ja keräämässä lasinsiruja. Kun olin siivonnut, menin pokelta pyytämään takkini ja sanoin hänelle kuulemma, että "olen vissiin liian kännissä. Mun varmaa tarvii mennä ulos." - Ja sitten olin heittänyt itseni niskalenkillä pihalle tihkusateeseen. Olin vielä mennyt ikkunan taakse murjottamaan, kun olin lentänyt pihalle. Poke oli kuulemma vain katsonut monttu auki mun toimintaa.
Jossain vaiheessa olin kadonnut siitä ja kuskina toimiva kaverini tyttöystävä (no toki se tyttöystäväkin on kaveri, mut kumminkin) oli lähtenyt perääni katsomaan, etten nyt ihan mihin sattu katoile. Olin kiivennyt takasin sinne Tallinnanaukiolle ja siellä niihin kukkaistutuksiin "lepäilemään". Kun tämä kaverini tyttöystävä sitten tuli repimään mua ylös, olin ollut kyljelläni kukkaistutuksessa (sellaiset betonialtaat siinä aukiolla) niin tietty nahkatakki oli tihkusateessa kostunut kiiltäväksi. Mustat SWAT-housut jaloissa, mustat maiharit jaloissa, musta nahkatakki märkänä kiiltäen ja musta tukka. Ei näe hirveän hyvin sitten mikä se musta möykky on siellä pimeässä. Syksyä taisi olla. Tai loppukesää. No tämä kaverin tyttöystävä löysi mut ja repi ylös, niin siinä joku ohikulkija oli kysynyt, että tarviiko apua. Hän vastasi, että ei kiitos, kyllä tässä pärjätään. Ja siinä itse olin ruvennut jotain örisemään sieltä kukkapenkin perukoilta ja se äijä oli hypännyt metrin taakse ja huutanut "Onko siellä jätesäkissä ihminen?!" - Kyllä mulla aika mauton vaatemaku on mutta ei mun vaatteita ole ennen jätesäkiksi erehdytty luulemaan.
No jossain vaiheessa minuunkin alkoi järki palailemaan. Ensimmäiset muistikuvat on kun makasin jossain aivan älyttömän kuumassa paikassa ja jumalaton kipu vasemmassa kyljessä. Muistan ajatelleeni, että "toivottavasti ei ole korvalappustereoni, joka painaa". Kurkotin käteni povariin. Oli se. Kuitenkin varmuuden vuoksi jatkoin uniani pari tuntia korvalappustereoitteni päällä. Ei uskaltanut edes avata silmiä. Jossain vaiheessa alkoi lämpötila olemaan epäinhimillinen ja jouduin kampeamaan silmäni auki nähdäkseni missä ollaan. Kaverin autossa. Ikkunat huurussa, vaikka yksi ikkuna oli jätetty vähän auki. Ja mulla nahkatakki yllä vaikka aurinko oli loppukesän viimeisiä helteitä porottelemassa. Tai alkusyksyn... Koitin katsella missä kaverini kämppä, ja heitin pikkukivellä ikkunaan. Joku tuntematon naama tuli ikkunaan ja päätin, että en jää selittämään heittoani vahinkona ja että yritin kaverini kämppää. Kun ei se kerran tuo ollut, niin en sitten jaksa muistella mikä. Hauskinta se, että olen siinä kämpässä käynyt sen koko kesän ajan varmaan joka päivä. Olin hieman sekavalla mielialalla.
Kun kysyin sitten myöhemmin päivällä että mikseivät he minua sohvalle olleet taluttaneet, niin olin kuulemma autossa nukknut eka kavereitteni päällä, sitten he olivat ajaneet minut viimeisenä himaan, mutta en ollut suostunut tulemaan ulos autosta. Kaveri ja hänen tyttöystävä päätti, että menen heille nukkumaan sitten, mutta heidänkään kotiin en ollut suostunut liikkumaan, joten he jättivät minut autoon. Mulla oli kuulemma "ihan hyvä olla tässä - menkää pois".
Nykyään vältän aika pitkälle tuota alkoholin juomista.
haha, kenen? :D
Ingon. (Ingobator) :D Jos muistat. Se kaksmetrinen, blondi saksalainen.
