Sailas ehdottaa opintotuen lakkauttamista

eikä ku tarkotin, että ei tosta voida laskea kuinka monta prosenttia nykyisistä opintotuen saajista tuon on allekirjoittanut, sillä varmasti monet tulevat opiskelijatkin ovat nimensä tuonne lisänneet.

Ja ainakin yksi entinen. \o/
Minä taas halusin tuossa tuoda esiin sen, että monesti tällaiset kampanjat vaan tahtovat olla enemmän massahysteriaan kuin asiaperusteisiin nojautuvia, ainakin siinä vaiheessa kun tietoa levitetään. Tässäkin olisi syytä perehtyä asiaan ennen nimen lisäämistä ainakin sen verran, ettei suinpäin allekirjoita kun joku sanoo kärjistäen että "Opintotuki lopetetaan. Laita nimes tähän".
Ainakin taannoinen radiomafia-kampana oli aivan perseestä about noista syistä.

Massahysteriaa, liiankin totta. Nyt vallitseva SARS-kauhu on hyvä esimerkki tästä. Kukaan ei oikeastaan tiedä mitään mutta kaikki pelkäävät. Bowling for Columbine käsittelee tätä aika osuvasti, siis pelkoa, turhaa infoa, media hysteriaa jne. jne.

-Damien-

...sillä varmasti monet tulevat opiskelijatkin ovat nimensä tuonne lisänneet.

Ja tulevien opiskelijoiden vanhemmat? Minäkään en nosta opintotukea, mutta lisäsin silti nimeni listalle.

Massahysteriaa, liiankin totta. Nyt vallitseva SARS-kauhu on hyvä esimerkki tästä. Kukaan ei oikeastaan tiedä mitään mutta kaikki pelkäävät. Bowling for Columbine käsittelee tätä aika osuvasti, siis pelkoa, turhaa infoa, media hysteriaa jne. jne.

-Damien-

Todellakin. Ottakaa nyt ihmiset pikkasen rennommin;

"Yksi raportti muiden joukossa." A. Jäätteenmäki, Kesk., tuleva pääministeri

"Voi heittää suoraa päätä roskikseen." E. Tuomioja, SDP

Muitakin epäilijöitä ehdotuksen toteutumisen suhteen löytyy, joukossa niinkin iso oikeistopamppu kuin J. Koroma, TT. Sunnuntain Hesarissa oli juttu, jossa toimittaja otti rundin päättäjien keskuudessa kysellen mielipiteitä Sailaksen raportista, eikä tosiaankaan näytä siltä että Suomesta tulee Sailaksen tavoittelema luokkayhteiskunta.

Nyttemmin yli 25000 nimeä ja kertymistahti on tällä hetkellä noin 1000 nimeä tunnissa. Hauska huomata että kyllä ne opiskelijatkin ilmaisevat ärtyneisyytensä jos sen voi tehdä suhteellisen pienellä vaivalla. ;)

n.42000 tällä hetkel..:D

muistin että se on kok. ihan yhteensulautuneitahan kokoomus ja demarit on, samaa paskaa..

Tai oletit, että on kokoomus. Yhdistit vain negatiivisen asian
automaattisesti omasta elämän katsomuksestasi eniten
eroavaan puolueeseen. Raimo Sailas siis todellakin on
demari, mutta ei välttämättä kaikkien suosiossa puolueen
sisälläkään, koska omaa puoluejohdon näkemyksistä eroavia
näkemyksiä (eikä pelkää niitä ilmaista)
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/2.kesakuu/sdp2200.htm

jep jep. Köyhät kyykkyyn. Rikkaammista perheistä kotoisin oleville kakaroille tämähän ei tuota vaikeuksia, sillä Pappa Betalar(tm) mutta käyhemmän on pakko ottaa lainaa.

Miten tämä uusi systeemi siis eriarvoistaa? Jos rikkaat eivät
nykyisessäkään systeemissä ota lainaa ja köyhät ottavat, niin
miten mikään muuttuu? Mielestäni ainut muuttuva asia on, että
"köyhät" eivät voi/kannata lähteä opiskelemaan alaa jonka
työllisyysnäkymät ovat epävarmat ja/tai palkkaus huono.
Aiheellista on myös kysyä, että kuinka paljon on sellaisia perheitä,
joissa vanhemmilla on varaa/halua maksaa lapsensa opiskelu
kokonaan (eli 250-450 euroa enemmän kuin nykyään)?

Sailaksen pointtina, siinä jonkun mainitsemassa, televisio
haastattelussa oli käsittääkseni se, että eriarvoistumisessa
huomattavasti suurempi tekijä on perhetausta. "Rikkaitten"
perheitten lapset saavat todennäköisesti jo nuorempana
huomattavasti enemmän henkistä ja muuta tukea vanhemmiltaan
monissa perheissä onkin lapset kasvatettu ikään kuin jatkamaan
isän tai äidin lääkärin tai lakimiehen uraa (tai ainakin hankkimaan
jonkin akateemisen koulutuksen). Ammattikoulua ei ikään kuin pidetä
tarpeeksi "hyvänä" omille lapsille.

Sailaksen esitys on nimeen tarkoitettu antamaan yksi ratkaisu
vuosikymmenen vaihteen tilanteelle (kun suuret ikäluokat alkavat
jäämään eläkkeelle) ja sitä ei ole edes tarkoitettu sovellettavaksi
nykyiseen tilanteeseen. Lainapohjaisuuden ajatuksena on todennäköisesti
hillitä ylikouluttautumista. Kun karsitaan "turhia" yliopisto/korkeakoulu
opiskelijoita ja ohjataan nämä ammattikoulun ym. puolelle (jossa on
lyhyemmät valmistumisajat, koulun sijainnilla ei ole suurta merkitystä ja
opiskelija elää tuolloin muutenkin tod.näk. vielä vänhempien luona/tuella).

Lisäksi sailakesen raportissa on myös hyviä ideoita, esim
työttömyystuen muutokset. Nykyään ollaan tilanteessa, jossa
työttömyys on monesti rahallisesti kannatavampaa kuin työskentely
esim. erittäin matala palkkaisessa palveluammatissa.
Myös muita hyviä ideoita oli mm.
"Oppisopimuskoulutusta laajennettava ja yrittäjäkoulutus vakinaistettava."
"Työnantajille kotitalousvähennystä vastaava verohelpotus, jos ne tarjoavat
työntekijöilleen työsuhde-etuna esimerkiksi siivous- tai lastenhoitopalveluita."

Lopuksi vielä turhan vänkäämisen välttämiseksi on sanottava, että en
todellakaan kannata opintotuen velkapohjaiseksi muuttamista. En
myöskään ole demari. Tarkoituksena on vain herättää keskustelua, ehkä jopa
hieman monipuolisempaa kuin täällä tähän asti on nähty :)

Miten tämä uusi systeemi siis eriarvoistaa? Jos rikkaat eivät
nykyisessäkään systeemissä ota lainaa ja köyhät ottavat, niin
miten mikään muuttuu?

Nykyään ei todellakaan ole pakko ottaa lainaa ja vain noin 30% opiskelijoista ottaa opintolainan. Opintotuella voi elää ja tekemällä työtä siinä sivussa voi elää hieman paremmin.

Mielestäni ainut muuttuva asia on, että
"köyhät" eivät voi/kannata lähteä opiskelemaan alaa jonka
työllisyysnäkymät ovat epävarmat ja/tai palkkaus huono.
Aiheellista on myös kysyä, että kuinka paljon on sellaisia perheitä,
joissa vanhemmilla on varaa/halua maksaa lapsensa opiskelu
kokonaan (eli 250-450 euroa enemmän kuin nykyään)?

huoh.

Eikö tämä ole juuri sitä eriarvoistumista? Kaikilla ei olisi samoja mahdollisuuksia mikä on nykyisen koulujärjestelmän ydin. Miksi köyhiltä pitäisi evätä opiskelumahdollisuudet, esimerkiksi arkkitehdiksi, joilla on erittäin kausiluontoinen työ?

Sailaksen pointtina, siinä jonkun mainitsemassa, televisio
haastattelussa oli käsittääkseni se, että eriarvoistumisessa
huomattavasti suurempi tekijä on perhetausta. "Rikkaitten"
perheitten lapset saavat todennäköisesti jo nuorempana
huomattavasti enemmän henkistä ja muuta tukea vanhemmiltaan
monissa perheissä onkin lapset kasvatettu ikään kuin jatkamaan
isän tai äidin lääkärin tai lakimiehen uraa (tai ainakin hankkimaan
jonkin akateemisen koulutuksen). Ammattikoulua ei ikään kuin pidetä tarpeeksi "hyvänä" omille lapsille.

Kyseessä on sosio-ekonominen eroutuminen (Socio-Economic Segregation, SES). Tämä on siis totta, mutta valtion pitää pyrkiä poistamaan eriarvoisuutta ja paras keino siihen on taata kaikille samat mahdollisuudet. Siksi meillä on ilmainen peruskoulutus.

Tottakai valtion pitää estää eriarvoistuminen, mutta
valtion tulee myös taata, että yhteiskunnan rakenteet
pysyvät kunnossa. Mielestäni tilanne tällä hetkellä on
sellainen, että liian moni menee lukioon vain koska ei
tiedä mitä tehdä ja liian moni menee yliopistoon/korkeakouluun
vain sen takia, että on käynyt lukion ja pääsee sisään.
Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle suurin pula tulee
olemaan osiansa osaavista ammattimiehistä ja -naisista.
Siis nimenomaan ammattikoulu-tason osaajista.

Eriarvoistamisen poistaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että kaikki lukevat maisterin paperit. Uskon, että oikeasti esim.
arkkitehdiksi haluavat ja siinä lahjakkaat ihmiset opiskelisivat
arkkitehdeiksi myös uuden systeemin alla. Käsittääkseni
opintolainaa ei kuitenkaan tarvitse maksaa heti ensimmäisenä
vuonna valmistumisen jälkeen takaisin. Ja arkkitehtien
palkat eivät muutenkaan taida olla sieltä alhaisimmasta
päästä, vai? Kyllä itse ainakin olisin valmis viivyttämään sen
oman talon rakentamista muutamalla vuodella saadakseni
opiskella ja työskennellä alalla josta aidosti pidän.

En muista kuka se oli, mielestäni kuitenkin Sailas itse, jota
haastateltiin televisiossa tätä selvitystä koskien. Kyseinen
herra kuitenkin teroitti, että raportin ehdottamat muutokset
on tarkoitettu voimaan saatettaviksi vasta vuosien 2005-2007
tienoilla. Kyseessä ei kuitenkaan käsittääkseni missään nimessä
liene mikään nopea valtion säästökuuri, vaan kyseessä on
enemmänkin rakennemuutoksista jotka on tarkoitettu
tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi.

Työntekemisen kannattamisesta sen verran, että vaikka
palkka olisikin isompi kuin työttömyyskorvaus niin palkkatyössä
käyminen poistaa joukon muita etuisuuksia, jonka vaikutuksesta
motivaatio hakea työtä ei ole kovin korkealla.

Minusta jotenkin tuntuu siltä että raportin esityksiä ei ole tarkoitettu otettavaksi käyttöön vasta 6 vuoden päästä.

Ainoa positiivinen asia tossa esityksessä oli mielestäni se, että suurin osa muutoksista (erityisesti suuremmat opintotukea ja työttömyysturvaa koskevat) tulisivat voimaan vasta vuosikymmenen vaihteessa, kun eläkepommi alkaa tulemaan maksettavaksi.

Eriarvoistamisen poistaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että kaikki lukevat maisterin paperit. Uskon, että oikeasti esim.
arkkitehdiksi haluavat ja siinä lahjakkaat ihmiset opiskelisivat
arkkitehdeiksi myös uuden systeemin alla. Käsittääkseni
opintolainaa ei kuitenkaan tarvitse maksaa heti ensimmäisenä
vuonna valmistumisen jälkeen takaisin. Ja arkkitehtien
palkat eivät muutenkaan taida olla sieltä alhaisimmasta
päästä, vai? Kyllä itse ainakin olisin valmis viivyttämään sen
oman talon rakentamista muutamalla vuodella saadakseni
opiskella ja työskennellä alalla josta aidosti pidän.

Mutta kysehän on siitä, mikäli kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia, niin tilanne menisi siihen, että monet hyvinkin lahjakkaat henkilöt eivät voi hankkia haluamaansa koulutusta, koska heillä ei ole varaa siihen, kun taas lahjattomammat varakkaiden pennut lukee itsensä joksikin kun heillä on siihen varaa. Ja pääsevät läpi koska vaatimustaso on laskenut keskimääräistä huonomman aineksen takia. En siis tarkoita, että rikkaat olisivat tyhmiä vaan, että kun opiskelemaan päästään muulla kuin kykyjen perusteella, niin niitä vähemmän alalle sopivia pääsee koulutukseen.
Nämä asiat voidaan lukea historian kirjasta, 1800-luvun luokkayhteiskunta, malli esimerkkinä Iso-Britannia. Harmi vaan, että samat virheet pyritään toistamaan uudestaan.
Ja kysehän ei ole mistään talon rakentamisen siirtämisestä, vaan asumisesta yleensä, jos tällainen systeemi otetaan käyttöön, eri arvoisuus kasvaa valtavaksi muutaman sukupolven kuluessa.

Ja mitä siihen työnteon kannustamiseen tulee, olisi huomattavasti järkevämpää pyrkiä nostamaan palkkausta, kuin tiputtaa pitkäaikaistyöttömien viimeiset rahat pois, kuitenkin suurinosa niistäkin haluaisi oikeasti töihin. Tai jos vaikka palauttaisi semmosen hienouden kuin minimipalkka ja pudotettaisiin työnantajalle työntekijästä aiheutuvia kustannuksia, niin homma varmaan toimis. Ei se raha tästä maasta mihinkään katoa, sitä vaan pitäis koordinoida muuallekkin kuin Nokian tukemiseen.

Eriarvoistamisen poistaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että kaikki lukevat maisterin paperit. Uskon, että oikeasti esim.
arkkitehdiksi haluavat ja siinä lahjakkaat ihmiset opiskelisivat
arkkitehdeiksi myös uuden systeemin alla. Käsittääkseni
opintolainaa ei kuitenkaan tarvitse maksaa heti ensimmäisenä
vuonna valmistumisen jälkeen takaisin. Ja arkkitehtien
palkat eivät muutenkaan taida olla sieltä alhaisimmasta
päästä, vai?

Mutta entäs jos niitä töitä ei loydykään? Jos tekee elämässään erilaisia ratkaisuja, ja hankkii vaikka lapsia opiskelujen päätyttyä. Tai matkustelee. Tai sairastuu. On vähän ikävää olla kauhea velkalasti niskassa jos vakitoita ei saa. Tänä päivänä suuri osa elää pätkätoilla ja määräaikaisissa tyosuhteissa.

Toiseksikin myos *ammattikorkeakoulut* kuuluvat opintotuen piiriin. Eli myos sosiaalityontekijoiksi, sairaanhoitajiksi, sihteereiksi, opettajiksi jne. valmistuvat joutuisivat ottamaan lainaa. Heidan tuleva palkkansa on (ikävä kyllä) niin huono, että takaisinmaksu tuottaisi ongelmia. Nyt jo on pulaa tietyista sosiaalialan tyontekijoista. Jos Sailaksen ehdotus menee läpi, kuka enää haluaa opiskella tiettyja aloja, jos opiskelu pitaa rahoittaa lainalla ja tuleva palkka on surkea?

Siis työmarkkinoiden luonnehan tulee muuttumaan
merkittävästi vuosikymmenen vaihteen lähestyessä.
Pätkätöitten määrä alkaa taas hävetä kun vakituisista
yhä useampi jää eläkkeellä. Se on totta, että varsinkin
ammattikorkeakoulutus muodostuu kokonaan velallisessa
systeemissä liian korkeaksi, kuin myös osa humanistisista
aineista yliopistossa.

Suomessa ollaan kuitenkin rakennemuutoksen edessä.
Jo nyt äärimmilleen venytetty valtion talous ei tule
kestämään eläkepommia ilman merkittäviä muutoksia.
Muutoksista pitää alkaa keskustelemaan jo nyt,
etukäteen mietitty ja toteutettu on aina parempi
kuin huosut kintuissa yllätettynä tehdyt hätäiset
paniikki ratkaisut. Asiaan kuuluu, että joukkoon
eksyy myös huonompia ehdotuksia, kuten tämä Sailaksen
versio.

Opiskelijoiden tllanne alkaa käydä sitämättömäksi jo
nykyisenkin systeemin puitteissa. Väittäisin kuitenkin,
että opitotuen merkittävään suoraan korotukseen
ei ole mahdollista saada rahoitusta. Samaan aikaan
kuitenkin pitäisi laskea työn teettämisen kuluja,
nostaa palkkoja (varsinkin matalapalkaa aloilla kuten
sairaanhoidossa) ja tehdä yrittämisestä kannatavaa.

Jokaisen ongelman kohdalla on kuitenkin kysymys
valtavista rahasummista ja ne rahat pitäisi pystyä
keräämään romuttamatta mitään muuta hyvinvionnin
peruspilaria. Vaikka Sailaksen ehdotuksessa on monta
kohtaa joita ei toivottavasti tulla toteuttamaan, on siellä
myös MONTA hyvää kohtaa. Esim. yritysten sukupolven
vaihdosveron merkittävä laskeminen helopottaisi monen
pienyrittäjän elämää.

Rikkaammista perheistä kotoisin oleville kakaroille tämähän ei tuota vaikeuksia, sillä Pappa Betalar(tm) mutta käyhemmän on pakko ottaa lainaa.

Nä det gör han nog int det. :P

Aikast syvältä moinen ehdotus. Hyviä esimerkkejä moisen järjestelmän "toimivuudesta" ovat Ruotsi ja Norja.

Ruotsissa on pieni opintoraha (muistaakseni n. 250 euroa) ja loput katetaan lainalla.
Norjassa ei opintorahaa ole lainkaan, kaikki kulut katetaan vanhempien tuella tai lainalla.

Molemmissa maissa näitä lainoja maksetaan sitten takaisin eläkeikään asti.

Mutta mitä suotta Suomen tulevaisuuteen rahaa laittamaan kun kansanedustajien palkkoja pitäisi nostaa? :014:

Mun mielestä nykymallin mukainen opintotukijärjestelmä on jo sinänsä kohtuuton, valtio olettaa opiskelijan elättävän itsensä lainalla.

Ja sitten ihmetellään miksi nuoret joutuvat velkakierteeseen... Itselläni 404 eurosta 256 menee heti vuokraan, ja tämä on halpa vuokra. 148 euroa kuussa käytettävissä ruokaan, kirjoihin, puhelinlaskuun, talvisin linja-autokorttiin, vaatteisiin, jne. Ja normaali nuori ihminen haluaa joskus jopa käydä vähän juhlimassa, "niin uskomattomalta kuin varmaan kuulostaakin". ;P

Itse harkitsen vakavasti opintojen keskeyttämistä. Sanotaan että nuoruus on ihmisen onnellisinta aikaa... Tarkoittaako onnellisuus siis rahattomana, köyhyysrajan alapuolella, elämistä?

Ja sitten ihmetellään miksi nuoret joutuvat velkakierteeseen... Itselläni 404 eurosta 256 menee heti vuokraan, ja tämä on halpa vuokra.

Onneksi olkoon, mulla menee siitä reilusta 400 eurosta 500 vuokraan. Siis kuukaudessa.

Onneksi olkoon, mulla menee siitä reilusta 400 eurosta 500 vuokraan. Siis kuukaudessa.

Kannattaa muuten muistaa, että kukaan ei pakota asumaan juuri siinä kämpässä. ;)

Kannattaa muuten muistaa, että kukaan ei pakota asumaan juuri siinä kämpässä. ;)

Niin! HOASiin siitä ;) eihän opiskelija tarvitse tilaa!

Niin! HOASiin siitä ;) eihän opiskelija tarvitse tilaa!

Itse asun HOAS:illa Etelä-Haagassa tyttöystäväni kanssa 39m2 kaksiossa.
Vuora on kokonaisuudessaan 298e/kk sisältäen sähkön, veden ja netin. :)