Ei valon nopeus ole ääretön! Se on tarkasti mitattu, noin
300 000 km/s.
Sorry...mun moka...olin vähän huolimaton.
1,317 posts, 66 pages, 345,982 views
Ei valon nopeus ole ääretön! Se on tarkasti mitattu, noin
300 000 km/s.
Juu...pyrin välttämään. ;) ...kerro nyt kuitenkin vielä mielikuvasi äärettömästä suuruudesta, äärettömästä nopeudesta tai äärettömästä ajasta tai voimasta. En millään voi käsittää miten kykenet käsittämään nimetyn olion ääriä tai rajoja.
Originally posted by Mrrshan"]
Tämä jäi kiinnostamaan. Löytyisikö asian tiimoilta jotain linkkejä?
Originally posted by Dani Cior
...erään 19 vuotiaan ex-mallin sanoin...
Filosofian käsiteviidakkoon on helppo eksyä
metafyysinen realismi (joksi metafyysikon maailmankuvaa kutsutaan) edellyttää maailman tarkastelua jonkinlaisesta "jumalallisesta", an sich-näkökulmasta.
Sisäinen realisti kokee mielekkäänä ymmärtää maailman esittäytyvän riippuvaisena subjektin omasta käsitejärjestelmästä. Tämän takia "totuus" edellyttää empiiristä tietoa, tietoa joka sopii subjektin käsitejärjestelmään.
Siis lyhyesti - rationaalinen ajattelu ei poissulje tieteistä yliluonnollisia asioita, tämän rajanvedon suorittaa tieteentekijän maailmankuva, johon nykyään harvoin kuuluu vakava metafyysinen spekulointi.
Juu...pyrin välttämään. ;) ...kerro nyt kuitenkin vielä mielikuvasi äärettömästä suuruudesta, äärettömästä nopeudesta tai äärettömästä ajasta tai voimasta. En millään voi käsittää miten kykenet käsittämään nimetyn olion ääriä tai rajoja.
No mä veikkaan, et aikas moni entisajan "tiedemies" on uskonut "kummituksiin". Ja siitä syystä heidän "tieteensä" on mennyt vituiksi.
Originally posted by Dani Cior
Silti tieteen itseäänkorjaavat mekanismit ovat paljon vahvempia ja lujempia kuin muutama epärehellinen tai politisoitunut tiedemies, sen kyky korjata itsensä ja sen intersubjektiivinen kieli tekevät siitä melko neutraalin ja luotettavan metodin maailman ymmärtämiseksi.
Se miten usein ja voimakkaasti noita substansseja käytetään ko. kulttuureissa, siitä pitäisi olla enemmän tutkittua tietoa. Voihan olla, että edellämainituissa kulttuureissa ihmiset saavat jo sikiöasteella äidiltään sen verran erinäisiä ulkopuolisia myrkkyjä kehoonsa, että heille kehittyy parempi resistanssi noita aineita kohtaan, ja käyttö ei ehkä vaikuta niin voimakkaasti kuin vaikka länsimaiseen ihmiseen...
Originally posted by Lilac camel
Totta! Tulenpa minäkin vähän eksyilemään kanssanne. :)
Tää ei nyt mennyt ihan oikein. Metafysiikan voidaan kyllä ajatella lähtevän useimmiten tuollaisesta an sich -katsantokannasta. Sen sijaan metafyysinen realismi ei ole yhtä kuin metafysiikka tai "metafyysikon maailmankuva". Metafyysinen realismi on eräs metafysiikan teoria tai kanta, hyvin yleinen mutta ei missään nimessä mikään ainoa "metafysiikka".
...
Metafyysisen realismin äärimmäisenä vastakohtana nähdään yleensä metafyysinen idealismi, jonka mukaan mitään tiedostavasta subjektista riippumatonta ulkomaailmaa ei ole olemassakaan. Tämä esimerkkinä vaihtoehtoisesta metafyysisestä peruskatsantokannasta.
Onko kuvatunlainen sisäinen realismi metafysiikkaa? Mietitään. Jos sisäinen realisti sanoo totuuden tai tiedon olevan riippuvaista subjektin käsitejärjestelmästä, eikö hän silloin juuri sano jotakin kokonaisuudesta, nousten omasta sisäisestään sen yläpuolelle kuvailemaan sitä, kuvailemaan sekä subjektin ja maailman muodostamaa keskinäisriippuvaista yhteyttä an sich! Kyllä tämä on metafysiikkaa jos mikä.
Tieteen edistyksen kannalta olisi tärkeää pystyä käsittelemään sen itsensä yhä perustavampia oletuksia. Niiden täydellinen problematisoimatta jättäminen ja jyrkkä metafysiikan kieltäminen taas on omiaan dogmatisoimaan ja jähmettämään tiedeinstituutiota, tekemään tieteestä (huonoa) uskontoa.
Ryvon: "Se miten usein ja voimakkaasti noita substansseja käytetään ko. kulttuureissa, siitä pitäisi olla enemmän tutkittua tietoa. Voihan olla, että edellämainituissa kulttuureissa ihmiset saavat jo sikiöasteella äidiltään sen verran erinäisiä ulkopuolisia myrkkyjä kehoonsa, että heille kehittyy parempi resistanssi noita aineita kohtaan, ja käyttö ei ehkä vaikuta niin voimakkaasti kuin vaikka länsimaiseen ihmiseen... "
Lilac camel: "Ei pidä ylikorostaa perinnöllisyyttä ja lajityypillistä fysiologiaa, vaikka se onkin muotia. Synnynnäisen ja kokemuksesta saadun jyrkkä erottaminen taas on ongelmallista ja pelkästään metodologisestikin suoritettuna täynnä karikoita. Ei pidä unohtaa ympäristöä, vaikka sen vaikutusten tieteellinen tutkiminen onkin vaikeaa."
Mitä tuolla "neutraalilla ja luotettavalla" sitten tarkoitetaankin... Kuitenkin tiede on inhimillistä (sosiaalista) toimintaa, jonka prosessit ovat omanlaisiaan ja esimerkiksi sosiologian tutkittavissa. Millaiset tutkimusprojektit saavat rahoitusta -> mitä tutkitaan? Mitkä tahot rahoituksesta päättävät? Miten tieteilijät tosiasiallisesti määrittelevät oman toimintansa ja sen rajat eri tilanteissa erottaessaan sitä "epätieteestä" ja ovatko nämä erilaiset luonnehdinnat yhteensopivia? Kenen tutkijan sana painaa minkäkin verran, kenellä on eniten tukijoita? Kenen tuloksiin viitataan omissa julkaisuissa, niille näin painoarvoa antaen? Tieteestä löytyy siis paljon muutakin "mätää" kuin noita oikeanlaisen tieteen etiikan toteutumisen ongelmia.
Kyllä, kirjoitin alunperin tuosta toleranssijutusta drug-topikkiin, siihen oli vastattu jostain syystä täällä.
Originally posted by pakana
Mutta kun päästiin näin syvälle saniasten sekaan, niin osaisitko selventää miten metafyysinen idealismi eroaa vaikkapa fenomenalismistä?
Lilac camel, kuka lienetkin, nastaa että koet keskustelun kiinnostavaksi. Aina on tilaa yhdelle joka tietääkin jostain jotain
Originally posted by Dani Cior
Neutraali ja luotettava tarkoittavat tässä kontekstissa, että mitä tahansa tutkintankaan tulokset ovat aina kritisoitavissa ja toistettavissa uudestaan, jossakin muodossa.
Usein vain tuntuu, että ihmisille ei muusta tieteen yhteydessä puhutakaan kuin niistä hyveistä ja "kaikkivoipaisuudesta". Ehkä olisi tärkeää tuoda yleiseen tietoisuuteen myös niitä kriittisempiä näkökulmia, ettei homma tosiaan mene ihan uudeksi, entistä ahtaammaksi "uskonnoksi", josta vain jumalat ja henkisyys on kokonaan poistettu (uhkakuva!;-).
Tiede on menetelmä tiedon keräämiseksi ja analysoinniksi. Olisi jokseenkin typerää tehdä sellaisesta uskontoa, ja on ihan järkevää poistaa siitä jumalat ja 'henget' kun ne eivät ainakaan vielä ole oikeastaan millään muotoa yhteensopivia tämän menetelmän analyysikeinojen ja työvälineiden kanssa.
Typeräähän se onkin, mutta nykyinen kehitys vaikuttaisi vievän tiedettä juuri sellaiseen suuntaan, jossa se alkaa enemmän ja enemmän muistuttaa nimenomaan näivettynyttä uskonnollista instituutiota, jossa vain ylistetään sen omia, merkityksettömiksi dogmeiksi surkastuneita hyveitä ja ollaan täysin kykenemättömiä ja haluttomia näkemään instituution negatiivisia puolia.
En minä toivo, että tiedeuskontoon otettaisiin mukaan jumalat ja henkisyys. Päinvastoin, kun ne eivät tiedeuskontoon kuulu ja se näin olisi jopa vielä ahtaampi kuin aiemmat uskonnolliset instituutiot, toivoisin sitä suuremmalla syyllä että siitä ei mitään uskontoa tehtäisikään. Ei vain näytä erityisen hyvältä juuri tällä hetkellä.
Ristiriita syntyy ainoastaan siinä vaiheessa jos tiedemies alkaa uskomaan myös ihmisten keksimiä keinotekoisia määritteitä jumalalle, pyhät kirjoitukset kun yleensä ovat täynnä epäloogisuuksia ja tieteelliseen maailmankuvaan sopimattomia käsitteitä.
Nyt en käsitä. Mitä tarkoitat noilla merkityksettömillä dogmeilla? Viittaat negatiivisiin puoliin. Valaise, mitkä negatiiviset puolet juuri sinua huolestuttaa. Tämä teksti oli niin abstrakti, että en oikein ymmärtänyt mikä on tässä ongelmana, sillä itse en näe tieteen ja uskonnon välillä tätä yhtäläisyyttä.
Typeräähän se onkin, mutta nykyinen kehitys vaikuttaisi vievän tiedettä juuri sellaiseen suuntaan, jossa se alkaa enemmän ja enemmän muistuttaa nimenomaan näivettynyttä uskonnollista instituutiota, jossa vain ylistetään sen omia, merkityksettömiksi dogmeiksi surkastuneita hyveitä ja ollaan täysin kykenemättömiä ja haluttomia näkemään instituution negatiivisia puolia.
En minä toivo, että tiedeuskontoon otettaisiin mukaan jumalat ja henkisyys. Päinvastoin, kun ne eivät tiedeuskontoon kuulu ja se näin olisi jopa vielä ahtaampi kuin aiemmat uskonnolliset instituutiot, toivoisin sitä suuremmalla syyllä että siitä ei mitään uskontoa tehtäisikään. Ei vain näytä erityisen hyvältä juuri tällä hetkellä.
Miten tiede selittää, että sodan jälkeen rakennetaan maa uuteen uskoon? ...Olet oikeassa, en osaa selittää. Tiede ei pysty tuota selittämään.
Jos oletusarvo=1 [true], miten tiede selittää tämän?