You don't need pants for the victorydance...
Kyllä, mikäli edut ylittäisivät haitat. En vain keksi mitään tilannetta siihen, enkä itse asiassa mitään aikakauttakaan, jolloin olisin tämä pääkoppa hallussani niin tehnyt. Yhtenä syynä se, että itse en näe siinä mitään hyvää. En usko, että saisin vehjettäni edes siihen kuntoon, että asia onnistuisi. Vaikkapa jos minulle maksaisit rahassa, joka on tavallaan epäjumalani, niin tämäkään ei ole mikään peruste siihen. Oma henkinen hyvinvointi menee asian yli aika pitkälle. Toisaalta kiintymystä lukuunottamatta kaikki on kaupan. (Lisätään tähän se imo :p) Oma hintani vaan olisi (alunperin "on", mutta lisäsin konditionaalin, jottei tätäkin lausetta nyt sitten ruveta vääntelemään ilman mitään todellista tarkoitusta selvittää tätä dilemmaa.) niin suuri, että monella ei ole minua varaa palkata tuollaista tekoa tekemään. En keksi summaa. Ajattelen nyt, että kaikki maailman rahat eivät siihen riitä, sillä en halua jäädä kirjoihin raiskaajana. En tiedä miten toimisin, jos todellinen tilanne tulisi ja 100 miljardia paukahtaisi tilille, mikäli näin olisi. Haluan elää uskomuksessa, että en silti tekisi niin. Toinen puoli minusta pitää totuutena sitä, että kaikki, paitsi kiintymys on ostettavissa.
Haa. Rutisee jo, vaan ei vielä tuhkasta nouse... Toinen puoli. No nyt alkaa olla paikallaan itsekritiikki. Itse olen hyvinkin ristiriitainen ja itselleni sniikki. Olen vege, mutta olen kaksi kertaa syönyt tänä vuonna lihaa (ku se on nii hyvää, mun vegeys lekurien sanelemaa...). Olen klassinen esimerkki virkkeestä:"Älä tee niin kuin minä teen, tee kuten sanon." Se on tää padan ja kattilan kompleksi kaapissa, jossa ei muita ole. Eli en ole "kirkasotsainen nietzcheläinen filosofi", joka saarnaa esimerkin voimalla... Hmm. Pistääkö ajattelemaan? Tähän asti on päästy, joten siinä ruosteinen tikari iskettäväksi munuaisten kohdalle, ei sinnepäin, vaan juuri kohdalle! Miksi sitten vaikutan vähemmän ristiriitaiselta, kuin omasta mielestäni olen? Koska tiedostan puheeni koko ajan, kontrolloin niitä. Fleimahduksissa olen haavoittuvimmillani, mutta muista, mitä yksityisempään menen, sitä varauksellisemmin siihen kannattaa suhtautua. Yleisessä en horju, koska näen. Olen kokenut. Tiedän. Joskus jopa ostin paidan.
Joo joo... ajetaan tässä taas sitä pilkun paikkaa oikeeseen. En nyt jaksa korjailla joka lausetta. Jos nyt kuitenkin huomaat, niin mahdollisimman moneen asiaan olen kirjoittanut, että tässäpä perustelut, ja niihin, mitkä olen jostain lukenut, ovat faktoja, mutta olen maininnut, että ei ole esittää sitä faktaa. Mitä jää jäljelle kirjoituksissa, jos otetaan ne pois, joissa kirjoitan faktan ja osoitan sen, sekä kirjoitan faktan ja kerron, että tämän olen lukenut faktana, mutten pysty todistamaan? No älä kommentoi tähän. En jaksa ruveta miettimään tätä kommettiani sen kummosemmin. Ei tämä mihinkään johda. Mä vaikka luovutan, ettei mene tämän enempää palstatilaa hukkaan.
Bittiavaruus on ääretön..? Vielä kerran, kaiken minkä voi sanoa, voi sanoa selvästi. Mun ongelma on yleensä ihmiset, jotka käyttää puheessaan "oikeesti" tai "nyt mä oon tosissani". Ikään kuin muun ajan puhuvat mitä sattuu. Kuten minä? Kun sanon, että murha on väärin, kaikissa olosuhteissa, TIEDÄN sen olevan totta. Miksikö? Jaa-a. Tiedän, minkä tiedän, ja luulen minkä luulen. Miten ne sitten erottaa? Uskon, että jokaisella se prosessi on erilainen. Ja ymmärrän myös, että joku tietää joutuvansa helvettiin, tai joku tietää että maapallo on litteä. Elikä tässä suhteessa olemme kovinkin samanlaiset, vai mitä?
Okei, no perustele sitten se mun ristiriita tässä nimenomaisessa asiassa. Jos minä _tiedän_ etten ole juuri mitään, niin tarkoittaako se, että olen pakan alimpana? Ei, en tarkoittanut. Tiedätkö mitä tarkoittaa ko. lauseessa sana "juuri"? Sen takia, koska en määritellyt itseäni absoluuttisesti alimmaiseksi, voin kyetä tuntemaan itseni henkisesti yksittäisen henkilön yläpuolelle. Ilman, että aiheutan siinä ristiriitaa ja ilmaisen jotain jumaluuskompleksista.
Hehheh... Ei sul sen enempää oo jumaluuskompleksia, ku koko ihmiskunnalla. Ok. Myönnän päätelmieni virheellisyyden, "juuri" oli merkittävä ilmaus.
Oletko sinä koskaan kokenut olevasi yhdenkään henkilön yläpuolella henkisesti? Koitko jumaluuden tällöin kolkuttelevan mielesi ovia?
Kyllä olen. Ja samalla heidän alapuolellaan. Se riippuu perspektiivistä, meitä hämää oma pallomme ja sen keskipako- ja vetovoima. Elämme kuitenkin kolmiulotteisessa avaruudessa, jossa ylä- ja alapuolen määritelmät eivät toimi. Toki symbolisessa merkityksessä tämä voisi olla merkitsevää, mutta jaloilleen putoaa aina siinä, ettei subjektiivinen 100% varmuus ole objektiivisesti koskaan sitä. Eli utopiakin voi olla suhteellinen. Olen kokenut tuon jumaluuden ongelman aikoinaan liiankin konkreettisesti, sairastin akuutin skitsoidityyppisen paranoian, kestoltaan noin kolme kuukautta. Siihen liittyi osana mm vahingoittumattomuus, osallistuminen pääsiäisenajan juhlallisuuksiin ikään kuin Raamatun henkilönä (olin se tyyppi, joka hetken kantoi ristiä, ku Jesse kompuroi), aito katumus ja anteeksipyyntö Neitsyt Marialta etc. Ravistin sen apinan mettässä, mökissä jonka ohi ajoi auto kaksi kertaa viikossa. Itseasiassa tajutessani asian, siis sen että olin kuvitellut ja/tai halluillut suurimman osan, jumaluus tuli kaikista lähimmäksi, se on se järki mikä meillä on. Kun sen menettää, ja saakin takaisin, se on varmaankin samanlainen olo kuin jumalan armo laskeutuisi päälle. Tai jotain. En ole uskossa, eikä ole edes lähellä, vaikka keräänkin uskonnollisia flaikkuja.
Okei, ei sitten... Unohdetaan tämä keskustelu. Jos oikein yrittämällä haluat ymmärtää asiat väärin, niin turhahan meidän on jatkaa.
Nyt on tullu taas sisältöö ja vakuuttavuutta, joten tämä harmittaa. Tää joulupukki-heitto ei ollu vittuilua. Jos joku vittuili, se olit sinä alottaessasi sillä. Tarkoitin vain, että mikään ei estäisi minua uskomasta Joulupukkiin, jos haluaisin!
Tuo viesti itse asiassa sai jopa kirosanan aikaiseksi ajatuksissani. Ei ihan suulle kerennyt, kun rauhoitin mieleni. Aivoja voi myös väärinkäyttää. Tämä on viimeinen viestini aiheesta, mikäli tulkitsen seuraavan vastauksesi yhtä pelleilyksi, kuin tuon joulupukkivertailun.
Tsk, tsk. Eihän sun pitäny suuttua kellekään... Äläkä vittu tulkitse!!! Sun yhdessä pilkussaki on enemmän pelleilyä, ku mun nykyisessä elämässä. Sen tähden viilat.
- itsehymiönäinen -