yleinen yhteiskuntafilosofia, kelailu ja maailmanparannustop

1,317 posts, 66 pages, 345,946 views

Avatar
#801 • • Tres Guest


Fossiililöytöihin siinä muistaakseni aika paljon viitattiin. Sitä en tiedä, miten niistä päätellään tuollaisia asioita.



Samalla meiningillä kuin kaikki muutkin arkeologisiin tutkimuksiin
perustuvat johtopäätökset: hyvällä mielikuvituksella ja
muutamalla konkreettisella löydöksellä.

Oletettavasti parin asumuksen lähistöltä on löytynyt lasten kalloja
jotka on murskattu tylpällä esineellä tjsp.

Sinänsä mielenkiintoinen draamasarja toki.
Avatar
#802 • • Felis Guest


Oletettavasti parin asumuksen lähistöltä on löytynyt lasten kalloja jotka on murskattu tylpällä esineellä tjsp.


En voi olla spekuloimatta... eihän tylpällä esineellä murskattu kallo vielä todista kuka tai miksi se on tehty; yhtä hyvin tappaja olisi voinut olla vaikka naapuriheimo tai homo sapiens. Tappamisen motiivista jää vielä vähemmän merkkejä, etenkin jos väitös on tuollainen yleiseen tapaan ja kulttuuriin viittaava, jota on hyvin vaikea todistaa ihan pelkästään luunsirpaleista, toisin kuin tuosta esimerkistä annettiin ymmärtää.

Noh, spekulaatiot sikseen. Eihän tämä neanderthalilaisesimerkkikään vielä kumoa sitä väitettä, että lajin säilyminen menee yksilön säilymisen edelle, siitähän tuossakin on kysymys.
Avatar
#803 • • kuilu Guest
You don't need pants for the victorydance...


Kyllä, mikäli edut ylittäisivät haitat. En vain keksi mitään tilannetta siihen, enkä itse asiassa mitään aikakauttakaan, jolloin olisin tämä pääkoppa hallussani niin tehnyt. Yhtenä syynä se, että itse en näe siinä mitään hyvää. En usko, että saisin vehjettäni edes siihen kuntoon, että asia onnistuisi. Vaikkapa jos minulle maksaisit rahassa, joka on tavallaan epäjumalani, niin tämäkään ei ole mikään peruste siihen. Oma henkinen hyvinvointi menee asian yli aika pitkälle. Toisaalta kiintymystä lukuunottamatta kaikki on kaupan. (Lisätään tähän se imo :p) Oma hintani vaan olisi (alunperin "on", mutta lisäsin konditionaalin, jottei tätäkin lausetta nyt sitten ruveta vääntelemään ilman mitään todellista tarkoitusta selvittää tätä dilemmaa.) niin suuri, että monella ei ole minua varaa palkata tuollaista tekoa tekemään. En keksi summaa. Ajattelen nyt, että kaikki maailman rahat eivät siihen riitä, sillä en halua jäädä kirjoihin raiskaajana. En tiedä miten toimisin, jos todellinen tilanne tulisi ja 100 miljardia paukahtaisi tilille, mikäli näin olisi. Haluan elää uskomuksessa, että en silti tekisi niin. Toinen puoli minusta pitää totuutena sitä, että kaikki, paitsi kiintymys on ostettavissa.


Haa. Rutisee jo, vaan ei vielä tuhkasta nouse... Toinen puoli. No nyt alkaa olla paikallaan itsekritiikki. Itse olen hyvinkin ristiriitainen ja itselleni sniikki. Olen vege, mutta olen kaksi kertaa syönyt tänä vuonna lihaa (ku se on nii hyvää, mun vegeys lekurien sanelemaa...). Olen klassinen esimerkki virkkeestä:"Älä tee niin kuin minä teen, tee kuten sanon." Se on tää padan ja kattilan kompleksi kaapissa, jossa ei muita ole. Eli en ole "kirkasotsainen nietzcheläinen filosofi", joka saarnaa esimerkin voimalla... Hmm. Pistääkö ajattelemaan? Tähän asti on päästy, joten siinä ruosteinen tikari iskettäväksi munuaisten kohdalle, ei sinnepäin, vaan juuri kohdalle! Miksi sitten vaikutan vähemmän ristiriitaiselta, kuin omasta mielestäni olen? Koska tiedostan puheeni koko ajan, kontrolloin niitä. Fleimahduksissa olen haavoittuvimmillani, mutta muista, mitä yksityisempään menen, sitä varauksellisemmin siihen kannattaa suhtautua. Yleisessä en horju, koska näen. Olen kokenut. Tiedän. Joskus jopa ostin paidan.

Joo joo... ajetaan tässä taas sitä pilkun paikkaa oikeeseen. En nyt jaksa korjailla joka lausetta. Jos nyt kuitenkin huomaat, niin mahdollisimman moneen asiaan olen kirjoittanut, että tässäpä perustelut, ja niihin, mitkä olen jostain lukenut, ovat faktoja, mutta olen maininnut, että ei ole esittää sitä faktaa. Mitä jää jäljelle kirjoituksissa, jos otetaan ne pois, joissa kirjoitan faktan ja osoitan sen, sekä kirjoitan faktan ja kerron, että tämän olen lukenut faktana, mutten pysty todistamaan? No älä kommentoi tähän. En jaksa ruveta miettimään tätä kommettiani sen kummosemmin. Ei tämä mihinkään johda. Mä vaikka luovutan, ettei mene tämän enempää palstatilaa hukkaan.


Bittiavaruus on ääretön..? Vielä kerran, kaiken minkä voi sanoa, voi sanoa selvästi. Mun ongelma on yleensä ihmiset, jotka käyttää puheessaan "oikeesti" tai "nyt mä oon tosissani". Ikään kuin muun ajan puhuvat mitä sattuu. Kuten minä? Kun sanon, että murha on väärin, kaikissa olosuhteissa, TIEDÄN sen olevan totta. Miksikö? Jaa-a. Tiedän, minkä tiedän, ja luulen minkä luulen. Miten ne sitten erottaa? Uskon, että jokaisella se prosessi on erilainen. Ja ymmärrän myös, että joku tietää joutuvansa helvettiin, tai joku tietää että maapallo on litteä. Elikä tässä suhteessa olemme kovinkin samanlaiset, vai mitä?

Okei, no perustele sitten se mun ristiriita tässä nimenomaisessa asiassa. Jos minä _tiedän_ etten ole juuri mitään, niin tarkoittaako se, että olen pakan alimpana? Ei, en tarkoittanut. Tiedätkö mitä tarkoittaa ko. lauseessa sana "juuri"? Sen takia, koska en määritellyt itseäni absoluuttisesti alimmaiseksi, voin kyetä tuntemaan itseni henkisesti yksittäisen henkilön yläpuolelle. Ilman, että aiheutan siinä ristiriitaa ja ilmaisen jotain jumaluuskompleksista.


Hehheh... Ei sul sen enempää oo jumaluuskompleksia, ku koko ihmiskunnalla. Ok. Myönnän päätelmieni virheellisyyden, "juuri" oli merkittävä ilmaus.

Oletko sinä koskaan kokenut olevasi yhdenkään henkilön yläpuolella henkisesti? Koitko jumaluuden tällöin kolkuttelevan mielesi ovia?


Kyllä olen. Ja samalla heidän alapuolellaan. Se riippuu perspektiivistä, meitä hämää oma pallomme ja sen keskipako- ja vetovoima. Elämme kuitenkin kolmiulotteisessa avaruudessa, jossa ylä- ja alapuolen määritelmät eivät toimi. Toki symbolisessa merkityksessä tämä voisi olla merkitsevää, mutta jaloilleen putoaa aina siinä, ettei subjektiivinen 100% varmuus ole objektiivisesti koskaan sitä. Eli utopiakin voi olla suhteellinen. Olen kokenut tuon jumaluuden ongelman aikoinaan liiankin konkreettisesti, sairastin akuutin skitsoidityyppisen paranoian, kestoltaan noin kolme kuukautta. Siihen liittyi osana mm vahingoittumattomuus, osallistuminen pääsiäisenajan juhlallisuuksiin ikään kuin Raamatun henkilönä (olin se tyyppi, joka hetken kantoi ristiä, ku Jesse kompuroi), aito katumus ja anteeksipyyntö Neitsyt Marialta etc. Ravistin sen apinan mettässä, mökissä jonka ohi ajoi auto kaksi kertaa viikossa. Itseasiassa tajutessani asian, siis sen että olin kuvitellut ja/tai halluillut suurimman osan, jumaluus tuli kaikista lähimmäksi, se on se järki mikä meillä on. Kun sen menettää, ja saakin takaisin, se on varmaankin samanlainen olo kuin jumalan armo laskeutuisi päälle. Tai jotain. En ole uskossa, eikä ole edes lähellä, vaikka keräänkin uskonnollisia flaikkuja.

Okei, ei sitten... Unohdetaan tämä keskustelu. Jos oikein yrittämällä haluat ymmärtää asiat väärin, niin turhahan meidän on jatkaa.


Nyt on tullu taas sisältöö ja vakuuttavuutta, joten tämä harmittaa. Tää joulupukki-heitto ei ollu vittuilua. Jos joku vittuili, se olit sinä alottaessasi sillä. Tarkoitin vain, että mikään ei estäisi minua uskomasta Joulupukkiin, jos haluaisin!

Tuo viesti itse asiassa sai jopa kirosanan aikaiseksi ajatuksissani. Ei ihan suulle kerennyt, kun rauhoitin mieleni. Aivoja voi myös väärinkäyttää. Tämä on viimeinen viestini aiheesta, mikäli tulkitsen seuraavan vastauksesi yhtä pelleilyksi, kuin tuon joulupukkivertailun.


Tsk, tsk. Eihän sun pitäny suuttua kellekään... Äläkä vittu tulkitse!!! Sun yhdessä pilkussaki on enemmän pelleilyä, ku mun nykyisessä elämässä. Sen tähden viilat.

- itsehymiönäinen -
Avatar
#804 • • pakana Guest


Toisaalta nuo geneettiset muutokset ovat niin hitaita, että täysin mahdotonta sanoa, mikä sen vaikutus tulevaisuudessa on. Toisaalta väestönräjähdys on aika hiljattainen tapahtuma (siihenhän on osasyynä lääketieteen kehitys), joten on aika mahdotonta, että ihminen lajina olisi tässä ajassa kyennyt muuttamaan selviytymisstrategiaansa.



Voi tosiaan käydä vaikka miten, tos on omat riskinsä ja omat etunsa, kun samat ominaisuudet kaikilla yksilöillä ei johda valintaa. Eli siis kaikki naaraat ei valitse koirasta samoin perustein, jolloin populaatio teoriassa monipuolistuu. Ja ainakin se on humaanisti ajateltuna kaunista.

Ehkä mitkään lajit ei valitse selvitymisstrategiaansa, voi olla että olosuhteet johtavat sellaisiin.

Mä yritän epätoivoisesti muistaa, miksi tuota tutkimussuuntaa kutsutaan; mieleen tulee vain kompleksisuuden tiede. Onhan se aika in nykyään, enkä epäile hetkeäkään, etteikö siinä olisi jotain perääkin. Tutkimustuloksia ei vain taida olla vielä niin paljon. Toisaalta vuorovaikutus on suhteellista, ja koska suurin osa ympärillä olevista ihmisistä ei kykene tähän erilainen mutta samanarvoinen - ajatteluun, niin painotan puheessani usein ihmistä lajina muiden joukossa, ihan vain avatakseni näkökulmia.



Kyllä, tos taitaa näköjään olla mukana kompleksisuuden perusajatus. Tiedesuunta on kai suunnilleen sikiöasteella, mut mulle mielekkäin yritys hahmottaa ympäristöä just siks, et siitä voi johtaa tällaselle elämälle ees jonkin verran arvoa... ja pysyä jotakuinkin filosofisella tasolla.

Sun näkökulma on kyllä arvokas ja oikee. On vähän sääli, et eliölajit on keskenään niin erilaisia- kiistämätönkin yhteys hukkuu helposti kun yhdellä on kahdeksan jalkaa ja siivet, toisella paksu runko eikä puhu mitään ja kolmannella kotona kasa pornoleffoja.

Olen kyllä sinänsä samaa mieltä tuosta monimutkaistumisen huiputuotteesta (hei, me ollaan samaa mieltä jostain! :015: )



Kieltämättä huvittava, mut myös tervetullut tunne ;)

Niin siis, sopeutumisessahan me ollaan samassa jengissä torakan ja rotan kanssa (mistä varmaan johtuu, että niitä vastaan käydään armotonta sotaa elintilasta, prkl, pahimmat kilpailijat).



Tossa sodassa ei oo riittäny et meil on loukut, myrkyt, lämpökamerat ja liekinheittimet. Mä luulen et meiän kannattais alkaa hieromaan jonkunnäköstä sopimusta noiden kanssa ennen ku ne alkaa kouluttamaan omia insinöörejä. (Käytin vähän väärää sanaa, biologisessa mielessä me ollaan kaikkia lyhytikäsempiä lajeja huonommassa asemassa sopeutumisen kannalta... tarkotin siis ihmisen loistavaa kykyä mukautua elävän sukupolven aikana.)
Avatar
#805 • • Taedium Guest


Tää nyt lepää aika raskaasti Darwinin Kallen harteilla, mut jos "elämäreaktio" tosiaan alko simppeleistä yksisolusista ja on nyt saanut tällaisen muodon, joka vaihtaa ajatuksia internetin välityksellä, niin ihminen voidaan nähdä reaktion "huipputuloksena".

Tää ei tietenkään anna meille samanlaisia valtaoikeuksia kuin luomakrunnan kruunu-ajattelu.

Antaa ja ei anna. Luonnossa on aina ollut vahvimman oikeus. Onko siis meillä oikeus pitää luonnon oikeutta meidän mukaisena? Eli vahvin määrää heikompia. Imo ei. Meille on määrätty lait, jotka suojelevat heikkoja. Laithan kulkevat heikoimpien mukaan. Ts. tarkoitus olisi. Meillä ei olisi lakeja, jos ihmiskunta päättäisi elää luonnonmukaisesti. Imo. No eipä tuo ole se ainoa peruste lakien olemassa ololle, mutta yksi pontti monien joukossa. Ja kun meillä on lakeja, jotka rajoittavat meidän itsetuhoa, niin lakien puuttuminen ja luomakunnan kruununa käppäily johtaisi hyvin nopeaan tuhoon. Nyt kituutetaan, kuin kivessyöpään kuoleva.


delfiineiden sosiaalielämässä lymyilee vielä parikin uutispommia.

No delffiinithän on aika inhimillisiä. Ja älynsä puolesta heillä on kyky nauttia sadismista. Eli ihmisen lisäksi taitavat olla ainoita eläimiä, jotka tykkäävät vaistojensa vastaisesti kiduttaa muita eläimiä. Ei siksi että vaisto sanoo, eikä siksi, että olisi edes aikomus syödä se toinen eläin. Siksi, että on kiva kattoo ku valaanpoikanen kuolee verenhukkaan. Onko älykkyys sittenkään hyvästä? (Itse uskon, että on. Ja tieto. Vain ne tavat miten tietoa, taitoa ja älyä käytetään määrittelee sen oikea/väärä akselin. - BftPotA)


Hei kylhän tää nyt vielä pyörii, vaikka meiän hölmöilyt on ylittäny riskirajan jo moneen otteeseen. Kuitenkin näyttää siltä, että tää elinympäristö ei ois ikuinen - meistä riippumattomista syistä.

Haa. Sinunkin ajatusmallisi on siis sama kuin minun? Tää pallo kestää _mun_ elinajan ja muutenhan tää sitten menee keturalleen muutenkin. Minusta riippumattomista syistä. Vähän sama kun istuisi kanootissa, joka virtaa jokea pitkin kohti vesiputousta, mutta itselläni on tieto siitä, että olen kyllä jo pois kanootin kyydistä ennen kuin päästään vesiputoukselle. Ei siis tarvetta meloa vastavirtaan.


(mistä varmaan jotuu, että niitä vastaan käydään armotonta sotaa elintilasta, prkl, pahimmat kilpailijat).

Tää mun vastaus on kyl aika ot, mut tää on melko totta. Meillä on hiiriä kämppä täynnä. Huoneistossa niitä ei näy, mutta silloin tällöin sielläkin. Pääosin seinärakenteissa. Irlantilaisvalmisteinen talo, kato. Loukut ei käy. Kiertävät ne ja joskus herkkupala katoaa, ansa laukeaa ja hiirtä ei näy missään. Fiksuja ovat. Kämppiksen huoneen kohdalla taas seinä on hepposempaa, eli välissä on isompaa koloa, niin siellä kuulemma käy joka yö sota. Hän on kuunnellut, kuinka siellä jotkut hyppivät oikein isojakin loikkia. Siis loikka voi olla ihan yli metrinkin. Ja raapinaa kuuluu ja tappelun ääniä. Kuulemma jopa sellaista rapsutusääntä, mitä koirastakin lähtee kun se rapsuttaa korvantaustaansa. Eli ei mitään hiiriä enää, vaan jotain vähän isompaa on kyseessä. Hiirenpaskaa sillä on vaatekaappi täynnä. Itse olen päässyt vähällä, kun ei niitä muualla oikein ole, paitsi alakerrassa parissa huoneessa. Loukut ei auta, eikä myrkyt. Joku sonic tyyppinen karkotin pitäs vissii hankkii, ku kumminkin yli 200 neliöö talossa. Ei loukut riitä, eikä ne tehoo edes.


Oliko oikeesti neanderthalin ihmisistä?

Höh. Homo Neanderthalis se vissii oli. Ja onhan niitä Pekingin Ihmisiä, Homo Erectusta ja muuta. Homo Erectus itse asiassa sai nimensä juurikin siitä, että oli ensimmäinen pystyasennossa kulkeva ihminen. Ja eteläafrikkalainen pari miljoonaa vuotta vanha esi-isämme Australopithecus Robustus oli yksi ensimmäisiä työkaluja käyttäviä ihmisapinoita. Ja uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että vastoin entistä käsitystä tämä apina valmisti itse työkalut. Eli koko ajanhan me opimme esi-isistä uutta. Nytkin tämä apina, jota on pidetty simpanssia kehittymättömämpänä, onkin osoittautunut, että heillä on ollut noin suurinpiirtein yhtä kehittyneet aivot. Ja tämä ihan heidän työkaluja tutkimalla saatu tieto.

Neanderthalin ihmisistä taisi löytyä ensimmäiset neurokirurgit. On löydetty kalloja, joita on rikottu. No siinä nyt ei mitään ihmeellistä, mutta jäljet ovat reikiä, jotka ovat tehty työkaluilla, sekä nämä rei'ät ovat lähteneet luutumaan. Eli kalloon on jostain syystä tehty reikä ja potilas on jäänyt henkiin. Siitä kallon luutuminen. Syyksi epäillään, että kovasta päänsärystä kärsineet ovat hakeneet helpotusta tällä ja paineen purkuhan auttaa pääkipuihin. Muistaakseni jotkin seinämaalaukset myös ovat vahvistaneet tätä teoriaa sillä, että päästä pääsee "paha henki" tms. pois, kun siihen lyödään reikä.


hyvällä mielikuvituksella ja muutamalla konkreettisella löydöksellä.

Niin kauan, kun aikamatkustus on mahdotonta, ei meillä oikein muita eväitä olekkaan. (Ja oman käsityksen mukaan aikamatkustus on mahdotonta. Ajan hidastuminen suhteessa muihin ei, mutta takaisinpäin matkustus on.)


yhtä hyvin tappaja olisi voinut olla vaikka naapuriheimo tai homo sapiens.

Näkyyhän nykyäänkin kehittymättömämmillä ihmisapinoilla samaa. Simpanssitkin ovat erittäin sotaisia. He tekevät ryöstöretkiä naapuri "heimoihin" ja sieltä ryöstävät naaraita ja poikasia, sekä tappavat muut, ketkä pystyvät. Siis jäljelle jäävät naaraat, poikaset ja urokset. Naaraat sitten raiskataan ja poikaset otetaan heimoon mukaan ja ryöstetyt poikaset pyritään sopeuttamaan heimoon, jos ei onnistu, niin tappomeininki. Muistaakseni simpansseilla ilmenee kannibalismia myös.
Avatar
#806 • • Taedium Guest


Itse olen hyvinkin ristiriitainen ja itselleni sniikki.

Kaikki me olemme. Esimerkkinä, eräs tälläkin palstalla aikaisemmin mainitsi, kun kysyin etteikö missään asiassa ole epäselvyyksiä, ja eikö Plan-B ole tuttu, niin taisi joku mainita vastaukseksi: "Ei ole."...

No mutta, kiitokset kovasti tästä koko vastauksestasi. Nuo edelliset vastaväitteet kun olisi tähän sävyyn kirjoitettu, olisi taistelukin mielekkäämpi. Ja tähän disclaimer: Imo.


Joskus jopa ostin paidan.

...Taas menee yli hilseen... Psykedeliaa...


Ikään kuin muun ajan puhuvat mitä sattuu.

Tässä muuten mulla muutama pointti.
1. Mä käytän joitain sanoja kieliopillisesti väärin. Esmes sana "pari" tarkoittaa mulla muutamaa. Ja välillä sekaannuksia aiheutuu. Pitäisi opetella pois siitä.
2. Sanajärjestys on usein melko mielenkiintoinen.
3. Puhun samalla kun kirjoitan tänne. Milloin duunikavereiden kanssa, milloin asiakkaiden. Dual-Processing on buginen... olen vain mies.
4. Puhun lähes tauotta, ja kun ajatuskatko tulee, käytän lorem ipsumia. Eli juurikin sanoja "eli juurikin" ja "mutta ehkä toisaalta saattaa olla, että ehkä..." tai sitten joskus lipsahtelee "oikeesti" sanakin sinne väliin. Täytesanoja, joilla pelataan lisäaikaa ajattelussa. Ja kun sormi ja suu pelaa samaan aikaan, niin tuo sormikin saattaa joskus kirjoitella... tai no mitä joskus - usein ... sinne väliin niitä lorem ipsumeita. (Itse asiassa joskus käy niin, että suu puhuu lorem ipsumia ja itse menen pääni sisälle piiloon miettimään pointtiani ja samalla se lorem ipsum ajaa vahingossa keskustelun muualle ja kun palaan pääni sisältä keskusteluun mukaan ja kuuntelen hetken mitä itse puhun, niin en ymmärrä enää missä mennään... Käykö kellään muulla niin?)


sairastin akuutin skitsoidityyppisen paranoian, kestoltaan noin kolme kuukautta.

Osanottoni. Oliko parantuminen niin, että se loppui, vai oliko sinulla mahdollisuus oppia asiasta? Esimerkiksi itsetutkiskelun helpottumista tms.?


En ole uskossa, eikä ole edes lähellä, vaikka keräänkin uskonnollisia flaikkuja.

Luen Raamattua paljonkin. Se on yksi psykedeelisimpiä ja raaimpia kirjoja mitä koskaan olen lukenut. Uskon Raamatun hahmoihin yhtä suurella uskolla, kuin muumipeikkoihinkin.


Tarkoitin vain, että mikään ei estäisi minua uskomasta Joulupukkiin, jos haluaisin!

Eli pystyisit uskomaan faktatiedoista riippumatta? Jos sinä näet omin silmin, kuinka kananmuna tipahtaa kanasta, pystytkö sulkemaan sen päästäsi ja uskomaan, että se onkin hirvenmuna? Tämä oli minun kysymyksen pointti. Voi olla tilanteita, jossa haluaisit uskoa, että se on hirvenmuna, mutta et pysty siihen, sillä faktatieto sumentaa.


Tsk, tsk. Eihän sun pitäny suuttua kellekään...

Ei pitänytkään. Tunteita on vaan niin hankala järjellä ohjailla. Sehän se ongelma onkin. Itsehillintäni kuitenkin piti tämän pääni sisällä. (Jos oikein v*ttuilla haluaisin, niin voisin mainita motiiveista ja rehell... :003: no joo...) Ne harvat kerrat kun oikeasti suutun, suutun pääosin itselleni. Jos menetän malttini johonkin, niin suurin osa suuttumisesta menee itsevihaan, koska pidän sitä heikkoutena ja haluaisin uskoa olevani suuttumisen yläpuolella. Jos taas jokin vituttaa, niin sen kyllä ilmaisen hanakasti. Mutta sen erohan on suuri. Tapellaan ja kinastellaanhan mekin koko ajan kämppiksen kanssa. Mutta oikeasti emme ole tapelleet kertaakaan. Eikä kumpikaan oikeasti ole suuttunut kertaakaan. Pieni kirveen sattuma koivuhalosta aina sarveiskalvolla. (Hehe... sanaleikki... hehe...)
Avatar
#807 • • Edited kuilu Guest


Kaikki me olemme. Esimerkkinä, eräs tälläkin palstalla aikaisemmin mainitsi, kun kysyin etteikö missään asiassa ole epäselvyyksiä, ja eikö Plan-B ole tuttu, niin taisi joku mainita vastaukseksi: "Ei ole."...


Ja vastaan vieläkin. Vaikka löytyisi kaikki vastaukset, ei se tarkoita että niitä noudattaisin. Jos niin tekisin, olisin täydellinen... eli en enää ihminen. Yäk. Yleisessä olen kuitenkin kallio. "Maailmassa on ääretön määrä vastauksia, ja minulta puuttuu vielä 42!"

No mutta, kiitokset kovasti tästä koko vastauksestasi. Nuo edelliset vastaväitteet kun olisi tähän sävyyn kirjoitettu, olisi taistelukin mielekkäämpi. Ja tähän disclaimer: Imo...


Ääh. Taistelu on mielekästä vain, jos se on kapinaa. Anti-IMO.

Taas menee yli hilseen... Psykedeliaa...


Siis leikin fraasilla:"Been there, done that, didn't buy the shirt."

Osanottoni. Oliko parantuminen niin, että se loppui, vai oliko sinulla mahdollisuus oppia asiasta? Esimerkiksi itsetutkiskelun helpottumista tms.?


Olihan se sellanen kolmen kuukauden rippi, ku kelaa et KAIKKI tietää susta KAIKEN, sitä tuijotti aika luomettomalla silmällä kaikkia valheitaan ja paskoja temppuja. Opin itsestäni, sen että on se loppu munki vieterissä. En suosittele. Eli älä ota osaa.:p

Eli pystyisit uskomaan faktatiedoista riippumatta?


Ks. ed. Kyllä pystyisin psyykkaamaan, on se ihmismieli vaa nii vahva uskossaan.

Mut nyt vastaanottamaan Kuokkavieraita ja huomenna demoilemaan. Tää on meidän kaikkien maailma! Hyvää Zenäisyyspäivää kaikille!

- valtahymiökirja -
Avatar
#808 • • Taedium Guest


"Maailmassa on ääretön määrä vastauksia, ja minulta puuttuu vielä 42!"

Loistava sanonta. Joudun varastamaan tuon.


Siis leikin fraasilla:"Been there, done that, didn't buy the shirt."

En ole kuullut tuota loppuosaa. Siksi en tajunnut.


Eli älä ota osaa.:p

Sympatiaan tahi empatiaan ei tarvita osallistumista. Siksi osanottoni.
Avatar
#809 • • dixoff Guest


...ovat erittäin sotaisia. He tekevät ryöstöretkiä naapuri "heimoihin" ja sieltä ryöstävät naaraita ja poikasia, sekä tappavat muut, ketkä pystyvät. Siis jäljelle jäävät naaraat, poikaset ja urokset. Naaraat sitten raiskataan ja poikaset otetaan heimoon mukaan ja ryöstetyt poikaset pyritään sopeuttamaan heimoon, jos ei onnistu, niin tappomeininki.



Ajatella, ihan kuin me ihmiset!!1! :D :004: :rolleyes: :eek:
Avatar
#810 • • vaavu Guest


Itseasiassa tajutessani asian, siis sen että olin kuvitellut ja/tai halluillut suurimman osan, jumaluus tuli kaikista lähimmäksi, se on se järki mikä meillä on. Kun sen menettää, ja saakin takaisin, se on varmaankin samanlainen olo kuin jumalan armo laskeutuisi päälle. Tai jotain.



Mä olen aina ajatellut (vähän descartesin innoittamana), että jumaluus löytyy jokaisen ihmisen pään sisältä, siitä järjestä ja hengestä joka jokaisella on. Mun mielestä on ihan turha tihrustella taivaille ja etsiä ukkoja pilvenreunalta, riittää että katsoo sisäänpäin ja huomaa sen kauniin rakennelman jonka mieli sinne muodostaa.

Joo, ja saa heitellä keppejä ja kiviä ja syyttää insinööriksi, mutta kyllä lähimmäksi jumaluutta mä olen päässyt järjen kautta.
Avatar
#811 • • Edited Toma Guest
Järki se on itsellänikin juurikin se kaiken mitta ja tarkoitus... tämä
johtaa joskus siihen että epäloogisia ihmisiä on vaikea kestää. En
tosin ole vielä selvittänyt itselleni mikä on joidenkin ihmisten
uskomattoman vahvojen uskonnolisten tunteiden takana. Tiedä
sitten pitäisikö koettaa jotain vahvoja psykedeelejä, jospa sitä
kautta löytäisi jonkun "korkeamman". Tällä hetkelle en sellaiseen
usko, enkä usko voivani koskaan uskoa. Tiede ja järki selittää
maailmankuvassani kaiken ihmismieltä ja kaiken alkua lukuun
ottamatta. Ja ihmismielen selittämisenkin uskon olevan lähinnä
ajan kysymys. Okei, yksi jää vielä, mutta sen suhteen luotan
Occamin partaveitsen tapaiseen ajatteluun; kumpi on toden-
näköisempää, se että maailmankaikkeus vain pulpsahti tyhjästä
vai se että on olemassa jonkinlainen kaikkivoipa olento joka loi
kaikkeuden omien käsittämättömien motiiviensa ohjaamana?

Ihmisen asemasta luomakunnan herrana (jos nyt tuolla tapaa
haluaa sanoa) itselläni on melko vahvat ja raa'atkin käsitykset.
Näen maapallon, kasvi- ja eläinkunta mukaanlukien, vain
käytössämme olevina luonnonvaroina. Mitään moraalia en lähtisi
tähän sotkemaan, sillä moraali on mielestäni vain ihmiskunnan
yhteinen sopimus (tabula rasaa peliin). Ei pidä tietenkään mennä
tuhoamaan elinmahdollisuuksiamme, mutta eläinten suojelua
itsearvoisena asiana en oikeastaan ymmärrä.

Ja yhdessä asiassa joudun logiikan sanelemana päätymään aika
epämiellyttäväänkin johtopäätöksen: en uhraisi omaa henkeäni
edes äitini takia. Sellainen päätös olisi loogisesti täysin järjetön.
Kun kuitenkin koko maailmankaikkeus on omasta näkökulmastani
kiinni olemassaolostani, niin valinta olisi kuin maailmankaikkeuden
loppumisen ja yhden, vaikkakin rakkaan, henkilön kuoleman
välillä. Tuota valintaa tuskin kukaan voi tehdä toisin, kunhan
hyväksyy premissit, eli olemassaolon subjektiivisuuden.
Puhumattakaan siitä, että tuskin kenenkään äiti haluaisi lapsensa
urhaavan henkensä itsensä puolesta.
Avatar
#812 • • Felis Guest


Järki se on itsellänikin juurikin se kaiken mitta ja tarkoitus... tämä johtaa joskus siihen että epäloogisia ihmisiä on vaikea kestää. Ihmisen asemasta luomakunnan herrana (jos nyt tuolla tapaa haluaa sanoa) itselläni on melko vahvat ja raa'atkin käsitykset. Näen maapallon, kasvi- ja eläinkunta mukaanlukien, vain käytössämme olevina luonnonvaroina. Mitään moraalia en lähtisi tähän sotkemaan, sillä moraali on mielestäni vain ihmiskunnan yhteinen sopimus (tabula rasaa peliin).


Jos luotat vain ja ainoastaan tieteelliseen evidenssiin niin hyväksynet sen, että ihminen on kehittynyt apinasta ja osa luontoa, eikä mikään jumalallisen voiman tuote. Loogisesti ihmisellä ei silloin pitäisi olla mitään erioikeuksia luonnon suhteen. Millä perustelet tuon loogisen hyppäyksen?

Toiseksi, jos olet armottoman looginen tieteellisen vakaumuksesi suhteen, niin millä perusteella hylkäät tieteellisen evidenssin moraalin biologisista perusteista ja päättelet, että se on vain ihmiskunnan sopimus? Entä millä perusteella päättelet, että moraali on vain ihmiskunnan ominaisuus - tämä premissi nimittäin sisältyy väitteeseesi, ellet oleta, että myös muilla eläimillä on kyky tehdä tietoisia sopimuksia.
Avatar
#813 • • Edited Toma Guest

Jos luotat vain ja ainoastaan tieteelliseen evidenssiin niin hyväksynet sen, että ihminen on kehittynyt apinasta ja osa luontoa, eikä mikään jumalallisen voiman tuote. Loogisesti ihmisellä ei silloin pitäisi olla mitään erioikeuksia luonnon suhteen. Millä perustelet tuon loogisen hyppäyksen?

Toiseksi, jos olet armottoman looginen tieteellisen vakaumuksesi suhteen, niin millä perusteella hylkäät tieteellisen evidenssin moraalin biologisista perusteista ja päättelet, että se on vain ihmiskunnan sopimus? Entä millä perusteella päättelet, että moraali on vain ihmiskunnan ominaisuus - tämä premissi nimittäin sisältyy väitteeseesi, ellet oleta, että myös muilla eläimillä on kyky tehdä tietoisia sopimuksia.



Toki hyväksyn biologisen evoluutioteorian. Mutta kuten järjen
arvostuksestani voi päätellä, ihmiselle antaa oikeuden juuri tämä
viimeisin evoluution kehitysaskel - äly. Ajattelukyky mielestäni
nostaa ihmisen muun luonnon yläpuolelle. Ja vaikka kanssani ei
olisi samaa mieltä tästä, niin asiaa voisi lähestyä toiselta kantilta;
se, että ihminen pystyy hallitsemaan luontoa (enkä
siis tähän lue mukaan esim. säätä tai maanjäristyksiä), antaa
ihmiselle oikeuden tehdä halunsa mukaan. Tämä itselleni vähemmän
tärkeä pointti seuraa mielestäni suoraan biologisesta evoluutio-
teoriasta (vahvimman selviytyminen).

Moraalin biologiset perusteet?

Millä perusteella itse päättelet että eläimillä olisi moraalia? Tämä
on taas näitä asioita joita pidän niin selvinä että oletan muiden
olevan samaa mieltä... Siis eläimillä ei mielestäni missään tapauksessa
ole moraalia. Tunteeko eläin moraalin pistoksen tappaessaan
toisen eläimen? Tai napatessaan lajitoverinsa metsästämän saalin?
Moraali, koska pidän sitä älyllisen prosessin tuloksena, vaati siis
mielestäni älyn.
Avatar
#814 • • pakana Guest
Kerropa mikä on oikeus, jos se mielestäsi on muutakin kuin vain yksi kieltämäsi moraalin teknisistä ulottuvuuksista?

En nyt ihan ymmärrä, mistä tai keneltä saat tässä yhteydessä oikeuden tehdä jotain... se, että pystyy johonkin ei kai sentään johda suoraan siihen, että niin tapahtuu?

Jos valkohai pystyy tappamaan kaikki kohtaamansa vedenelävät, eikä silti tapa, niin eikös valkohai silloin käyttäydy moraalisesti?

... ja eikö oikeuksiin, jos sellaiset siis tunnustetaan, liittynyt aina myös velvollisuuksia?

Evoluutioteorian mukaan tosiaan sopeutuvin selviää, ei suinkaan vahvin. Ihminen on oppinut muokkaamaan ja hyväksikäyttämään muita lajeja pakon sanelemana, ja sen johdosta ollaan nyt täysin parinkymmenen maatalouslajin varassa. Ei me hallita mitään ilmiöitä. Maa järisee tasan sillon kun sitä huvittaa, vuoksi eikä luode piittaa meistä paskan vertaa, vesi jäätyy kun on pakkasta ja paska haisee pahalle. Me voidaan toki vaikuttaa siihen, miten meille käy tällasten ilmiöiden kanssa, mut niin voi kaikki muutkin lajit, vähän hitaamman systeemin kautta, mut joka tapauksessa pystyy sopeutumaan.

"Kun kuitenkin koko maailmankaikkeus on omasta näkökulmastani kiinni olemassaolostani, niin valinta olisi kuin maailmankaikkeuden loppumisen ja yhden, vaikkakin rakkaan, henkilön kuoleman välillä."

Kaveri, sun näkökulmas on väärä ja pelottavan itsekäs, eikä ainakaan looginen. Sä oot vaan yks pikkunen ressukka satojen miljoonien miljardien havainnoijien joukossa. Toistaseks maailmankaikkeus on vielä ihan hyvin kasassa vaikka yks havainnoija kuolee vähintään joka sekunnin sadastuhannestuhannesosa.
Avatar
#815 • • kuilu Guest


Loistava sanonta. Joudun varastamaan tuon.


Ei tarvi varkaaks ryhtyy. Toi on "open source".... Eli opettajan ankka.
Btw, tsekkasin Ajatuksen (Pertti Ajatus Mikkelistä...) kaa noit aikasempii postei dialogissamme,:rolleyes: no huhhuh, onha kärvistelyä ja henkilöön menevää. Nyt menee pari viikkoo intensiivisesti muissa skrivauksissa, mut kiitos Iso-T, et oon saanu reenata ja sormet notkeiks! Ku pitää saada aikaseks tekstii, et läpäsee sellasen tiheän seulan... Itseasiassa vain hyvin harva seula on niin tiheä. Mut siis nyt paussia pidemmille saivarteluille, "joulukortit" toki on postiin laitettava...


Joo, ja saa heitellä keppejä ja kiviä ja syyttää insinööriksi,...


Ja rakentaisit padon?:p "Stick'n'stones may build my damn!" Muutan tunnetko patoinssejä? Tuttaako niitä se, et ne lukee vuosia, ja majava pistää padon pydee tosta vaa ihan geneettisestä muistista..?

- pääsinhymiötöihin -
Avatar
#816 • • kuilu Guest


Ajattelukyky mielestäni nostaa ihmisen muun luonnon yläpuolelle.


Yläpuolelle? Paremmin ulkopuolelle. Ja silloin ihminen lakkaa olemasta osa luontoa, hylkää sen lait. Eli on turha silloin vedota enää evoluutioon... Toinen suunta: ihminen on osa luonta, ja näin tuhot ovat luonnonvoiman seurauksia... Ja vielä yksi ongelma ajatuksessa: "ihminen" on myös yksilö, mites ne jotka eivät ajattele?

se, että ihminen pystyy hallitsemaan luontoa (enkä
siis tähän lue mukaan esim. säätä tai maanjäristyksiä), antaa
ihmiselle oikeuden tehdä halunsa mukaan.


Oikeus määritellään siis sen kautta, että riistäjä itse huomatessaan kykynsä voi julistautua riistettävän yläpuolelle? Olla ikään kuin tuomari ja vanginvartija yhtä aikaa? Sinänsä hyvä pointti, jos halutaan vähentää eettisten ja moraalisten myrskyjen, ja sitä kautta lisääntyvien mielenterveysongelmien määrää. "Älkää murehtiko, tää on ihan oikein."- sanoo Prestigen omistaja?

Siis eläimillä ei mielestäni missään tapauksessa
ole moraalia.


Hmm. Sä nostit ton ajattelukyvyn ratkasevaks tekijäks, muttet tainnu hokata, et elukatki ajattelee. Miten selität esmes albatrossit, jotka elävät saman kumppanin kanssa koko elämänsä, ja toisen kuollessa, jäljelle jäänyt jatkaa yksin loppuunsa? Samoin joutsenet. Tai miksi delfiinien tiedetään pelastaneen hukkuvia ihmisiä merestä? Siksi että voisivat pyytää lisää tunaa?

Sori tuppautuminen, mut oli ihan pakko. Tämä tästä enempää. Smoi.

- välihymiöhuomio -
Avatar
#817 • • Taedium Guest


Loogisesti ihmisellä ei silloin pitäisi olla mitään erioikeuksia luonnon suhteen.

Jos laitat tiikerin ja lampaan samaan häkkiin mitä tapahtuu? Miksi juuri tiikeri syö lampaan, eikä toisinpäin? Ai, tiikeri on vahvempi? ... Mikä oikeus sillä silti on syödä viaton lammas? Loogisesti tiikerillä ei silloin pitäisi olla mitään erioikeuksia luonnon suhteen.


tieteellisen evidenssin moraalin biologisista perusteista ja päättelet, että se on vain ihmiskunnan sopimus? Entä millä perusteella päättelet, että moraali on vain ihmiskunnan ominaisuus

No laitetaanko lista eläimistä, jotka kavahtavat kuollutta lajitoveriaan:
  • Ihminen
  • Elefantti
  • Delffiini
  • ... Ei tuu muita mieleen ...
Miten todistat, että eläin kokee katumista tms.? Koiralle jos opettaa, että jokin asia on väärin, ei koira ymmärrä, että asia on väärin. Koira silloin tietää, että jos näin tekee, tulee rangaistus. Se ei mielestäni ole moraalia. Mielestäni moraali on ihmiskunnan nimenomaan sopimus. Ei mitään muuta. Se vaan on upotettu sinne päähän niin aikaisin, että sitä ei ajattele opittuna. Et sinäkään ajattele kieltä, etkä suurinta osaa käsimerkeistäsikään. Osa käsimerkeistä on ihan luonnollisia, ja osa on opittuja sopimuksia. Osaatko erotella ne?


Jos valkohai pystyy tappamaan kaikki kohtaamansa vedenelävät, eikä silti tapa, niin eikös valkohai silloin käyttäydy moraalisesti?

Jos sinä menet eväsretkelle, etkä tapa joka ikistä muurahaista, joka siinä lähimmän kymmenen neliömetrin säteellä on, niin jätätkö listimättä moraalin takia? Vai senkö takia, että siitä ei olisi mitään hyötyä? Valkohai ei ole tappamaan tehty kone. Samalla lailla eläin, kuin hirvi tai kotka.


Kaveri, sun näkökulmas on väärä ja pelottavan itsekäs, eikä ainakaan looginen. Sä oot vaan yks pikkunen ressukka satojen miljoonien miljardien havainnoijien joukossa.

Uh. No voi toi näkökulma olla hiomaton, tai erilainen kuin omasi tai vaikka mitä. Itse kuitenkaan en uskaltaisi vääräksi väittää noin suoraan. Jostain näkökulmasta moni asia on aina oikein.

Mä nimittäin ymmärrän ton pointin täysin. Mulle tämä maailmankaikkeus ja todellisuus on tasan se, mitä mä tiedostan. Se mitä mä en tiedosta, ei ole olemassa. Kun mun tietoisuus lakkaa, lakkaa koko todellisuus mulle. Siksi itsellänikin koko todellisuus menee yhden ihmisen ohi jos riskeeraamisista puhutaan.


Btw, tsekkasin Ajatuksen (Pertti Ajatus Mikkelistä...) kaa noit aikasempii postei dialogissamme,

Onhan se välillä ollu... Kummallakin kun noi mielipiteet on oikeita.
Avatar
#818 • • Edited Dani Cior Guest




Meidän geeneissähän on yksi pikku juttu, joka mahdollistaa meidän vanhenemisen. Siis kun meidän solu jakaantuu, niin se jakaantuu hieman rappeutuneemmin. Ja ajan kuluessa solusta tulee sen verran rappeutunut, että kuolee kokonaan pois. Jos saisi jotenkin niin, että voisimme keskeyttää solujen rappeutumisen jakaantumisessa noin siinä parikymppisen paikkeilla, vaikka kaksfemmana, niin kaikki olisi ikuisesti 25-vuotiaita. Kunnes onnettomuus/vastaava tekisi toisin. ...



Joo, solujen jakaantumisessa sattuu virheitä, toinen syy on se että happi on 'vapaa radikaali' ja tuhoaa aina tietyn verran soluja, happi on elämän edellytys ja sitä tuhoava voima. Anti-oksidantit vähentävät tuhoa, mutta niiden määrää ei käsittääkseni ole kyetty pysyvästi nostamaan. MDMA:n serotoniinireseptoreita tuhoava vaikutus tulee myöskin siitä että synapsikuilun nipsujen ottamisesta johtuvan serotoniinivajauksen jälkeen serotoniinireseptoriin imeytyy serotoniinin sijasta dopamiinia, jotka MAO-prosessissa muuntuu radikaaliksi ja tuhoaa reseptorin.

Käytännössä tuo kulumattomuuden tila kuulostaa melko mahdottomalta tai sitten ihmisesta olisi kehityttävä jonkinlaisia lähes kuolemattomia esim. Babylon 5:ssa esitettyjä olioita, joilla oli hämmästyttävät kyvyt korjata elämisen elimistölle aiheuttamia tuhoja eli pitäisi pystyä jatkuvaan erittäin tehokkaaseen uusiutumiseen.

Evoluutio ei välitä siitä miten joku laji siirtää geeninsä tulevaisuuteen tai pysyy olemassa, vaikka hankkimalla miljardi jälkeläistä joista 90% kuolee tai yhden jolla on harvinaiset kyvyt selvitä ja pysyä pitkään ja sitkeästi maailmassa. Homo Sapiens Sapiensilla on ollut yksilölle edullisempaa kuolla jossain vaiheessa pois eikä satsata liikaa oman elimistönsä korjaamiseen. Lisääntyminen on vain ollut biologisesti helvetisti edullisempi vaihtoehto pitää tää laji sekoilemassa tällä pienellä telluksella.

Käytännössä sukukypsyyden, lähinnä vaihdevuodet tai hyvin vanhat miehet kun miehilläkin on nyt viagra;), jälkeiset yksilöt käyvät tyhjää ja heillä on vain sosiaalista merkitystä omakohtaisten tietojen muille siirtäjänä ja kokemusten välittäjänä.

Mielestäni buddhalaisilla ja Herakleitoksella oli alusta alkaen oikea intuitio. Edelliset sanoi että kaikki on vain jatkuvaa muutosta ja jälkimmäinen julisti että kaikki on liikettä. Fysiikankin mukaan kaikki alkeishiukkaset tuhoutuvat tietyllä todennäköisyydellä, edes atomin osat kuten protonit, neutronit ja elektronit ei ole pysyviä. Tän hetken perushypoteesi on että kaikki syntyy ja kaikki kuolee tai tuhoutuu joskus, myös itse näkyvä maailmankaikkeus.
Avatar
#819 • • pakana Guest


Jos laitat tiikerin ja lampaan samaan häkkiin mitä tapahtuu? Miksi juuri tiikeri syö lampaan, eikä toisinpäin? Ai, tiikeri on vahvempi? ... Mikä oikeus sillä silti on syödä viaton lammas?



Jep, ei tosiaan mitään oikeutta. Oikeutta ei vissiin ole olemassa an sich... oikeuden voi käsittääkseni antaa vain arvoilla ajatteleva ihminen.

Miten muuten todistat, että ihminen tuntee katumusta?

Jos sinä menet eväsretkelle, etkä tapa joka ikistä muurahaista, joka siinä lähimmän kymmenen neliömetrin säteellä on, niin jätätkö listimättä moraalin takia? Vai senkö takia, että siitä ei olisi mitään hyötyä? Valkohai ei ole tappamaan tehty kone. Samalla lailla eläin, kuin hirvi tai kotka.



Mistä tiedät, mitä se hai ajattelee? Mitä jos se on saanut vanhemmiltaan vaiston, joka sanoo että tapa vain se minkä tarvitset? No joo, mun pointti oli tollasen käyttäytymisen voi helposti tulkita moraaliseks, ei ihminenkään aina tiedosta tekevänsä päätöksiään nimenomaan moraaliselta pohjalta. Ihminen ajattelee tekevänsä oikein/väärin, se mitä näiden vaihtoehtojen taustalla on melko pitkälti ulkopuolinen määrittelykysymys. Järkeä, moraalia ja tunteita ei oo tähän mennessä pystytty kovinkaan perustellusti erottelemaan, kaikki ne on aivotoimintaa.

(Valkohain koko geneettinen ilmiasu muuten viittaa vahvasti siihen et se ois nimenomaan bygattu tappamaan :D tai sen se niinku osaa tai jotn...)

Uh. No voi toi näkökulma olla hiomaton, tai erilainen kuin omasi tai vaikka mitä. Itse kuitenkaan en uskaltaisi vääräksi väittää noin suoraan. Jostain näkökulmasta moni asia on aina oikein. Mä nimittäin ymmärrän ton pointin täysin. Mulle tämä maailmankaikkeus ja todellisuus on tasan se, mitä mä tiedostan. Se mitä mä en tiedosta, ei ole olemassa. Kun mun tietoisuus lakkaa, lakkaa koko todellisuus mulle. Siksi itsellänikin koko todellisuus menee yhden ihmisen ohi jos riskeeraamisista puhutaan.Onhan se välillä ollu... Kummallakin kun noi mielipiteet on oikeita.



Ei, yksilön roolista suhteessa todellisuuteen ei kyllä ihan vakavasti puhuen voi olla mitään valtavia mielipide-eroja. Tai voi tietysti, mut sittenhän niitä voi dissata? Mä en nyt ehkä ihan kokonaan ymmärrä sun perusteluja, mut niitä tollanen ajattelu nimenomaan kaipaa tuekseen.

Yksilöstä, joka on syntynyt toisista yksilöistä ja pysyy hengissä vain toisten avulla toi ei oo loogisesti oikee näkökulma. Sun todellisuuden taju on imo aika pahasti puutteellinen, eihän sun tietosuutes voi ikinä kattaa kuin pienenpienenminimaalisenpikkuriikkisen osan jotain naurettavan pientä osaa jostakin, jota ees kaikkien ihmisten yhteiset ponnistukset ei oo auttanu vielä hahmottumaan? Vai ollaanko me kaikki vaan otuksia sun alitajunnassa?
Avatar
#820 • • dixoff Guest



protonit, neutronit ja elektronit ei ole pysyviä.



Korjaanpa vähän. Vapaan neutronin keskimääräinen elinikä on n. 15 minuuttia. Protonin elinikä nykytietämyksen mukaan on vähintään 10^35 vuotta. Tämä on saatu siitä, että tähän mennessä ei ole havaittu yhtään vapaan protonin hajoamista. Elektronin lukemia en muista, mutta tietääkseni sekin on samankaltaisten argumenttien nojalla pysyvä, kuin protonikin.