Monitorikysely

Tässä masterointiin erikoistunut paja http://www.sarkapro.com/Master_Suite_lg.jpg

Noniin, toi näyttää jo niskaystävälliseltä.

Onhan noi Questedit kovia, ei käy kieltäminen. Kiinnitti muuten huomiota tossa "VS2108_SoundOnSound_Feb2007_002.jpg" esiintyvä Quiklokin erikoinen työpöytä-ständi, jossa näytön joutuu sijoittamaan korkealle. Eikö toi oo ergonomisesti aika hanurista, kun ajattelee että optimaalisin paikka on työtasoakin alempana, jotta katselukulma on alaviistoon?

Olet kiinnittänyt huomion samaan asiaan kuin minäkin. Tuntuu, että monissa studioissa työaseman näytöt on sijoitettu aivan liian korkealle ja pöydällä olevalle mikserille on varattu paras paikka aivan kuin sitä käytettäisiin joka paikassa kaikista eniten. Olisikohan tuo näyttöjen korkealle sijoittaminen jokin vanha jäänne ajoilta jolloin tietokone oli vain aputyöväline ja päätyö tehtiin mikserillä ja muilla hardiksilla?

Kattelin tuossa taannoin FM:n John 00 Fleming-haastatteluvideon jossa tyypillä oli myös näytöt todella korkealla vaikka käyttää softaa tosi paljon ja editoi näytöllä. Näyttää jotenkin hankalalta, kun joutuu katsomaan todella korkealle ja ikäänkuin pinnistelemään, että saa homman suoritettua näytöllä. Ja mikä tyhmintä, niin vaikka näyttötaso on jo monissa studio-pöydissä tosi korkealla, niin monet sijoittavat niille vielä näytöt, joissa on todella korkea ja mahdollisesti vielä sellainen jalka jota ei voi edes säätää, jolloin näyttöpaneeli on vielä jopa 10cm korkeammalla kuin näyttötaso. Tollaiselle tasolle kannattaisikin ehdottomasti hankkia näytöt, joiden jalan korkeuden voi säätää lähes nollaan.

Varsinkin nykyään softapainotteisessa miksaamisessa on tärkeää myös omasta mielestäni, että tietokoneen näytöt, näppäimistö ja hiiri asetetaan ensin hyville paikoille ja vasta sen jälkeen kaikki muut laitteet. Tilasin btw vähän aikaa sitten saksasta työasemapöydän jossa on räkkitilat yms mutta ei tuommoista korkeaa tasoa näytöille. Se oli ensimmäinen kriteeri, minkä perusteella valkkasin pöydän, että näytöt eivät nouse pilviin vaan pysyvät nimenomaan sopivalla korkeudella ettei niskoja tartte nyrjäyttää. Pöytätasolle saan siis näytöt edelleenkin normaalille korkeudelle pöytäräkkitilojen väliin. Lisäksi pöytätilaa on todella paljon joten siihen voi sijoittaa mikserin tai synan ja master-keybbiselle on vielä iso ulosvedettävä taso.

Tietenkin tuohon laitteiden sijoittamiseen vaikuttaa se, miksaako, säveltääkö/editoiko tietokoneella vai masteroiko. Kannattaa valita semmoinen ratkaisu joka sopii omaan tyyliin.

Niinpa. Aika paljon kyllä vielä miksataan "oikeasti" ja monitorilla vain editoidaan protoolsia.

Mä oon rakentamassa itselleni uutta pöytää johon tulee 14cm korotus skobeille ja läppärille. Ne on nyt lehtipinojen päällä joten toi ratkaisee siistimmän ratkaisun. Jos joskus vaihdan ulkoiseen monitoriin niin valitsen sellaisen jossa voi korkeutta säätää. Skobejen laitto standeille ei ole optio, kun muuten ne menisi liian kauas, kun haluan pöytätilaa myös syvyys suunnassa. Studiolle teetettiin sellainen pöytälevy jossa oli uloke kahdelle tft näytölle. Silloin sai standeilla olevat ns-10 tarpeeksi lähelle ja monitorit riittävän kauas.

Itselläni on dj-käytössä Maggien paneelit, lisäksi rasioiden ja riaa:n välille on panostettu johdotuksiin jonkin verran, lisää panostetaan kyllä. Lisäksi toinen riaa on erillinen ja toinen mokoma hakusessa. Eipä ole oikeestaan kaduttanut. Mikseriltä linjalähtö suoraan päätteelle ja siitä kaiuttimille, simppeliä. Kaapelit noin niinkuin yleensä eivät ole ihan paukkulankaa, jostain väliltä löytyy ja tulee löytymään vähän "erikoisempaa" johdinta. Virtalähteet on kaukana itse laitteista kun se on mahdollista. Pieniä tviikkejä teen kun "elämä kyllästyttää". Harvoin se äänen laatu ainakaan huononee.

Itselläni on dj-käytössä Maggien paneelit, lisäksi rasioiden ja riaa:n välille on panostettu johdotuksiin jonkin verran, lisää panostetaan kyllä. Lisäksi toinen riaa on erillinen ja toinen mokoma hakusessa. Eipä ole oikeestaan kaduttanut. Mikseriltä linjalähtö suoraan päätteelle ja siitä kaiuttimille, simppeliä. Kaapelit noin niinkuin yleensä eivät ole ihan paukkulankaa, jostain väliltä löytyy ja tulee löytymään vähän "erikoisempaa" johdinta. Virtalähteet on kaukana itse laitteista kun se on mahdollista. Pieniä tviikkejä teen kun "elämä kyllästyttää". Harvoin se äänen laatu ainakaan huononee.

Mitenkään pahemmin rienaamatta hifeyden ja hi-endismin syvempää olemusta, ei se johtimien parantaminen sitä ääntä huononna, mutta ei kunnossa olevien johtojen vaihtaminen sitä ääntä kyllä parannakaan.

Eritoten riaan ja äänirasioiden välinen induktanssihan ei vaikuta äänenlaatuun? Pidettäköön joka tapauksessa pääpaino musiikilla ja pysyteltäköön alkup. topiikissa, mikäli sallinet ilmaisun. Valtaosa rahoista (eli ei paljon paskan vertaa) valuu edelleen levykauppoihin.

Eritoten riaan ja äänirasioiden välinen induktanssihan ei vaikuta äänenlaatuun?

Äänirasian induktanssi on luokkaa 450 millihenryä, normin kuparijohtimen induktanssi on luokkaa 1,5 mikrohenryä per metri ja hopeajohtimen luokkaa 0,5uH/m.

Paljonko arvioit, että tuota hopeapiuhaa pitää pistää rasian ja korjaimen väliin kuparisen vastaavan tilalle, että se alkaa edes näkymään koko systeemin siirtofunktiossa induktanssin (tai minkä tahansa muun sähköisen ominaisuuden) vuoksi audiotaajuuksilla?

Sorry, tuota en tiennytkään. Nimittäin oli induktanssin sijaan "tarve" mainita (kuormitus)kapasitanssista, ja nimenomaan mm-rasioilla, kuten dj-toiminnassa niitä usein kohtaa. Induktanssien vaihtelusta en itse tiedä tuon taivaallista, nyt teoriassa jotakin, mikä on selvästi merkityksetöntä. Kysyn vielä mielipidettäsi onko totemuksesi äänenlaadun muuttumattomuudesta käsite sekä interconnecteilla että myös kaiutinkaapeleilla?
Vaiko pelkästään aiemmin mainituilla? Alkaisi toteamuksesi nojalla olla vaikea uskoa korviaan. Ja ainakaan omat maggieni eivät ole hi-endiä. Silläkin nimellä haukuttua tavaraa on käsissä ollut jonkin verran, sittemmin hankkiuduttu eroon, elämässä on löytynyt muutakin, ennen ja jälkeen tapahtuneen.

Olisi tavallaan mukavaa jos tähän ketjuun palaisi tuo monitorikeskustelu, selvästi tietänet minkä suunnan kaapelikeskustelut ottavat, poikkeuksetta. Mulla siihen ei ole kummempaa tarvetta, korvat on vielä tallella. :)

En olisi muuten kirjoittanut alunperin kuin sanan "Maggiet", jos olisin tiennyt mihin suuntaan homma "kasvaa".

Regards,
svoo

+sorry palstatilan tuhlaus.

Heh, ihan mielenkiintoista sitä on itsekin kerrata mielessään, miksi kaapelikeskustelut päätyvät niille urille kuin yleensä päätyvätkin, eli sikäli toteamuksesi palstatilan hukkaamisesta on turha. :)

Maggiet nauttii kyllä arvostusta minunkin puoleltani, järjestelmien virittäminen kaapeleilla taas ei, mutta kukin toki harrastakoon tahollaan haluamallaan tavalla. Edelleen varmaan aineettomin kaiutinkokemus mulla on frendin Maggieista ja myöhemmin Martin Logan Sequel II:sta, joten ymmärrän mistä piirteistä niissä diggaillaan. Omaan makuun dynaamisempi monitorisaundi kuitenkin potkii paremmin, joten perinteisemmillä linjoilla mennään.

Oma käärmeöljyfiksaationi koostuu lähinnä digipuolelta, tällä hetkellä pulssigeneraattorit on kiinnostuksen kohteena. Apogeen Big Clock olisi siisti lisä nykyiseen gearilistaan, vaikka samalla rahalla saisi paljon muutakin...

adamistit, onkoteitä? vai ovatko kaikki kallistuneet sittenkin dynaudioihin? kommentteja kaipaisin a7:sta. S2a:ta voi näköjään käydä kuuntelemassa mrhifissä http://www.mrhifi.fi/iwc/index.php4?page=esilla_olevat_laitteet&menu=showcases
mutta a7:a ei edelleenkään suomessa taida päästä kuunteleen.

Koulukaverilla on A7:t ja sen mitä oon niitä kuunnellu ni aika ohkaset saundiltaan. On niissä iha mukavan tarkka yläpää ja keskiosasto mut en mä niil kyl konemusaa osais varmaan tehdä ku basso on jotenki niin voimaton.

en mä niil kyl konemusaa osais varmaan tehdä ku basso on jotenki niin voimaton.

no millähän sitä sitten osais konemusaa tehdä :) ainakaan 1029:llä minä en koskaan oikein onnistunu ..dynaudiot varmaan ennemmin kuin adamit johonki konebiittiin? niitä yritän kans päästä testaamaan parhaillaan mutta turussa se ei ainakaan onnistu mitenkään. event asp8 vaikuttas kans muuten mielenkiintoselta ja aika moni konemuusikko on tykännyt (mitä foorumeilta olen lueskellut). mihinkäs muuten itse päädyit vai onko vielä hakusessa?

jännä muuten että on voimaton basso, kun se kuitenkin menee 46hz:iin ja takana on vielä säätöä +-6db bassolle 150hz:stä alaspäin. testikäyrien mukaan noihin adameihin on väännetty 100-150hz alueelle muutaman desibelin kuoppa!! johtuiskohan tuosta se "voimattomuus".. ideana on varmaanki ollut ettei resonois niin paljon paskassa tilassa.. tai jotain..

en mä niil kyl konemusaa osais varmaan tehdä ku basso on jotenki niin voimaton.

no millähän sitä sitten osais konemusaa tehdä :) ainakaan 1029:llä minä en koskaan oikein onnistunu

Kokeilkaa syntikoita. Ei niillä monitoreilla mitään musaa tehdä.

Kokeilkaa syntikoita. Ei niillä monitoreilla mitään musaa tehdä.

niin! eikä pensselillä mitään tauluja maalata ***tana.

Kokeilkaa syntikoita. Ei niillä monitoreilla mitään musaa tehdä.

niin! eikä pensselillä mitään tauluja maalata ***tana.

Pensseli = syntikka = maalataan/soitetaan
Kangas = monitorit = nähdään/kuullaan tulos

edit: nii tai nii onhan toi ihan hyvä analogia... Hyvä pensseli = tarkempi taulu. K-raudan seinäpensseli = värisotkua = huono monitori... anteeks palstatilan tuhlaus

onko muita jotka on adameita kuullut?!?

Kokeilkaa syntikoita. Ei niillä monitoreilla mitään musaa tehdä.

niin! eikä pensselillä mitään tauluja maalata ***tana.

Pensseli = syntikka = maalataan/soitetaan
Kangas = monitorit = nähdään/kuullaan tulos

edit: nii tai nii onhan toi ihan hyvä analogia... Hyvä pensseli = tarkempi taulu. K-raudan seinäpensseli = värisotkua = huono monitori... anteeks palstatilan tuhlaus

Saanen vielä hiukan jatkaa palstatilan tuhlausta, koska neuroosini ei jätä minua rauhaan...

Pensseli = syntikka = maalataan/soitetaan, analogia mielestäni toimii.
Kangas = monitorit = nähdään/kuullaan, analogia on taas mielestäni jossain mielessä puutteellinen, sillä kangas on kiinteä osa taideteosta, sillä taideteosta sellaisenaan ei nykytekniikalla voida siirtää kankaalta toiselle, mutta taideteoksen "idea" voidaan kyllä siirtää toiselle pohjalle esim. valokuvaamalla, mutta sitä ei katsota samanarvoiseksi alkuperäisen teoksen kanssa. Tässä mielessä parempi analogia olisi kangas = sekvensseri = teoksen "tallennusalusta". Data, jolle musiikki tallentuu on abstraktimpaa kuin taidemaalauksen "data" ja sitä voidaan siirtää tallennusalustalta toiselle vaivattomasti, esim. bitteinä, niin että alkuperäiseltä masternauhalta kopioitua tuotetta ei pidetä suhteessa "alkuperäiseen" samassa eriarvoisuusasemassa kuin maalaustaiteessa, jossa teoksia on vain yksi aito, ja siitä tehdyt jäljennöset huomattavasti arvottomampia. Toisaalta, kyllä musiikissakin masternauha on varmasti arvokas, mutta nykyään musiikki taidetaan masteriinkin vetää bitteinä(?), jolloin on mahdollista saada täysin masternauhaa vastaava kopio, toisin kuin maalaustaiteessa.

Ei ole itsestäänselvyys, että kankaalta näkyy teos ja että monitoreista kuullaan tulos, sillä havainnoimiseen tarvitaan näiden lisäksi sopivat olosuhteet. Siksikään analogia kangas = moniorit = nähdään/kuullaan ei aivan toimi, sillä kangas on vain "tallennusalusta". Kankaalle tallennettu maalaus, joka on pimessä, vastaa sekvensserille tallennettua musiikkia, josta ei myöskään vielä saa selvyyttä ilman monitoreja, niin kuin ei pimeässä olevasta maalauksestakaan. Maalaus tarvitsee valonlähteen ja ympärilleen väliainetta, jossa valo etenee. Musiikki tarvitsee äänilähteen(toimivat monitorit) ja ympärilleen väliainetta, jossa ääni etenee. Näin ollen analogian musiikin ja maalauksen esiintuovien komponenttien välillä tulisi kuulua näin: monitorit(äänilähde) = valonlähde = kuullaan/nähdään. Monitorit vaikuttavat äänen väriin samoin kuin valaistus vaikuttaa maalauksen väriin ja toistumiseen. Myös niiden tilojen välillä, missä tämä kaikki tapahtuu, on suora analogia musiikin ja maalaustaiteen välillä niiden vaikuttaessa analogisesti toistensa suhteen teoksen välittymiseen ihmisen aistielimiin.

Monitoreilla pyritään toistamaan ääni mahdollisimman luonnollisena, ja viivasuoraa taajuusvastetta pidetään sille jonkinasteisena edellytyksenä. Ilmeisesti maalaustaiteestakin voivat sille antautuneet "hifistit" nauttia vain "luonnollisessa" valossa. Ilmeisesti se tarkoittaa auringon valoa, mutta montako kandelaa se on luonnollisimmillaan? Onko se kenties valonmäärä ja sävy, joka saavutetaan päiväntasaajalla auringon paistaessa zeniitistä pilvettömällä taivaalla?

Vielä kerran; suuret pahoitteluni arvokkaan aikanne ja palstatilanne tuhlaamisesta. :(

niin tai sitten jos on tosi uugee voi maalata pimeän tullen seiniä. :eek:

Maalaus tarvitsee valonlähteen ja ympärilleen väliainetta, jossa valo etenee. Musiikki tarvitsee äänilähteen(toimivat monitorit) ja ympärilleen väliainetta, jossa ääni etenee.

Jos vielä vähän... Valo=monitorit on se paras analogia, hyvä!

Mutta ei valo ole Einsteinin jälkeen enään tarvinnut väliainetta jossa se etenee (ks.eetteri). Ääni kylläkin, koska se on ilman(=väliaine)paineen vaihteluita.

valo ole Einsteinin jälkeen enään tarvinnut väliainetta jossa se etenee (ks.eetteri). Ääni kylläkin, koska se on ilman(=väliaine)paineen vaihteluita.

Tarkoitin, että valo tarvitsee edetäkseen oikean ympäristön, eli oikeanlaisen väliaineen...tai vaihtoehtoisesti väliaineettomuuden, vastakohtana väliaineelle, jossa valo ei etene, kuten esim. kiinteässä metallissa, joka olisi epäkelpo väliaine.

Jos vielä vähän... Valo=monitorit on se paras analogia, hyvä!

Ei voi olla. Jos haluat tehdä analogian muusiikin ja maalaustaiteen välille valosta, niin se menisi tässä tapauksessa näin: valo = ääni. Jos taas haluat tehdä sen monitoreista, se menee näin: monitorit = valon _lähde_ (ei siis itse valo, jota kyllä saatoit käyttää tässä tapauksessa merkityksessä 'valonlähde').

:crybaby: