Autot

1,119 posts, 56 pages, 220,814 views

Avatar
#61 • • Pan Guest

Originally posted by bulk aka. electro lt:

Pysyykö muuten ovet kiinni mutkaisella tiellä? (Mk1-Caprien tyyppivika, liian pienet saranat isoissa ovissa.)



Tämä keksutelu ajautuu hiukan sivuraiteille, mutta ei se mitään.
Ei nyt aivan ovet aukeile, mutta kuskinpuolen oven saranat on ehkä hiukan kuluneet, koska ei mene joka kerta täysin kiinni.

vinkki: Ovea pitää nostaa hiukan kiinni lyödessä (vanhat auto )
Avatar
#62 • • Salla Guest
minun mielestäni autot ovat tosi kivoja laitteita; matka taittuu nopeasti paikasta A paikkaan B. Autoa on helppo ja mukava ajaa. itse pidän uudemmista autoista. Ajan myös aina ylinopeutta, tiedä mistä sekin on tarttunut...
Alkoholin vaikutuksen alaisena en enää aja, koska olisi todella typerää olla ottamatta opikseen ensimmäisestä aamuyönä poliisilaitoksella vietetystä juttutuokiosta (sakkoja tuli ja korttikin vietiin vähäksi aikaa.. )
Itse en autoa aio ostaa koska asun suuressa kaupungissa jossa julkiset kulkuvälineet toimittavat auton roolia mukavasti.
Vanhemmillani on mitsubishi galant, vuosimallia 1993. semmoinen coupe malli, jotkut kutsuvat sitä sporttiseksi tämän ominaisuutensa vuoksi. se kiihtyy nopeasti ja on nautinnollinen ajaa: erittäin mukava auto
Avatar
#63 • • pHaze Guest

Originally posted by CM:
Valitettavasti maailmasta ei löydy vielä sellaista
akkuteknologiaa, joka antais moneksi tunniksi samoja
kilowattilukemia ulos kuin polttomoottori. Tai sanotaan
että on, mutta akut painavat niin helvetisti ja vievät
helvetisti tilaa, ettei se ole kannattavaa.
Tasasähkömoottori olis kyllä lähes äänetön, vääntömomentti
on melkoisen paljon isompi kuin polttomoottorissa ainakin
pienemmillä kierroksilla. Kaikenlisäksi täysin luontoystävällinen.



Ei tarvikaan olla akkuteknologiaa kun on aivan muitakin vaihtoehtoja Olikohan muistaakseni typellä toimivasta moottorista olemassa jo täysin toimivia versioita, joiden päästöt taisivat jotakuinkin olla vesihöyryjä tms. En nyt muista todettiinko täällä asia jo, mutta noiden parempien moottorimallien käyttöönotto ja kehitys tökkii lähinnä sen takia, että öljyteollisuus omistaa suuren osan autoteollisuudesta.

Itseäni ei kyllä aihe muuten kiinnosta pätkän vertaa, yksityisautoilu on mielestäni vain välttämätön paha, jota tulisi yrittää välttää jos siihen on mahdollisuus. Tärkein varuste autossa eteenpäin kulkemisen mahdollistavien härpäkkeiden jälkeen on cd-soitin ja hyvät kaiuttimet Nelipyöräiset isojen poikien lelut eivät vain kamalasti minussa mitään sytytä.
Avatar
#64 • • mekaanikko Guest

Originally posted by pHaze:
Ei tarvikaan olla akkuteknologiaa kun on aivan muitakin vaihtoehtoja Olikohan muistaakseni typellä toimivasta moottorista olemassa jo täysin toimivia versioita, joiden päästöt taisivat jotakuinkin olla vesihöyryjä tms.



Jep, eli vetyä polttoaineena käyttäviä polttokennoautoja. Vetyä polttaessa päästöinä syntyy tosiaan vain vesihöyryä - juomakelpoista suoraan pakoputkesta. Itse veikkaisin, että vety tulee aika tehokkaasti korvaamaan akut sähkön varastoinnissa isompia varausmääriä tarvittaessa (tuskin nyt sentään kännykän akkua polttokennolla korvataan, mutta ruohonleikkurin kyllä hyvinkin).
Avatar
#65 • • dixoff Guest

Originally posted by mekaanikko:
Jep, eli vetyä polttoaineena käyttäviä polttokennoautoja. Vetyä polttaessa päästöinä syntyy tosiaan vain vesihöyryä - juomakelpoista suoraan pakoputkesta. Itse veikkaisin, että vety tulee aika tehokkaasti korvaamaan akut sähkön varastoinnissa isompia varausmääriä tarvittaessa (tuskin nyt sentään kännykän akkua polttokennolla korvataan, mutta ruohonleikkurin kyllä hyvinkin).



Vety on kyllä lupaava polttoaine, mutta siihen liittyy muutama ongelma:

1) Sitä ei esiinny luonnossa vapaana. Mikäli vetyä haluttaisiin hyödyntää auton polttoaineena, sitä pitäisi ensin valmistaa esim. vedestä hajottamalla. Tämä prosessi vain vie kokonaisuudessaan enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan irti. Muuten meillä olisikin ikiliikkuja

2) Vety on hyvin kevyttä --> Polttoainesäiliöiden on oltava huomattavasti isompia kuin nykyiset viritelmät esim. kaasubusseissa.

3) Keveydestä ja räjähdyshekkyydestä seuraa, että vedyn käsittely esimerkiksi jakeluasemilla on vaikeampaa kuin nykyisin käytössä olevien polttoaineiden.

Omasta mielestäni ykköskohta on nykytilanteessa pahin ongelma. Vedyn tuottaminen polttoaineeksi ei ole taloudellista. Tarvittaisiin suuria määriä perusenergiaa (nykyteknologian puitteissa luultavimmin ydinvoimaa), joka pitäisi valjastaa vedyn vapauttamiseen. Jos haluttaisiin suuressa mittakaavassa vetyä, ja lisäksi samalla minimoida öljyn kulutus, olisi vety valmistettava vedestä, mikä on kaikkein eniten energiaa kuluttava tapa.

Polttokennon ideahan on tämä:

vetyä + happea ---> vettä + sähköä

Sen sijaan vedyn valmistus vedestä menisi teollisuudessa näin:

vettä + sähköä ---> vetyä + happea

Tämä sykli pyörisi siis täysin ulkopuolisella energialla, joka pitäisi tuottaa jossain. Kokonaisuuden kannalta pitäisi siis keksiä myös tehokas ja vähäsaasteinen tapa tuottaa energia ylläkuvatun vetysyklin ylläpitoon.

Loppuhuomautuksena mainittakoon vielä, että nykyisin teollisuuden käyttämä vety vapautetaan hiilivedyistä, ts. öljystä. Tämä on siis taloudellisempi tapa, mutta ei auta ollenkaan, jos öljynkulutusta halutaan vähentää. Lisäksi voidaan kysyä, miksi ihmeessa öljystä pitäisi valmistaa auton polttoaineeksi nykyisin vetyä, jos vähemmällä stressillä siitä liemestä saa bensaa Nykyisin siis bensiinistä ja muista öljyn johdannaisista luopuminen ei vain kerta kaikkiaan ole kannattavaa. Valitettavasti.

[ 30 June 2002: Message edited by: dixoff ]
Avatar
#66 • • MikkiHiiri Guest
Eikun asentamaan isokaasujärjestelmää autoon niin
moottorin polttoaine/hyötysuhde paranee merkittävästi
Avatar
#67 • • mekaanikko Guest

Originally posted by dixoff:
Vety on kyllä lupaava polttoaine, mutta siihen liittyy muutama ongelma:

1) Sitä ei esiinny luonnossa vapaana. Mikäli vetyä haluttaisiin hyödyntää auton polttoaineena, sitä pitäisi ensin valmistaa esim. vedestä hajottamalla. Tämä prosessi vain vie kokonaisuudessaan enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan irti. Muuten meillä olisikin ikiliikkuja



Tämähän on selviö. Kuten edellä sanoin, vety tulee siis toimivaan akkuja korvaavana järjestelmänä, eli sähköllä valmistetaan vetyä, joka sitten poltetaan polttokennoissa. Itse sähkön tuotannon ongelma täytyy ratkaista erikseen, mutta vedyn käyttö välivarastoinnissa helpottaa ratkaisevasti esim. tuotantokapasiteetin käyttöasteen nostamista ja siten sähköntuotannon hyötysuhteen nostamista.


2) Vety on hyvin kevyttä --> Polttoainesäiliöiden on oltava huomattavasti isompia kuin nykyiset viritelmät esim. kaasubusseissa.



Vetyhän säilötään joko paineistettuna kaasuna, nesteytettynä tai metallihybridinä, tai sitten esimerkiksi ammoniakkina, metanolina tai sykloheksaanina josta sitten vety erotetaan vasta polttokennolaitteistossa. Myös hiilestä valmistettujen nanoputkien käyttöä vedyn varastoinnissa on esitetty. Viime mainitussa menetelmässä vety ja varastointijärjestelmä veisivät suunnilleen saman verran tilaa kuin vastaavan polttoarvon omaava bensiinimäärä. Koska vedyn poltossa saavutetaan helposti suurempi konversiohyötysuhde kuin bensiiniä tai dieselöljyä polttamalla, pienempikin määrä riittää saman energiamäärän tuottamiseen.


3) Keveydestä ja räjähdyshekkyydestä seuraa, että vedyn käsittely esimerkiksi jakeluasemilla on vaikeampaa kuin nykyisin käytössä olevien polttoaineiden.



Ei välttämättä. Ei vaadi kummoisia visionäärin kykyjä nähdä esimerkiksi paineistettujen kaasusäiliöiden (vrt. nestekaasusäiliöt) "plug & play" -tyyppiseen vaihtoon perustuvaa järjestelmää, joka on suorastaan helpompi kuin nykyisin käytössä oleva polttonesteen jakelujärjestelmä. Vetypitoisten nesteiden (kuten edellä mainitut ammoniakki, metanoli ja sykloheksaani) jakelu puolestaan tuskin juuri eroaisi bensiinin jakelusta.


Omasta mielestäni ykköskohta on nykytilanteessa pahin ongelma. Vedyn tuottaminen polttoaineeksi ei ole taloudellista. Tarvittaisiin suuria määriä perusenergiaa (nykyteknologian puitteissa luultavimmin ydinvoimaa), joka pitäisi valjastaa vedyn vapauttamiseen. Jos haluttaisiin suuressa mittakaavassa vetyä, ja lisäksi samalla minimoida öljyn kulutus, olisi vety valmistettava vedestä, mikä on kaikkein eniten energiaa kuluttava tapa.



Sähköverkon kuormitus vaihtelee voimakkaasti eri vurokauden- ja vuodenaikoina ja viikonpäivinä. Yksi klassinen esimerkki on, että yksi Suomen neljästä ydinvoimalayksiköstä voitaisiin kytkeä pois käytöstä, jos suuri(n?) osa suomalaisista ei välttämättä haluaisi laittaa sähkösaunaansa päälle samaan aikaan lauantai-iltana. Muun osan ajasta tämä kapasiteetti on vajaakäytössä. Koska voimalaitoksia ei voi pysäytellä ja käynnistellä noin vain, voimalakapasiteetin lisäksi hukkuu tehottomuuteen myös voimalaitosten tuottamaa energiaa.

Vety mahdollistaa näiden huippujen tasaamisen. Kesällä kun energiankulutus on vähäisempää ja toisaalta esim. aurinkoenergian avulla voidaan tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin talvella, voidaan "ylimääräinen" sähkö varastoida vedyn muotoon, jota sitten talven aikana poltetaan paitsi autojen moottoreissa, myös erityisissä voimalaitoksissa. Samoin energiantuotantoa voidaan hajauttaa sinne, missä se on järkevintä, koska kalliita ja teknisesti joskus mahdottomia sähköverkkojen rakennustöitä ei tarvitse tehdä. Esimerkiksi Islanti pystyisi tuottamaan geotermisella energialla sekä tuuli- ja aurinkovoimalla jo nykyisillä tekniikoilla 20-kertaisesti yli oman energiankulutuksensa. Tällä hetkellä energian vieminen Islannista muualle on täysin mahdotonta, koska sähköverkon vetäminen Atlantin poikki ei oikein onnistu. Vedyn käyttäminen välivarastointiin ja kuljettaminen laivoilla sen sijaan mahdollistaisi tämän kapasiteetin täyden hyödyntämisen.

Edelleen, vastaavalla tavalla voitaisiin esimerkiksi rakentaa esimerkiksi valtavia tuulipuistoja keskelle merta, josta ei ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää vetää piuhaa maihin mutta jossa kyllä tuulta riittäisi eivätkä myllyt olisi pilaamassa kenenkään näköalaa. Tai aurinkopaneeleita Saharaan. Jne.


Loppuhuomautuksena mainittakoon vielä, että nykyisin teollisuuden käyttämä vety vapautetaan hiilivedyistä, ts. öljystä. Tämä on siis taloudellisempi tapa, mutta ei auta ollenkaan, jos öljynkulutusta halutaan vähentää. Lisäksi voidaan kysyä, miksi ihmeessa öljystä pitäisi valmistaa auton polttoaineeksi nykyisin vetyä, jos vähemmällä stressillä siitä liemestä saa bensaa.



Korjaa jos olen väärässä, mutta eikö vedyn erottamisessa hiilivedyistä jäännöstuotteena jää hiiltä, ei siis hiilidoksidia? Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen kannalta tämä olisi siis parempi ratkaisu. Edelleen, maaöljyn lisäksi vetyä voidaan erottaa myös alkoholeista ja kasviöljystä. Maaöljy on uusiutumaton luonnonvara, sen sijaan viime mainitut eivät.

Tämä on joka tapauksessa toissijaista, koska nimenomaan vedyn erottaminen vedestä sähkön varastoimiseksi on nähdäkseni pitkällä aikavälillä järkevä ratkaisu. Nämä hiilivetyviritelmät ovat ylimenokauden juttuja.
Caro²

Posts: 5,301

#68 • • Caro² Fiilis / SESSIONS2
Helei!

Autot on jees.. autot on kyyl, ja autot on ug!

Henk.koht. himoamisen keskipisteet olisvat kyllä seuraavat yksilöt:

- Honda S2000 (2.0l vapaasti hönkivä ~178kw (240+hv)).
- TVR Speed 12 (Ei mikään Tuscan speed 12, vaan se aito asia, ~2.7s 0-100km/h)
- Chevrolet Corvette (joku '70 luvun malli)
- Lamborghini Diablo (se on vaan niin kaunis yksilö..)

.. pentele kun ei osaa päättää

Originally posted by Lachesis:
Jep.
Auto on kulkuväline. Sen tarkoituksena on päästä paikasta A paikkaan B. Sen voi tehdä enemmän tai vähemmän mukavasti ja tyylikkäästi, riippuen kuinka paljon rahaa voi/haluaa käyttää. Mielestäni se ei ole niin tarkkaa. Merkillä ja mallilla ei ole väliä kunhan se vaan toimii.



Tähänhän vois tietty letkauttaa:

Musiikki on musiikkia, ei sillä ole väliä miten, millä tai kenen soittamana, tai onko yleensäkään kenenkään soittamana. musiikin tarkotus on tulla kaiuttimista, oli ne sitten isot pa:t tai toimistokoneen rusinarasiat... ja perään vielä: "minä en sitten tätä sanonut..."
Avatar
#69 • • dixoff Guest
Originally posted by mekaanikko:
Vetyhän säilötään joko paineistettuna kaasuna, nesteytettynä tai metallihybridinä, tai sitten esimerkiksi ammoniakkina, metanolina tai sykloheksaanina josta sitten vety erotetaan vasta polttokennolaitteistossa. Myös hiilestä valmistettujen nanoputkien käyttöä vedyn varastoinnissa on esitetty. Viime mainitussa menetelmässä vety ja varastointijärjestelmä veisivät suunnilleen saman verran tilaa kuin vastaavan polttoarvon omaava bensiinimäärä. Koska vedyn poltossa saavutetaan helposti suurempi konversiohyötysuhde kuin bensiiniä tai dieselöljyä polttamalla, pienempikin määrä riittää saman energiamäärän tuottamiseen.

Varastoinnissa mietin lähinnä sitä, että koska vedyn lämpöarvo (poltettaessa saatava energia per kilogramma) on noin kolminkertainen verrattuna bensiiniin, mutta tiheys paljon pienempi, tulee väkisinkin säiliöistä isompia, jos halutaan kuskata mukana sama energiamäärä. Vetykaasu on aina, vaikka kuinka puristaisi, harvempaa kuin nestevety, joka sekin on tiheydeltään vain noin kymmenesosa esim. bensiinin tiheydestä. Polttokennoilla tosin, samoin kuin sähkömoottoreilla, taitaa olla varsin hyvä hyötysuhde verrattuna polttomoottoriin.

Nykyisissä kärryissä käytössä oleva menetelmä räjäyttää bensaa pienissä annoksissa laitteessa jossa on paljon liikkuvia osia on ainakin termodynaamisessa mielessä erittäin perseestä, eikä siten ole toivoakaan päästä kovin korkeaan hyötysuhteeseen.


Ei välttämättä. Ei vaadi kummoisia visionäärin kykyjä nähdä esimerkiksi paineistettujen kaasusäiliöiden (vrt. nestekaasusäiliöt) "plug & play" -tyyppiseen vaihtoon perustuvaa järjestelmää, joka on suorastaan helpompi kuin nykyisin käytössä oleva polttonesteen jakelujärjestelmä. Vetypitoisten nesteiden (kuten edellä mainitut ammoniakki, metanoli ja sykloheksaani) jakelu puolestaan tuskin juuri eroaisi bensiinin jakelusta.


Tuollainen p&p-systeemi voisikin tulla kyseeseen. Jonkinlaista automatisoinita tuohon kuitenkin tarvittaisiin, ettei heiveröisempien autonomistajien tarvitsisi käydä punttisalilla voidakseen tankata kärrynsä. Kunnon tankkaus ("tankki täyteen") kun kuitenkin edellyttäisi äkkiä laskien yhteensä ainakin kymmenien ellei jopa muutaman sadan litran satsin siirtelyä.

Lisätietoa sen sijaan kaipaisin mainitsemiesi yhdisteiden käyttöstä; onko ketju "vetypitoinen neste --> vety + jotain --> sähkö --> kosla liikkuu" enää tarpeeksi taloudellinen? Esim. metanolin kun voisi pumpata suoraan polttomoottoriinkin. Tuossa esittämässäni ketjussa kun ainakin vedyn erotus näyttäisi olevan endoterminen (= energiaa sitova). Ei ole vain lukemia käsillä, että kuinka paljon se sitoo. En myöskään tiedä sitä, millaisilla edellytyksillä koko ketjun hoitava järjestelmä olisi integroitavissa esim. autoon tai moottorisahaan.

Edelleen, vastaavalla tavalla voitaisiin esimerkiksi rakentaa esimerkiksi valtavia tuulipuistoja keskelle merta, josta ei ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää vetää piuhaa maihin mutta jossa kyllä tuulta riittäisi eivätkä myllyt olisi pilaamassa kenenkään näköalaa. Tai aurinkopaneeleita Saharaan. Jne.

Tai sitten voisivat viimein saada rakennetuksi toimivan fuusioreaktorin. Siinä olisi lähes saasteeton tapa tuottaa paljon energiaa. Noh, ehkä vielä joskus...

Korjaa jos olen väärässä, mutta eikö vedyn erottamisessa hiilivedyistä jäännöstuotteena jää hiiltä, ei siis hiilidoksidia? Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen kannalta tämä olisi siis parempi ratkaisu. Edelleen, maaöljyn lisäksi vetyä voidaan erottaa myös alkoholeista ja kasviöljystä. Maaöljy on uusiutumaton luonnonvara, sen sijaan viime mainitut eivät.

Juu, hiiltä siitä jää. Ympäristöystävällisyys riippuukin sitten siitä, mitä sille hiilelle tehdään erottamisen jälkeen. Alkoholeista ja kasviöljystä kiinnostaisi edelleen tietää, onko järkeä erotella ensin se vety ja käyttää sitä, vai tuottaa energia suoraan mainituista yhdisteistä. Kevyemmät alkoholit ainakin jollakin tasolla toimivat bensan korvikkeina, samoin kasviöljyistä saatavaa biodieseliä on jonkinmoisella menestyksellä testailtu.

Tämä on joka tapauksessa toissijaista, koska nimenomaan vedyn erottaminen vedestä sähkön varastoimiseksi on nähdäkseni pitkällä aikavälillä järkevä ratkaisu. Nämä hiilivetyviritelmät ovat ylimenokauden juttuja.

Aivan.

[ 30 June 2002: Message edited by: dixoff ]
Avatar
#70 • • Tres Guest

Originally posted by Caro²:

Musiikki on musiikkia, ei sillä ole väliä miten, millä tai kenen soittamana, tai onko yleensäkään kenenkään soittamana. musiikin tarkotus on tulla kaiuttimista, oli ne sitten isot pa:t tai toimistokoneen rusinarasiat... ja perään vielä: "minä en sitten tätä sanonut..."



Periaatteessa noin, joskin autoilla on käyttöarvo jonka
lachesis toi esille, kun taas musiikilla ei nähdäkseni
tällaista käyttöarvoa ole. Tästä voisi alkaa kiehtova
keskustelu käyttöesineiden ja taiteen eroista,
mutta olkoon. Toki esim. tuo aiemmassa postauksessani
mainitsema jaguar on taideteos sinänsä, mutta sen
pääasiallinen viehätys perustuu juuri sen ensisijaiseen
käyttötarkoitukseen ja ulkoiset seikat ovat lähinnä koreaa
kuorrutusta.

Lyhyesti: ontuva analogia.
Avatar
#71 • • Thunderbird Guest
Emmä mitään autoista tajua, mut autot on kivoja

Joo... mä ajelen äitin Opel Corsalla, sellasella siniliilalla jota tuttavallisemmin kutsumme Sorsaksi. Kun mä näin sen ekan kerran, musta se oli ihan karmee... ainakin väri. Koeajon jälkeen se vahingossa jäi meille?!

Kun mul on paljon rahaa niin sit mä ostan AUTON... mut mun käsitykset AUTOSTA vaihtelee kokoajan... Tyypillinen tytön kommentti: Sellanen uus pyöree hieno musta tai hopee neliovinen Audi ois ihan kiva tai Bemari..."

Mut tajuun mä enemmän kyl autoista kun bestis... Se haluu sellasen auton kun "Opel Kadetin näkönen Bemari..." Eli tarkoittaa mitä . Heh. Varmaan aika vinkee auto, en tiedä kun en ole nähnyt.

Kyl me aina ollaan niin asiantuntevia. Kerrankin istuttiin Essolla kahvilla ja lueteltiin ohiajavien autojen merkkejä ja malleja. Viereisillä istujilla oli varmaan hymy herkässä kun kuuntelivat... mut kyl me aika hyvin tunnettiin ne autot... vai tunnettiinkohan...

Hatsa väittää et musta ne autot on hienoja jotka on hiton kalliita... Kun vastaan tulee hieno auto ja mä ilmotan et toi ois kiva, niin vastaus on "Ylläri".
Mullako muka kallis maku?

Joku kiva ja poikamainen auto mulle, ei mitään pikkusinttiä! Kuka ostaa, maksaa ja ylläpitää? Sponsorisopimukset privana allekirjoittaneelle
Avatar
#72 • • mekaanikko Guest

Originally posted by dixoff:
Originally posted by mekaanikko:
Nykyisissä kärryissä käytössä oleva menetelmä räjäyttää bensaa pienissä annoksissa laitteessa jossa on paljon liikkuvia osia on ainakin termodynaamisessa mielessä erittäin perseestä, eikä siten ole toivoakaan päästä kovin korkeaan hyötysuhteeseen.



Jep, käsittääkseni vetyä käyttävät polttokennot eroavat toimintaperiaatteltaan melko lailla bensiini- ja dieselmoottoreista.

TKK:n energiateknologioiden labran sivulla sanotaan näin:

Polttokenno on sähkökemiallinen laite, joka muuntaa polttoaineen ja hapettimen kemiallisen energian sähköksi ja lämmöksi ilman palamista. Polttokenno koostuu anodista, katodista ja näitä erottavasta elektrolyytistä. Polttoaine hapettuu anodilla ja vapautuvat elektronit johdetaan elektrodilta ulkoiselle kuormalle. Kuormalta elektronit johdetaan katodille, missä hapetin pelkistyy. Sekä anodi että katodi sisältävät katalyyttiä kemiallisten reaktioiden nopeuttamiseksi. Elektrolyytti estää polttoaineen ja hapettimen suoran sekoittumisen ja palamisen, mutta päästää lävitse jonkin tietyn ionin. Nämä ionit liikkuvat elektrolyytin läpi kohti vastakkaismerkkisesti varattua elektrodia, jotta varaustasapaino säilyy ja näin sallivat virran ottamisen kennosta.

Samalla saitilla sanotaan muuten myös:

Vety-happi-polttokennon teoreettinen maksimihyötysuhde on yli 80 % (Appleby & Foulkes, 1989) ja hyötysuhteen polttomoottoriin verrattuna käänteinen riippuvuus käyttötehosta mahdollistaa sen, että käytönaikaiset todelliset hyötysuhteet voivat olla korkeita, jopa yli 50 %.


Lisätietoa sen sijaan kaipaisin mainitsemiesi yhdisteiden käyttöstä; onko ketju "vetypitoinen neste --> vety + jotain --> sähkö --> kosla liikkuu" enää tarpeeksi taloudellinen? Esim. metanolin kun voisi pumpata suoraan polttomoottoriinkin.



Jep, nykyisillä vehkeillä metanolin polttaminen suoraan lienee vielä huomattavasti taloudellisempaa. Jos poltto vielä tapahtuu polttomoottorin sijasta polttokennossa, saadaan hiilidioksidipäästöjen suhde tuotettuun tehoon (kg/kW) paremmaksi, ja alkoholin raaka-aineeksi kasvatettavien kasvien kasvatus sitoo myös hiilidioksidia ilmakehästä, joten tämäkin olisi toki paljon nykyistä parempi vaihtoehto.

Käsittääkseni kuitenkin tuo vetypitoisten yhdisteiden hyödyntäminen ei sekään ole aivan tuulesta temmattu idea (itse tempaisin sen erään alan firman webbisaitilta =). Itselläni ei ole tarkempaa tietoa prosessin hyötysuhteesta. Epäilemättä ketjussa hukataan paljon energiaa, mutta toisaalta eräs huomionarvoinen seikka on sekin, että kuinka paljon overheadia syntyy polttokennolaitteiston ja polttoainetankkien kuljettamisesta käytettäessä puhdasta vetyä verrattuna vetypitoisiin nesteisiin. Toistaiseksi kai näiden käyttöä ovat puoltaneet puhtaasti logistiset seikat.


Tai sitten voisivat viimein saada rakennetuksi toimivan fuusioreaktorin. Siinä olisi lähes saasteeton tapa tuottaa paljon energiaa. Noh, ehkä vielä joskus...



No niinpä.. Mutta tuo lienee vielä aika kaukainen haave, valitettavasti. Epäilemättä fuusiovoima olisi mitä passelein energiantuotannon ratkaisu jos tekniikka olisi hallussa. Joskin on vaikea kuvitella että ihan joka auton perään omaa fuusiomyllyä sentään lyötäisiin vaikka se teknisesti olisi mahdollista. =) Kumma kun meillä ei ole fissiokäyttöisiä rekkojakaan liikenteessä.. =)

Ja sitten kun fuusiovoima on käytössä niin energian varastointiin voisi käyttää antimateriaa niin eipä ainakaan tarvittavan polttoaineen määrä muodostuisi ongelmaksi. =D (Sen sijaan polttoaineen säilytys voisi tuottaa "lieviä" ongelmia.)
Avatar
#73 • • dixoff Guest
Originally posted by mekaanikko:

Jep, käsittääkseni vetyä käyttävät polttokennot eroavat toimintaperiaatteltaan melko lailla bensiini- ja dieselmoottoreista.


Joo. Tarkoitinkin kuvailla, miksi polttomoottori on toimintaperiaatteeltaan epäoptimaalinen esim. sähkömoottoriin verrattuna. Polttokenno onkin perusidealtaankin erilainen, senhän on tarkoitus tuottaa vain sähköä, eikä siinä ole liikkuvia osia.


Vety-happi-polttokennon teoreettinen maksimihyötysuhde on yli 80 % (Appleby & Foulkes, 1989) ja hyötysuhteen polttomoottoriin verrattuna käänteinen riippuvuus käyttötehosta mahdollistaa sen, että käytönaikaiset todelliset hyötysuhteet voivat olla korkeita, jopa yli 50 %.


Jotain tuollaisia lukemia ounastelinkin. Tulipahan varmistettua (:

No niinpä.. Mutta tuo lienee vielä aika kaukainen haave, valitettavasti. Epäilemättä fuusiovoima olisi mitä passelein energiantuotannon ratkaisu jos tekniikka olisi hallussa. Joskin on vaikea kuvitella että ihan joka auton perään omaa fuusiomyllyä sentään lyötäisiin vaikka se teknisesti olisi mahdollista. =) Kumma kun meillä ei ole fissiokäyttöisiä rekkojakaan liikenteessä.. =)

Noh, enpä tuosta ajatellutkaan mitään mobiileja ratkaisuja (it-retoriikkaa tms ;), vaan ihan voimaloissa tuotettavaa perusenergiaa sähköntuotantoon.

Ja sitten kun fuusiovoima on käytössä niin energian varastointiin voisi käyttää antimateriaa niin eipä ainakaan tarvittavan polttoaineen määrä muodostuisi ongelmaksi. =D (Sen sijaan polttoaineen säilytys voisi tuottaa "lieviä" ongelmia.)

Kilohintakin voisi olla aika megalomaaninen, luulisin. Toisaalta, jos heittäydytään visioimaan, niin siinä vaiheessa kun antimateria alkaa olla kaikkien kansakuntien laajamittaisessa hyötykäytössä, niin galaksienväliseen matkailuunkin voisi olla jo edellytyksiä. Sitten vain naapurilinnunratoihin niistämään vieraiden sivilisaatioiden resursseja omaan taskuun.

Nyt alkoi kyllä mennä jo vähän kauas autoilusta. Olisikohan jossain joku hyvä visiointitopikki? (:
Avatar
#74 • • Nudie Guest
Mekaanikon ja Dixoffin pohdinta on silkkaa asiaa. Polttokenno tosiaankin on puhdas kemiallinen reaktio, eikä prosessissa varsinaisesti pala mitään. Ellei ajattele hapen yhtymistä vetyyn puristisesti palamisena. (Hapen yhtyminen materiaan nähdään kemissa yleensä palamisena)

Mekaanikon kuvailemat maapallon energiaratkaisut olisivat varmasti toimivia, jos tuotettu energia saataisiin siirrettyä ilman häviöitä esim. Islannista energiaa enemmän tarvitsevien tahojen ulottuville tai mikäli tuotettavan energian varastoimiseen löytyisi parempia ratkaisuja. Tällä hetkellähän suurin osa esimerkiksi sähköautojen akustoista perustuu lyijyakkuihin. Tekniikkana lyijyakku on vanha ja toimiva, mutta myös painava ja energian säilömiskyvyltään varsin huono. Massa aiheuttaa ongelmia varsinkin sähköautoissa, sillä joudutaanhan akkuihin varastoitua energiaa käyttämään huomattavasti itse akkujen liikuttelemiseen.

Energiansiirron häviöihin on jo pitkään odotettu ratkaisua suprajohtavuudesta, mutta toistaiseksi tarpeeksi lämpimässä ympäristössä toimivaa suprajohdetta ei vielä ole löytynyt. Mikäli tällainen suprajohde löytyisi, riittäisi pallollamme energiaa jo nykyiselläkin tuotantokapasiteetilla varmasti vuosikymmeniksi, ellei peräti vuosisadoiksi.

Sinänsä olen eri mieltä nykyautojen saastuttavuudesta verrattuna edeltäjiinsä. On totta, että keskimääräinen moottorikoko on vuosien saatossa kasvanut, mutta suuremmilla moottoreilla päästään samoihin kulutuslukuihin, kuin pienillä aikoinaan. Ts. 2 litran suorasuihkutusmoottorilla varustettu Mitsubishi kuluttaa suunnilleen saman verran kuin 1,2 litrainen Colt 1980-luvun alussa.

Olen jo usean vuoden ajan pyrkinyt olemaan riippumaton autostani, mutta varsinkin nykyisessä elämäntilanteessa se on käytännössä mahdottomuus. Työmatka taittuu yhä omalla autolla, koska varteenotettavaa julkista kulkuneuvovaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

Itse pidän sielukkaista autoista. Suomeksi tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi seuraavia menopelejä:

- Citroén DS
- Volvo 140-sarja
- Saab 96
- Chevrolet Corvette 'Stingray'
- Alfa Romeo Giulietta
- Opel Commodore
- Mercedes Benz SL-sarja (1970-luku)
- yms. yms.

Toisin sanoen viimeiset vuosikymmenet eivät ole tuoneet ulottuvillemme muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kuin persoonattomia autoja. Esteettisyydessään nämä uudet varsinkin Yhdysvalloissa tuotetut menopelit ovat kyllä varsin karmaisevia.

- Naku -
Avatar
#75 • • Micci Guest

Originally posted by Caro²:
Helei!


- Honda S2000 (2.0l vapaasti hönkivä ~178kw (240+hv)).



.... Voinko olla enempää samaa mieltä!!!
(aijoo, tosiaan punanen alkaa rpm mittaris vast 9000!!!)
Avatar
#76 • • MikkiHiiri Guest

Originally posted by Nudie:
- Saab 96



Mun mielestä toi "pillupulkka" on yks autohistorian karmeimpia teoksia
(källitty lookkia selkeesti Porschesta, huonoin lopputuloksin)
Nyky-Saabitkin on ihan hirveän näköisiä. Jos joku vanha ruotsalainen
auto on ihan nätti niin Volvo Amazon.
Avatar
#77 • • Quu Guest

Originally posted by CM:
Mun mielestä toi "pillupulkka" on yks autohistorian karmeimpia teoksia



Se on Syöksysämpylä.

Sitäpaitsi ihan nätti (omalla tavallaan).
Avatar
#79 • • Nudie Guest

Originally posted by Quu aka. Mr. Probes:
Se on Syöksysämpylä.

Sitäpaitsi ihan nätti (omalla tavallaan).



Nimenomaan omalla 'karmaisevalla' tavallaan. Siinähän on V4-moottori, uskomaton muotoilu sekä sisällä että ulkona ja eihän se kuljekaan kovaa... Söötti se on silti.

- Naku -
Avatar
#80 • • Nudie Guest

Originally posted by CM:
Mun mielestä toi "pillupulkka" on yks autohistorian karmeimpia teoksia
(källitty lookkia selkeesti Porschesta, huonoin lopputuloksin)
.



Ennemminkin Saab 96-look on pöllitty vanhoista 1940-50 luvun fiateista tai itävaltalaisista Steyreistä. Yhdennäköisyys Porscheen on sattumaa (viittaat 911-sarjaan ?) Saab 96 syntyi kuitenkin jo vuonna 1960. Tuolloin kärry oli muotoilultaan melkoisen 'vallankumouksellinen'. Valmistusta vaan jatkettiin yli 10 vuotta liian pitkään... Myytiinhän kärryä vielä 1980-luvullakin.

- Naku -