Vittu!!!! http://www.stidilodju.net/roina/Palaute.swf :D
Voi saatana. Koneistossa ollessa narikkalippu oli tipahtanut taskusta. Tietenki joku kusipää oli käyny sillä viemäs mun olkalaukun jossa oli yx paita, kaikki kortit, kotiavaimet ja jotain muuta pikkusälää. Eniten kyl vituttaa se et tykkäsin ihan saatanasti siit laukusta.
H(uo/ie)no juoma, tuplajekkuredbull... Lämmin iltapäivä perjantaina ja todella pitkästä aikaa firman viereisessä pubissa istuskelemassa ja odottamassa, että Moonemotions alkaa Punaisessa Laatikossa. No joinpa tupla jägermeisterin red bullilla. Ja toisen. Ja... Ja kun tuli aika lähteä, huomasin olevani hirveässä kunnossa. Ja yhteensä kuusi juomaa join.
Piru kun sitä viinaa ei sieltä maista seasta, niin tulee juotua niin paljon huomaamatta ja kun se yrttiviina sekotettuna energiajuomaan antaa sellasen humalan, ettei sitä huomaa ennen ku pitäs olla skarppina. Ja kun tuntee pubin henkilökunnan ni ne kaataa niitä juomia vähän miten sattuu ja kun tuli pullon vaihto, niin kaatovat siitäkin ne viimiset mun juomaan. ...eli virallisia drinkkejä pitkin "vahingossa" join 4.8dl (6x2x4cl) sitä jekkua...
Widu. Rahaa meni ja ku humalas ei oo kiva heiluu, ni tuli juotua lisää redbullia, vettä, kahvia ja syötyä karkkia, että vähän humala tasottus. (Tai no sama mulle on tasottuuko se vai ei, kunhan ei tunnu humalaiselta ku menee klubille.) Ei ollu paha krapula mut eniten vituttaa se, että yksi sellanen drinkki on yli 10e. Eka kuluttaa kaikki rahansa siihen, että on sellasessa kunnossa ettei nauti klubilla olosta ja sit vielä pieni omaisuus tilanteen korjaamiseen. Prkl.
Miksi palkkapäivä on aina perjantaina? Ja miks tuplajägeredbullissa ei maistu alkoholi tippaakaan?
Toisella kerralla kysyin lähellä olevilta henkilöiltä onko kukaan kadottanu narikkalappuaan. Yksi oli ihan varma, ettei mutta tuli myöhemmin kysymään sitä lappua. Kysyin mimmonen takki oli ja käytii narikassa tarkistaa se, ni annoin lapun.
(No jos Kytkin sanoo kellekkää mitään, niin paikka oli se... molemmilla kerroilla... ylläri...)
Piru kun sitä viinaa ei sieltä maista seasta, niin tulee juotua niin paljon huomaamatta ja kun se yrttiviina sekotettuna energiajuomaan antaa sellasen humalan, ettei sitä huomaa ennen ku pitäs olla skarppina. Ja kun tuntee pubin henkilökunnan ni ne kaataa niitä juomia vähän miten sattuu ja kun tuli pullon vaihto, niin kaatovat siitäkin ne viimiset mun juomaan. ...eli virallisia drinkkejä pitkin "vahingossa" join 4.8dl (6x2x4cl) sitä jekkua...
Widu. Rahaa meni ja ku humalas ei oo kiva heiluu, ni tuli juotua lisää redbullia, vettä, kahvia ja syötyä karkkia, että vähän humala tasottus. (Tai no sama mulle on tasottuuko se vai ei, kunhan ei tunnu humalaiselta ku menee klubille.) Ei ollu paha krapula mut eniten vituttaa se, että yksi sellanen drinkki on yli 10e. Eka kuluttaa kaikki rahansa siihen, että on sellasessa kunnossa ettei nauti klubilla olosta ja sit vielä pieni omaisuus tilanteen korjaamiseen. Prkl.
Miksi palkkapäivä on aina perjantaina? Ja miks tuplajägeredbullissa ei maistu alkoholi tippaakaan?
Mä oon pari kertaa kans löytäny narikkalapun toisen jokunen kuukaus sitten, toisen joku puoli vuotta sitten. Toisella kerralla hain takin ja menin sinne lipunmyyjäkoppiin odottelemaan. (Tuttu lipunmyyjä.) Ku siinä oli narikassa joku selittämässä kadonnutta takkia kysyin tuntomerkit ja annoin niiden perusteella takin.
Koneistossa ollessa narikkalippu oli tipahtanut taskusta.
Toisella kerralla kysyin lähellä olevilta henkilöiltä onko kukaan kadottanu narikkalappuaan. Yksi oli ihan varma, ettei mutta tuli myöhemmin kysymään sitä lappua. Kysyin mimmonen takki oli ja käytii narikassa tarkistaa se, ni annoin lapun.
(No jos Kytkin sanoo kellekkää mitään, niin paikka oli se... molemmilla kerroilla... ylläri...)
Mä oon duunissa enkä saa mitään aikaseksi... Silmät seisoo vaan päässä ja väsyttää niin että heikottaa ihan sikana!
Sitten täällä on vielä ihan helvetin kuuma! :mad: :016: :018:
Sitten täällä on vielä ihan helvetin kuuma! :mad: :016: :018:
Seuraavassa tarina siitä, kuinka kaikki ei aina suju aivan suunnitelmien mukaan ja kuinka yhdistelmä huonoa mäihää ja omaa hölmöilyä aiheuttaa suunnattoman vitutuksen.
Olimme vuokranneet Jyväskyläläiseltä hepulta pikkubussin, 1+8 hengen, '96 mallin Fiat Ducato Maxi 2.5 TDI:n Koneisto-matkaa varten. Sovimme, että auto saadaan käyttöön joskus klo 12 tienoolla perjantaina. Ajattelin siis, että pääsemme matkaan viimeistään klo 13 kun kaikki jengi on ensin saatu kyytiin, ja Helsingissä jää vielä pari tuntia aikaa vierailla klo 19 sulkeutuvassa levykaupassa.
Käy kuitenkin ilmi, että auton omistaja ei kerkeä auton kanssa Jyväskylään millään ennen klo 13:a. No eihän tuossa, eipähän tule pakkaamisen kanssa kiire, mietin. Klo 13 omistaja soittaa, että tiellä oli kolari, ja tulo viivästyy vielä puolella tunnilla. Nyt pakkaamisaikaa alkaa olla jo liikaakin.
Klo 13.30 omistaja saapuu viimein pihaani ja käymme läpi autoon liittyviä asioita. Omistajan kerratessa kaikenlaisia pikkuvikoja käy ilmi, että aivan moitteettomassa kunnossa auto ei siististä ulkoasustaan huolimatta ole:
-Puhallinta ei saa pitää päällä koska siinä on vika joka polttaa sulakkeen (kuinka loistavaa, näin helteellä)
-Liukuoven kiinnitys+kahva on osittain rikki (sain rikkinäisestä kahvasta sormeeni haavan)
-Ohjaustehostimen öljyn tasoa pitää vahtia koska osittain rikkinäinen ohjaus syö sitä hullun lailla ja öljyn loppuessa ohjaus rikkoutuu kuulemma kokonaan
-Jarruvalot eivät toimi (mukava "turvallisuus"seikka kaupunkiajoa Helsingin keskustassa ajatellen)
-Liikkeellelähtiessä pakoputkesta pelmahtaa epäilyttävä valkoinen savupilvi (herätti Helsingin keskustassa oudoksuvia katseita)
-Dieselpumppu vuotaa moottoritilaan, ja sen ei kuulemma PITÄISI syttyä. Mutta jos se kuitenkin syttyy, niin minun pitää evakuoida auto kaikessa rauhassa ja antaa moottorin palaa, vakuutusjuttuja ilmeisesti. (ei onneksi syttynyt.)
Tämän jälkeen hyppäsin itse rattiin ja lähdimme ajamaan omistajan pihaan. Matkalla omistaja varoitti että pienemmillä (80) maantienopeuksilla kannattaa välittää 5-vaihteen käyttöä, koska se saattaa rikkoa voimansiirrosta jotain. Moottori kuulemma jaksaa kuitenkin vääntää. Ajotuntuma vaikutti kuitenkin ihan kohtuulliselta, mitä nyt vetoakseli isommalla kaasulla hieman "hötkötti" ja aiheutti koko auton hytkymisen.
Perillä omistaja halusi rahat käteisellä etukäteen. Tästä ei mielestäni ollut aikaisemmin puhetta, tai sitten en muistanut sitä. Jouduin siis lähtemään lähimmälle automaatille 3 km päähän, koska minulla ei käteistä niin paljoa mukana ollut. Maksettuani auton ajattelin että tästähän se reissu nyt viimein alkaa ja lähdin hakemaan muuta porukkaa kyytiin. Kello lähenteli puolta kolmea.
Kun olin ajanut kaupungin läpi keräten ihmiset kyytiin ja olimme viimeisen tyypin pihassa, rupesin asentamaan kasettiadapteri+cd-soitin-yhdistelmää auton Sony-kasettimankkaan. Tämäpä ei halunnut pitää adapteriani sisällään, joten auton soittimen kautta musaa ei kuultaisi. Ilman musaa ei reissuun lähdetä, totesin, ja päätimme hakea yhden matkalaisen kämpiltä mankan. Mankkasäädön aikana toiset olivat lainanneet avaimia virtalukosta saadakseen liukuoven ulkopuolelta auki. Kun sitten olimme aikeissa lähteä kaverin pihasta, auton virtalukko yllätti: Avaimet eivät kääntyneet lukossa mihinkään suuntaan. Kyse ei ollut rattilukosta tai muustakaan, lukko oli vain jumissa.
Reilun vartin vääntämisen ja hikoilun jälkeen soitin auton omistajalle, ja vastaus oli: "Kas kummaa, ei se ole tehnyt sitä kahteen vuoteen. Ehkä avain on kulunut. No jospa minä tuon teille uuden avaimen".
Omistaja lähti tuomaan avaimen, ja me odottelimme. Kello kävi jo hyvää vauhtia yli kolmen. Olin siis suunnitellut, että olisimme Helsingissä viimeistään klo 16. Reilun vartin päästä, muutaman reitinopastussoiton jälkeen, omistaja toi avaimen, jolla lukko viimein toimi. Haimme kaverin kämpiltä mankan, ja siihen huoltoasemalta paristot. Tämän jälkeen, noin klo 16, alkoi matka kohti Helsinkiä, joka sujui ihme kyllä ilman sen kummempia kommelluksia.
Perillä Helsingissä kippasin jengin Kaapelille, ja tämän jälkeen soitin kaverille, jonka luokse minun piti auto parkkeerata. Kaveri ei ollut kotonaan vaan jossain kauempana, ja minun piti odottaa hänen kavereitaan Ruoholahdessa, nämä toisivat minulle kämpän avaimen. Kavereita odotellessani ajattelin käydä vielä auki olevassa kaupassa ostamassa bisseä. Kello oli melkein yhdeksän. Kauppaan mennessäni huomasin että tienvarsipaikat ovat täynnä, mutta parkkitalossa näyttää olevan tilaa.
Korkeusrajoitus 2.1 metriä. No, kyllä se siitä menee, tuumasin. Ajoin parkkitaloon alaspäin viettävää ramppia pitkin, jonka alapäässä näin uudestaan tuon 2.1m-kyltin. Kyltti ei ollut siinä ihan turhan päiten, sillä se oli kiinnitetty betoniin. 2.1 m korkeammalla autolla katto olisi saanut siis uuden muotoilun. Hivutin autoa lähemmäs ja lähemmäs kylttiä, samalla vilkaisten katolle ovesta. Kun auto oli 5 cm päässä kyltistä, havahduin todellisuuteen: eihän se saatana mahdu siitä! Yritin peruuttaa autoa, mutta outo kytkin teki temput ja auto luiskahtikin vielä eteenpäin. Nyt kyse oli enää parista sentistä. Sydän hakkasi ja päätin ottaa varman mäkilähdön. Kytkin ylös niin että moottori hädin tuskin pysyi käynnissä, sitten kaasua. Onnistuin ja katto säilyi ehjänä.
Parkkitalokohelluksen jälkeen löysin kuin löysinkin kadunvarsipaikan ja pääsin kauppaan ostamaan kaljaa. Tämän jälkeen näin kaverin kaverin, joka toi minulle edellämainitun avaimen. Avaimen saatuani suuntasin lähimpään pizzeriaan, koska syöminen oli jäänyt kovin vähiin. Pienen odottelun jälkeen pizza mukaan, ja autolla kohti kaverin kämppää. Vaikka luulin osaavani kartta.hel.fi:stä tulostettujen sivujen ja niille piirtämäni reitin avulla perille, ajoin matkan aikana silti useita kertoja harhaan. Helsingin keskusta ei ole sitä tutuinta autoiluympäristöä minulle.
Hikisen yritys-erehdys-ajomatkan jälkeen selvisin kaverin talon tuntumaan, ja totesin, että talon vieraspaikat olivat täynnä. Soitin kaverille, jolla ei ollut talon omien paikkojen lisäksi tietoa muista paikoista. Ajoin auton kadun varteen ja odottelin kaveria. Tällä välin hämmästelin sitä, että auton valot jäivät päälle, vaikka avaimet otti pois virtalukosta ja sammutti valot. Hetken kummasteltuani soitin omistajalle, joka sanoi, yllätys yllätys: "Kas, ei se ole sitäkään tehnyt kahteen vuoteen. Jos ei muu auta, niin hansikaslokerossa on 13 millin avain, jolla saat akun miinusnavan irti. Samalla voisit tarkistaa sen ohjaustehostimen öljyn". Puhelun loputtua vitutuskäyrä alkoi pikkuhiljaa nousta eksponentiaalisesti. Kello oli melkein 23, muut bilettivät koneistossa ja minä olin vieläkin naimisissa tämän kirotun auton kanssa.
Kaverin saavuttua etsimme parkkipaikkaa jonkin aikaa, mielentilaani nähden liian kauan. Parkkipaikka kuitenkin löytyi lopulta naapuripihasta, ja roudasimme yhdessä kaiken tavaran pois autosta. Kaverin kämpillä tajusin, etten ole ainoa majoittuja. Tarkemmin sanottuna yksi niistä kaikista kymmenestä.
No hyvä. Asettelin kamppeeni johonkin nurkkaan, kävin äkkiä suihkussa, söin jäähtyneen pizzan ja yritin siinä sivussa pukea päälleni, ajaa partaa etc. ja juoda niin paljon bisseä kuin kerkeän. Kun olin viimein lähtökunnossa, lähdin tarpomaan reippaasti kohti 0.05 yöbussia - viimeisestä 23.30 metrostahan olin toki myöhästynyt. Bussin päätepysäkki oli rautatientorilla, josta jatkoin taksilla kaapelille. Guest-passin saamisen jälkeen fiilis koheni mukavasti, ja pääsin viimein bilettämään - ne viimeiset neljä tuntia.
Olimme vuokranneet Jyväskyläläiseltä hepulta pikkubussin, 1+8 hengen, '96 mallin Fiat Ducato Maxi 2.5 TDI:n Koneisto-matkaa varten. Sovimme, että auto saadaan käyttöön joskus klo 12 tienoolla perjantaina. Ajattelin siis, että pääsemme matkaan viimeistään klo 13 kun kaikki jengi on ensin saatu kyytiin, ja Helsingissä jää vielä pari tuntia aikaa vierailla klo 19 sulkeutuvassa levykaupassa.
Käy kuitenkin ilmi, että auton omistaja ei kerkeä auton kanssa Jyväskylään millään ennen klo 13:a. No eihän tuossa, eipähän tule pakkaamisen kanssa kiire, mietin. Klo 13 omistaja soittaa, että tiellä oli kolari, ja tulo viivästyy vielä puolella tunnilla. Nyt pakkaamisaikaa alkaa olla jo liikaakin.
Klo 13.30 omistaja saapuu viimein pihaani ja käymme läpi autoon liittyviä asioita. Omistajan kerratessa kaikenlaisia pikkuvikoja käy ilmi, että aivan moitteettomassa kunnossa auto ei siististä ulkoasustaan huolimatta ole:
-Puhallinta ei saa pitää päällä koska siinä on vika joka polttaa sulakkeen (kuinka loistavaa, näin helteellä)
-Liukuoven kiinnitys+kahva on osittain rikki (sain rikkinäisestä kahvasta sormeeni haavan)
-Ohjaustehostimen öljyn tasoa pitää vahtia koska osittain rikkinäinen ohjaus syö sitä hullun lailla ja öljyn loppuessa ohjaus rikkoutuu kuulemma kokonaan
-Jarruvalot eivät toimi (mukava "turvallisuus"seikka kaupunkiajoa Helsingin keskustassa ajatellen)
-Liikkeellelähtiessä pakoputkesta pelmahtaa epäilyttävä valkoinen savupilvi (herätti Helsingin keskustassa oudoksuvia katseita)
-Dieselpumppu vuotaa moottoritilaan, ja sen ei kuulemma PITÄISI syttyä. Mutta jos se kuitenkin syttyy, niin minun pitää evakuoida auto kaikessa rauhassa ja antaa moottorin palaa, vakuutusjuttuja ilmeisesti. (ei onneksi syttynyt.)
Tämän jälkeen hyppäsin itse rattiin ja lähdimme ajamaan omistajan pihaan. Matkalla omistaja varoitti että pienemmillä (80) maantienopeuksilla kannattaa välittää 5-vaihteen käyttöä, koska se saattaa rikkoa voimansiirrosta jotain. Moottori kuulemma jaksaa kuitenkin vääntää. Ajotuntuma vaikutti kuitenkin ihan kohtuulliselta, mitä nyt vetoakseli isommalla kaasulla hieman "hötkötti" ja aiheutti koko auton hytkymisen.
Perillä omistaja halusi rahat käteisellä etukäteen. Tästä ei mielestäni ollut aikaisemmin puhetta, tai sitten en muistanut sitä. Jouduin siis lähtemään lähimmälle automaatille 3 km päähän, koska minulla ei käteistä niin paljoa mukana ollut. Maksettuani auton ajattelin että tästähän se reissu nyt viimein alkaa ja lähdin hakemaan muuta porukkaa kyytiin. Kello lähenteli puolta kolmea.
Kun olin ajanut kaupungin läpi keräten ihmiset kyytiin ja olimme viimeisen tyypin pihassa, rupesin asentamaan kasettiadapteri+cd-soitin-yhdistelmää auton Sony-kasettimankkaan. Tämäpä ei halunnut pitää adapteriani sisällään, joten auton soittimen kautta musaa ei kuultaisi. Ilman musaa ei reissuun lähdetä, totesin, ja päätimme hakea yhden matkalaisen kämpiltä mankan. Mankkasäädön aikana toiset olivat lainanneet avaimia virtalukosta saadakseen liukuoven ulkopuolelta auki. Kun sitten olimme aikeissa lähteä kaverin pihasta, auton virtalukko yllätti: Avaimet eivät kääntyneet lukossa mihinkään suuntaan. Kyse ei ollut rattilukosta tai muustakaan, lukko oli vain jumissa.
Reilun vartin vääntämisen ja hikoilun jälkeen soitin auton omistajalle, ja vastaus oli: "Kas kummaa, ei se ole tehnyt sitä kahteen vuoteen. Ehkä avain on kulunut. No jospa minä tuon teille uuden avaimen".
Omistaja lähti tuomaan avaimen, ja me odottelimme. Kello kävi jo hyvää vauhtia yli kolmen. Olin siis suunnitellut, että olisimme Helsingissä viimeistään klo 16. Reilun vartin päästä, muutaman reitinopastussoiton jälkeen, omistaja toi avaimen, jolla lukko viimein toimi. Haimme kaverin kämpiltä mankan, ja siihen huoltoasemalta paristot. Tämän jälkeen, noin klo 16, alkoi matka kohti Helsinkiä, joka sujui ihme kyllä ilman sen kummempia kommelluksia.
Perillä Helsingissä kippasin jengin Kaapelille, ja tämän jälkeen soitin kaverille, jonka luokse minun piti auto parkkeerata. Kaveri ei ollut kotonaan vaan jossain kauempana, ja minun piti odottaa hänen kavereitaan Ruoholahdessa, nämä toisivat minulle kämpän avaimen. Kavereita odotellessani ajattelin käydä vielä auki olevassa kaupassa ostamassa bisseä. Kello oli melkein yhdeksän. Kauppaan mennessäni huomasin että tienvarsipaikat ovat täynnä, mutta parkkitalossa näyttää olevan tilaa.
Korkeusrajoitus 2.1 metriä. No, kyllä se siitä menee, tuumasin. Ajoin parkkitaloon alaspäin viettävää ramppia pitkin, jonka alapäässä näin uudestaan tuon 2.1m-kyltin. Kyltti ei ollut siinä ihan turhan päiten, sillä se oli kiinnitetty betoniin. 2.1 m korkeammalla autolla katto olisi saanut siis uuden muotoilun. Hivutin autoa lähemmäs ja lähemmäs kylttiä, samalla vilkaisten katolle ovesta. Kun auto oli 5 cm päässä kyltistä, havahduin todellisuuteen: eihän se saatana mahdu siitä! Yritin peruuttaa autoa, mutta outo kytkin teki temput ja auto luiskahtikin vielä eteenpäin. Nyt kyse oli enää parista sentistä. Sydän hakkasi ja päätin ottaa varman mäkilähdön. Kytkin ylös niin että moottori hädin tuskin pysyi käynnissä, sitten kaasua. Onnistuin ja katto säilyi ehjänä.
Parkkitalokohelluksen jälkeen löysin kuin löysinkin kadunvarsipaikan ja pääsin kauppaan ostamaan kaljaa. Tämän jälkeen näin kaverin kaverin, joka toi minulle edellämainitun avaimen. Avaimen saatuani suuntasin lähimpään pizzeriaan, koska syöminen oli jäänyt kovin vähiin. Pienen odottelun jälkeen pizza mukaan, ja autolla kohti kaverin kämppää. Vaikka luulin osaavani kartta.hel.fi:stä tulostettujen sivujen ja niille piirtämäni reitin avulla perille, ajoin matkan aikana silti useita kertoja harhaan. Helsingin keskusta ei ole sitä tutuinta autoiluympäristöä minulle.
Hikisen yritys-erehdys-ajomatkan jälkeen selvisin kaverin talon tuntumaan, ja totesin, että talon vieraspaikat olivat täynnä. Soitin kaverille, jolla ei ollut talon omien paikkojen lisäksi tietoa muista paikoista. Ajoin auton kadun varteen ja odottelin kaveria. Tällä välin hämmästelin sitä, että auton valot jäivät päälle, vaikka avaimet otti pois virtalukosta ja sammutti valot. Hetken kummasteltuani soitin omistajalle, joka sanoi, yllätys yllätys: "Kas, ei se ole sitäkään tehnyt kahteen vuoteen. Jos ei muu auta, niin hansikaslokerossa on 13 millin avain, jolla saat akun miinusnavan irti. Samalla voisit tarkistaa sen ohjaustehostimen öljyn". Puhelun loputtua vitutuskäyrä alkoi pikkuhiljaa nousta eksponentiaalisesti. Kello oli melkein 23, muut bilettivät koneistossa ja minä olin vieläkin naimisissa tämän kirotun auton kanssa.
Kaverin saavuttua etsimme parkkipaikkaa jonkin aikaa, mielentilaani nähden liian kauan. Parkkipaikka kuitenkin löytyi lopulta naapuripihasta, ja roudasimme yhdessä kaiken tavaran pois autosta. Kaverin kämpillä tajusin, etten ole ainoa majoittuja. Tarkemmin sanottuna yksi niistä kaikista kymmenestä.
No hyvä. Asettelin kamppeeni johonkin nurkkaan, kävin äkkiä suihkussa, söin jäähtyneen pizzan ja yritin siinä sivussa pukea päälleni, ajaa partaa etc. ja juoda niin paljon bisseä kuin kerkeän. Kun olin viimein lähtökunnossa, lähdin tarpomaan reippaasti kohti 0.05 yöbussia - viimeisestä 23.30 metrostahan olin toki myöhästynyt. Bussin päätepysäkki oli rautatientorilla, josta jatkoin taksilla kaapelille. Guest-passin saamisen jälkeen fiilis koheni mukavasti, ja pääsin viimein bilettämään - ne viimeiset neljä tuntia.
No eihän se nyt hyvin mennyt..
Kun ei ole käynyt Suomen tiliä kattomassa, ja nyt heti muutaman kuukauden tauon jälkeen pitäis siirrellä rahnua, niin reilu 100e oli hävinny tililtä. Pankkiin soitettuna ne sano, että suoravelotuksella veloitettu lainan korkomaksuja. No lainan maksoin jo aikaa sitten kokonaisuudessaan pois ja soittaessani aiheesta perään kysyin tuleeko mitään muita maksuja. Ei pitänyt olla.
Kymppi piti tänään siirtää, mutta tilillä olikin 8,86e.
Olivat vaan unohtaneet kertoa, että vielä korkoja tulisi maksaa ja pienimuotonen sakko kun maksaa jonkun vuoden etukäteen sen lainan. No mutta huomasivat virheensä, että kysymykseen "kaikkiko maksettu?" vastaus ei ollutkaan "kyllä", vaan "osittain".
Lupasivat laittaa tilille 1,14e. Tää ei ois Irlannissa menny läpi. Täällä ne ois sanonu "tff luck, try another bank."
Kymppi piti tänään siirtää, mutta tilillä olikin 8,86e.
Olivat vaan unohtaneet kertoa, että vielä korkoja tulisi maksaa ja pienimuotonen sakko kun maksaa jonkun vuoden etukäteen sen lainan. No mutta huomasivat virheensä, että kysymykseen "kaikkiko maksettu?" vastaus ei ollutkaan "kyllä", vaan "osittain".
Lupasivat laittaa tilille 1,14e. Tää ei ois Irlannissa menny läpi. Täällä ne ois sanonu "tff luck, try another bank."
Jos on sysadminina firmassa ja jos vastaa SAN verkosta ja jos tulee ongelma, niin miksi minun puoleen pitää kääntyä humalassa? Arvaa onko kiva diagnosoida SAN verkkoa kun sysadmin heiluu umpikännissä?
V*tun helikopteri.
V*tun helikopteri.
Vituttaa kun pitäis tehdä töitä ja joka tuutista tunkee spämmimeiliä ja chattipyyntöä...Prkl! Ei viittis kuitenkaan pistää piuhoja poikkikaan :mad: :mad:
Potuttaa se, että te plattarisiskot ja -veljet ette tyhjennä privaboxejanne. Kiukuttaa, kun on pyydetty vastaamaan, ja sitten ei vastaus mene läpi, koska toisen boxi täynnä. :mad:
En tiedä vituttaako vai oonko surullinen tai molempia, mutta 3v suhde päättyi ja töissä kuoli yksi ihminen.. :016: :007:
Saa olla surullinen ja saa vituttaa. Ei tommonen oo kivaa. Ei varmaan kummallekkaan.
En tiedä vituttaako vai oonko surullinen tai molempia, mutta 3v suhde päättyi
Tsemppiä! Kyl se siitä - joskus, kun aika on kypsä.
Tohon saat kyl tottua. Kaippa se silti raskasta on. Ja vielä tämmöseen saumaan. :(
töissä kuoli yksi ihminen..
Jaa vituttaako? No kyl välillä. Selllllaset... ... ... hiiiiitaaaaaasti puhuvat... ... ... ... ihmiset ... ... jotka pitää aina siinä ... ööö ... ööö ... puhumisen välissä ... ... ... sellasiiiii .... hm .... taukoja. Ja siiiiiiiiiiiiiiit venyttttäääää joka v*tun sanaa... .... .... helvvvvvvvvvetin pitkäksi... Ja pakko vuodattaa sydänveret siihen mun syliin kertoen koko elämäntarinansa ennen ku pääsee edes asiaan.
Mulla ei ole koko päivää aikaa jos joku vasta harjottelee aakkosia. Opettelis eka puhumaan ja sit häiritsee mua.
Mulla ei ole koko päivää aikaa jos joku vasta harjottelee aakkosia. Opettelis eka puhumaan ja sit häiritsee mua.
Perlin modulit vituttaa. Nyt tarttis solarikselle Net::SFTP modulin, mutta se vaatii ensin, Net::SSH:n ja se vaatii noin 7 muuta modulia, jotka taas vaativat lisää moduleita, niin että saadakseni SFTP:n joudun kääntämään noin 17-20 modulia, joista kaikki eivät käänny ihan heittämällä läpi...
Vittu yhden perlillä kirjoitetun FTP/SFTP-mokkulan kooksi tulee näin 2000 koodirivin lisäksi noin 50MB kirjastoja.... :rolleyes:
Vittu yhden perlillä kirjoitetun FTP/SFTP-mokkulan kooksi tulee näin 2000 koodirivin lisäksi noin 50MB kirjastoja.... :rolleyes:
Mitäs Yoda sanoi Lukelle Jedin Paluussa?
yhden perlillä kirjoitetun FTP/SFTP-mokkulan kooksi tulee näin 2000 koodirivin lisäksi noin 50MB kirjastoja....
"Do or do not. There is no try."
...Vaikka Curen mukaan "try" on, mutta "if" ei...
Verkkoturvallisuuden kans on vähä niin, et joko ollaan turvallisia tai sit ei olla. Ja jos ollaan, ni se vaatii aika paljon päivityksiä. Ei mikää mukava juttu. Kirjoita avoin kirje kaikille spämmäreille ja hakkereille* ja crackereille, jotta lopettaisivat tollasen homman, ni ei tarttis verkkoturvaa.
* Median kuvailemille hakkereille, ei oikeille hakkereille.
Mut sitä odotellessa käyppä hakemassa itsellesi sähköpostipalvelintasi varten musta lista. Ni saa lissee päevetyksii...
Verkkoturvallisuuden kans on vähä niin, et joko ollaan turvallisia tai sit ei olla. Ja jos ollaan, ni se vaatii aika paljon päivityksiä. Ei mikää mukava juttu. Kirjoita avoin kirje kaikille spämmäreille ja hakkereille* ja crackereille, jotta lopettaisivat tollasen homman, ni ei tarttis verkkoturvaa.
hassuinta asiassa on se, että mokkula tehdään asiakkaille, joiden verkot ovat suljettuja. Nix internet. Ja kun alustanan on Solaris, niin kaiken pitää olla just eikä melkein, kun perlin modulit tehdään LInuxille ja sit on kivaa jos ne toimii myös muissa käyttöjärjestelmissä...
Katkaisin viime perjantaina käteni. Parin lääkärissäkäynnin jälkeen minut määrättiin leikattavaksi: kyynärpää pitää ruuvata kiinni, jotta se toipuisi. Leikkausaika varattiin ke 20. päiväksi.
En halunnut jäädä yksikätisenä yksin Helsinkiin, vaan lähdin sunnuntaina vanhempieni luo Poriin sairaslomailemaan. Tiistai-iltana matkustin junalla takaisin Helsinkiin, koska minun oli määrä kirjoittautua sisään sairaalaan ke-aamuna klo 7.00.
Sairaalassa pukeuduin leikkausvaatteisiin ja makoilin sängyllä odottaen noutoa leikkaussaliin. Kolmen tunnin jälkeen tuli lääkäri kertomaan, että minua ei oikein ehditä leikkaamaan kyseisenä päivänä. Olen kuulemma niin nuori, että ehdin odottaa - leikkausaikani meni ilmeisesti jollekin lonkkansa teloneelle mummulle. Uusi leikkausaika varattiin sunnuntaille, toivottavasti paremmin tuloksin kuin edellinen.
Pääsin sairaalasta pois heti lääkäärin käynnin jälkeen ja lähdin takaisin Poriin.
Ärsyttää turha matkustaminen ja juokseminen: olisivat vaikka edellisenä iltana sairaalasta soittaneet ja kertoneet tilanteen.
Lisäksi aloitan maanantaina opinnot ammattikorkeakoulussa. Lupasivat päästää sairaalasta vähän aikaisemmin, että pääsen (lähes suoraan leikkaussalista) kouluun. Jihaa.
En halunnut jäädä yksikätisenä yksin Helsinkiin, vaan lähdin sunnuntaina vanhempieni luo Poriin sairaslomailemaan. Tiistai-iltana matkustin junalla takaisin Helsinkiin, koska minun oli määrä kirjoittautua sisään sairaalaan ke-aamuna klo 7.00.
Sairaalassa pukeuduin leikkausvaatteisiin ja makoilin sängyllä odottaen noutoa leikkaussaliin. Kolmen tunnin jälkeen tuli lääkäri kertomaan, että minua ei oikein ehditä leikkaamaan kyseisenä päivänä. Olen kuulemma niin nuori, että ehdin odottaa - leikkausaikani meni ilmeisesti jollekin lonkkansa teloneelle mummulle. Uusi leikkausaika varattiin sunnuntaille, toivottavasti paremmin tuloksin kuin edellinen.
Pääsin sairaalasta pois heti lääkäärin käynnin jälkeen ja lähdin takaisin Poriin.
Ärsyttää turha matkustaminen ja juokseminen: olisivat vaikka edellisenä iltana sairaalasta soittaneet ja kertoneet tilanteen.
Lisäksi aloitan maanantaina opinnot ammattikorkeakoulussa. Lupasivat päästää sairaalasta vähän aikaisemmin, että pääsen (lähes suoraan leikkaussalista) kouluun. Jihaa.
Perlin modulit vituttaa. Nyt tarttis solarikselle Net::SFTP modulin, mutta se vaatii ensin, Net::SSH:n ja se vaatii noin 7 muuta modulia, jotka taas vaativat lisää moduleita, niin että saadakseni SFTP:n joudun kääntämään noin 17-20 modulia, joista kaikki eivät käänny ihan heittämällä läpi...
Vittu yhden perlillä kirjoitetun FTP/SFTP-mokkulan kooksi tulee näin 2000 koodirivin lisäksi noin 50MB kirjastoja.... :rolleyes:
joo toi on kyl syvalt; CPAN-moduleista suurin osa ei muutenkaan kaanny, tai sit ne vaatii jonkun perlin kivikautisen version et ne toimii, tai niilla on dependancy johkin vanhaan versioon jotain toista modulia, mutta ei toimi uudemmalla... (ja tokihan se SFTP vaatii sen ssh:n kun on osa sita) (ja lisataan nyt whinewhine et CPAN-moduleista suurimmassa osassa ei oo mitaan jarkevaa dokumentaatiota; ja nekin joissa on kohtuullinen dokumentaatio, on sekin keskimaarin esmes javan, pythonin tai php:n dokumentaatioon verrattuna hyvin heikko)
Business Casual on meidän dresscode, mut siis t-paidat on ok. Ei saa olla turhan offensive, mut muuten kuva-t-paidat käy.
Eilen mul oli paita, jossa oli kolme suttusta mustavalkokuvaa kun alaston äiti antaa selkäsaunan alastomalle pojalleen. Kukaan ei sanonut mitään. Kukaan ei edes huomannut.
Tänään paita, jossa on internet explorerin hiirenkursori, kun se on linkin päällä (se käsi) ja teksti: "Click here to see me naked!" Ja nyt joutuu laittamaan yrityksen mainos-t-paidan tuohon päälle. :mad:
Mä oon koittanu valita semmosii t-paitoja, joita voi pitää duunissa ja mä en tosiaan ois osannu aavistaa, et joku loukkaantuu tollasesta. Siit eilisestä paidasta ehkä, mut toi paita?
Sitä eilistä paitaa oon pitäny siksi ku kukaan ei viitsi siristää silmiään ku se paita on aika suttunen - tarkoituksella. Piru vie, pitää ostaa uusii paitoja ku mä voin pitää duunissa joku neljäsosa omistamistani paidoista. Ehkä pitäs hankkii vähemmän poliittisesti epäkorrekteja paitoja.
Ei voi pitää ees sitä missä on ruuvin kuva ja yläpuolella teksti "WANNA"... :rolleyes:
Eilen mul oli paita, jossa oli kolme suttusta mustavalkokuvaa kun alaston äiti antaa selkäsaunan alastomalle pojalleen. Kukaan ei sanonut mitään. Kukaan ei edes huomannut.
Tänään paita, jossa on internet explorerin hiirenkursori, kun se on linkin päällä (se käsi) ja teksti: "Click here to see me naked!" Ja nyt joutuu laittamaan yrityksen mainos-t-paidan tuohon päälle. :mad:
Mä oon koittanu valita semmosii t-paitoja, joita voi pitää duunissa ja mä en tosiaan ois osannu aavistaa, et joku loukkaantuu tollasesta. Siit eilisestä paidasta ehkä, mut toi paita?
Sitä eilistä paitaa oon pitäny siksi ku kukaan ei viitsi siristää silmiään ku se paita on aika suttunen - tarkoituksella. Piru vie, pitää ostaa uusii paitoja ku mä voin pitää duunissa joku neljäsosa omistamistani paidoista. Ehkä pitäs hankkii vähemmän poliittisesti epäkorrekteja paitoja.
Ei voi pitää ees sitä missä on ruuvin kuva ja yläpuolella teksti "WANNA"... :rolleyes:
Seuraavassa tarina siitä, kuinka kaikki ei aina suju aivan suunnitelmien mukaan ja kuinka yhdistelmä huonoa mäihää ja omaa hölmöilyä aiheuttaa suunnattoman vitutuksen.
vituttaa ihan himmeesti lainata autoa, jonka omistaja ei kerron kulkuneuvon todellista kuntoa...:mad:
"joo, tässä pitää tehdä tälläinen temppu" jne. vittu, huoltakaa autojanne prkl.
ainiin: vituttaa, jos joudun työmatkavitutuksen takia ostamaan auton ja kiroamaan sitäkin helvetinkonetta...yövuorosta(18h päivä) klo 08 himaan, konalasta tiksiin meni 1h45min dösällä (tosin ovelta ovelle), autolla matka olisi 17km ja siihen menisi varmaan 25min, jos sitäkään. hevonvitun julkiset...
pitää vaan punnita arvostanko omaa vapauttani vai rahatilannettani, tosin duunista tulee ihan hyvää liksaa tälähetkellä, että sen auton vois hankkiakin.