Mihin maailma on menossa???

138 posts, 7 pages, 28,818 views

Avatar
#121 • • Dani Cior Guest

Originally posted by mekaanikko:
Öhm, siis koko Kioton sopimuksen ideahan on, että ensin määritellään jokin päästöjen maailmanlaajuinen kokonaismäärä (Kioton sopparin tapauksessa taitaa olla vuoden 1990 hiilidioksidipäästöt), joka sitten jaetaan päästökiintiöihin valtioittain jyvitettynä erilaisilla perusteilla kuten väestön määrä, tähänastiset panostukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, teollisuuden rakenne, paikalliset ilmasto-olot ym.

Valtiot voivat sitten ostaa ja myydä päästökiintiöitä vapaasti, jolloin syntyy taloudellinen insentiivi saastuttaa vähemmän, koska saastuttamiselle saadaan joku selkeä hinta ja päästöjen vähentämisellä toisaalta syntyy rahanarvoista käyttämätöntä kiintiöosuutta. Jos päästöjen kokonaismäärää vielä vuosi vuodelta hiljalleen leikataan (ja valtiollisia kiintiöitä sen mukaisesti), saastuttamisesta tulee yhä kallimpaa ja markkinatalousmekanismi ohjaa tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan. Vaikea nähdä mitä pahaa tällaisessa järjestelyssä on?



Ok, ihan jees, jos se toimisi. Fakta on kuitenkin se että tämä on nimellinen pyrkimys "oikeaan" suuntaan. Kaikki tietävät, että näin pieni leikkaus päästöihin ei oikeastaan saa aikaan kovinkaan suurta muutosta. Tämä on vain yksi suhteellisen aneeminen pyrkimys hieman jarruttaa hallitsemattomaksi yltynyttä menoa.

Originally posted by mmm...:
Ajattelulle ei olekaan mitään estettä, mutta ajattelun pitäisi olla myös itsekriittistä, etenkin suurimpien asioiden kohdalla. Eli tulisi myös kysyä riittääkö käsityskykymme ja ajattelumme todella vetämään johtopäätöksiä tämän kokoluokan asioista. Jos kritiikkiä ei harjoiteta, ajatus irtoaa helposti perustastaan villiksi spekulaatioksi, joka etenee vakaan loogisesti mutta vailla mitään pohjaa.



Miksi käsityskykymme ja ajattelumme ei riittäisi? Ainoa ongelma on vaikuttavien tekijöiden valtava määrä. Tämä ei myöskään estä ajattelua tai hahmottamista vaan tarkkojen ennusteiden tekemistä ja prosessin syvällistä ymmärtämista. Kaaosteoria on suhteellisen menestyksekkäästi käsitellyt tällaisia monimutkaisia systeemisia ilmiöitä, jossa esimerkiksi alkuarvoherkkyys eli "butterfly effect" tuottaa ongelmia. Kaaosteoriassa on myös muitakin piirteitä kuten bifurkaatio ja turbulenssit jne. joita voidaan käyttää joskus melko menestyksekkäästi jonkin monimutkaisen järjestelmän toiminnan kuvaamiseen.

Käytännössä ainoa varteenottettava ongelma, jonka tuot esille on datan ja tiedon puute. Esimerkiksi onko meillä tarpeeksi dataa olettaa maailmankaikkeudessa olleen alkuräjähdyssingulariteetin sen kosmisen taustasäteilyn ja Doppler ilmiön perusteella. Mielestäni on, jos saadaan lisää dataa ja maailmankaikkeus osoittautuu staattiseksi niin muutetaan vain käsitystämme. Niin kauan kannattaa käyttää parasta ja datan kanssa parhaiten yhteensopivaa "working hypothesis":ia.

Tämä on tieteellistä hypoteesien testaamista ja tieteellisen toiminnan eroavuus villistä metafysiikasta. Esimerkkeinä hurjimmista spekulojista vaikka Aristoteles, Tuomas Akvinolainen, Augustinus ja Hegel.

Joo, eipä nyt jaksa kinata kumpi ei ymmärrä, mutta vaikuttaa aika vahvasti siltä että puhut oman aikamme ilmiöistä, kun taas itse vaadin käsitekriittisyyttä lausunnoilta, joiden on tarkoitus sanoa jotakin ajan ylittävää ja nostaa oma aikamme erikoisasemaan. Eli ilmeisesti puhumme toistemme ohi. Jutut mitä tuossa viimeksi toit esiin on hyviä pointteja ja kertoo ennennäkemättömästä muutosnopeudesta. Pitkälle menevien arvioiden kannalta on vain ikävää, että myös muutosnopeus on aina ollut ennennäkemätöntä ja tulee ilmeisesti sitä myös olemaan. Olen edelleen sitä mieltä että aikamme on erityinen vain siitä syystä mistä kaikki muutkin ajat ovat erityisiä: koska se on nyt.

Ööh, käsittääkseni luettelin juuri piirteitä, jotka erottavat meidän aikamme lukemattomista aikaisemmista ajoista ja se oli tarkoitukseni. Ei se että se on nyt, vaan ne piirteet, jotka erottavat tämän ajan lukemattomista aikaisemmista ajoista.


Kyse oli inhimillisten käsitteiden (näköisyys, katsominen - molemmat sidoksissa tiukasti mm. ihmisen aistijärjestelmään ja ylipäätään tapaan hahmottaa maailmaa) ulottamisesta kontekstiin, josta ihminen oli oletettu kokonaan pois.

On se valitettavaa, että emme pääse eroon inhimillisistä käsitteistä tai havaintokoneistosta. Silti en näe se suurempia ongelmia ajatella jotain prosessia ilman ihmistä yhtä paljon kuin ajatella jotain tapahtuvan ilman sinua tai minua. Voinb silti kuvitella bileet, vaikken itse ole ollutkaan paikalla. Samoin voidaan kuvitella luontoa ilman ihmisen muutama kymmenentuhatta vuotta kestänyttä vaikutusta.


WRI:n uusin ennuste on että 20 vuodessa metsien määrä tippuu maapallolla puoleen, ainakin mun käsitys ihmisistä lyhytnäköisinä ja itsetuhoisina olentoina vahvistuu selvästi. Garrett Hardinin "Tragedy of The Commons" -julkaisu saa taas vahvistusta.


EARTH'S ICE MELTING FASTER THAN PROJECTED

[ 04 April 2002: Message edited by: Dani Cior ]
Avatar
#122 • • Canzone Guest

Originally posted by mekaanikko:
Öhm, siis koko Kioton sopimuksen ideahan on, että ensin määritellään jokin päästöjen maailmanlaajuinen kokonaismäärä (Kioton sopparin tapauksessa taitaa olla vuoden 1990 hiilidioksidipäästöt), joka sitten jaetaan päästökiintiöihin valtioittain jyvitettynä erilaisilla perusteilla kuten väestön määrä, tähänastiset panostukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, teollisuuden rakenne, paikalliset ilmasto-olot ym.

Valtiot voivat sitten ostaa ja myydä päästökiintiöitä vapaasti, jolloin syntyy taloudellinen insentiivi saastuttaa vähemmän, koska saastuttamiselle saadaan joku selkeä hinta ja päästöjen vähentämisellä toisaalta syntyy rahanarvoista käyttämätöntä kiintiöosuutta.





En ole tutustunut itse kioton sopimukseen tarkasti,(asia on korjattava ettei tulisi heiteltyä huolimattomia kommentteja) mutta sen tiedän että U.S.A:n ehdotus oli (tarkennus) että kaikille valtioille annetaan kiinteä, samansuuruinen päästökiintiö, joka olisi kaikille sama huolimatta siitä, päästääkö maa hiilidioksidia tai ei.

Sitten valtiot joilla on enemmän päästöjä, voisivat ostaa vähemmän kuluttavien valtioiden kiintiöstä itselleen LISÄÄ.

Eli rahalla saisi päästää ilmakehään niin paljon kuin rahaa tai ylijäämää muilla valtioilla on. Tämä ei TODELLAKAAN vähentäisi päästöjä. Se kyllä auttaisi taas köyhempien valtioiden rahatilannetta mutta sillä kustannuksella että hiilidioksidia pumpattaisiin mahdollisesti jopa suurempia määriä kuin ennen,ilmakehään.

Originally posted by mekaanikko:

Jos päästöjen kokonaismäärää vielä vuosi vuodelta hiljalleen leikataan (ja valtiollisia kiintiöitä sen mukaisesti), saastuttamisesta tulee yhä kallimpaa ja markkinatalousmekanismi ohjaa tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan. Vaikea nähdä mitä pahaa tällaisessa järjestelyssä on?



Totta. Tuossa ei olisi mitään pahaa. Kun vain kaikki allekirjoittaisivat sopimuksen.

Hyvä että näpäytit tai olisi tämäkin jäänyt näille teloilleen, tarkentamatta. Jos tiedät asiasta lisää, kerro toki. Olen aina valmis oppimaan lisää.
Avatar
#123 • • Dani Cior Guest
U.N. Warns of Severe Water Shortages--

More than 2.7 billion people will face severe
shortages of fresh water
by 2025 if the world keeps consuming water at today's
rates, the United
Nations warned Friday in a report marking World Water
Day. Worldwide,
about 5 billion people will be living in areas where
it will be
difficult or impossible to meet all their needs for
fresh water,
creating "a looming crisis that overshadows nearly
two-thirds of the
Earth's population," the report said.

"Even where supplies are sufficient or plentiful, they
are increasingly
at risk from pollution and rising demand," U.N.
Secretary-General Kofi
Annan said in a statement, warning that "fierce
national competition
over water resources has prompted fears that water
issues contain the
seeds of violent conflict."

The worst-affected areas are in Asia and sub-Saharan
Africa, where
fresh
drinking water is scarce
Avatar
#124 • • vaavu Guest

Originally posted by Jr:
Tieteessä punaisina lankoina toimivat hypoteesit (eli oletukset epätyydyttävästi ymmärrettyjen asioiden selittämiseksi), joiden avulla toteutuu myös tieteen itseään korjaava luonne. Hyvin pieniä (liikuttaessa vaikka atomitasolla) ja suuria (olkoonkin kyseessä globaalit tahi universaalit) asioita tutkiessa voidaan päästä vain lähelle lopullista totuutta. Tämän takia tieteellinen keskustelu yleensä vaikuttaa maallikosta vatvomiselta. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan tiedon lisääntyessä osa näistä punaisista langoista hylätään vääriksi todistettuina ja heitetään uusia lankakeriä kohti uutta tietoa.



Juu, meinasin itse asiassa vielä lisätä tuohon aiempaan sen, että siinä puhuttiinkin vain yhdestä tietystä ajanhetkestä, ei dynaamisesta tilanteesta. Totta kai tiede kehittyy ajan myötä, onhan selvää että tänä päivänä voimme "tietää" (niin tarkasti kuin voidaan katsoa tiedettävän empiirisellä tieteellä ylipäätään) monia asioita joita aiemmin ei tiedetty, ja myöskin pystymme todistamaan tietomme erilaisin menetelmin.

Jokaisena hetkenä kuitenkin tieteessä on asioita, jotka ovat avoimia ja kiistanalaisia (tai joista ainakin voidaan argumentoida puolesta ja vastaan erilaisin tieteellisin argumentein). Tällä hetkellä tuohon listaan kuuluu kasvihuoneilmiö. Siltinkin, mitä todennäköisimmin jonkun ajanhetken päästä todistusmenetelmät ovat kehittyneet niin, että voidaan "varmuudella" sanoa kasvihuoneilmiön olevan joko totta tai yksi niistä lukemattomista roskiin päätyvistä hypoteeseista.

Samalla tavalla voitiin kuitenkin vielä jokunen aika sitten (ei ehkä ihan enää tänään) argumentoida tupakanpolton haitallisuutta vastaan. Suurin osa tupakan haitallisuuden tutkimuksista nimittäin nojaa vahvasti tilastotieteellisiin väitteisiin. Oikeudessa sitten puitiin onko tämä riittävän tieteellinen näyttö vaarallisuudesta, vai saman kaltainen pseudotekijä kuin vaikka väitettäessä että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia. Solutason syy-yhteyttä kun ei niin helposti sitten pystyttykkään väittämään... (Tuokin laittamasi linkki puhui nimenomaan tilastollisista seikoista.)

No, luulisin että myös tuo solutason syy-yhteys on kyetty ainakin keuhkosyöpään tms. muodostamaan, ja lisäksi voidaan myös kysyä eikö riittävä tilastollinen analyysi riitä myös lääketieteessä argumentiksi.

Mutta alkuperäisessä viestissäni lähinnä halusin alleviivata sitä seikkaa, että vaikka jollain tietyllä ajanhetkellä T1 ei voidakaan täysin aukottomasti todistaa jonkun tieteellisen hypoteesin paikkansapitävyyttä, mikään ei estä meitä käyttämästä järkeämme ja pyrkimällä vähentämään ilmiön haitallista vaikutusta, sen sijaan että istuisimme toimettomana ajanhetkeen T2 jolloin tieteellinen varmuus vihdoin saadaan, ja sitten vasta ryhtyisimme kovalla tohinalla korjaamaan vaurioita.

edit: typot

[ 05 April 2002: Message edited by: Varvana ]
Avatar
#125 • • dixoff Guest

Originally posted by Varvana:

Jokaisena hetkenä kuitenkin tieteessä on asioita, jotka ovat avoimia ja kiistanalaisia (tai joista ainakin voidaan argumentoida puolesta ja vastaan erilaisin tieteellisin argumentein). Tällä hetkellä tuohon listaan kuuluu kasvihuoneilmiö. Siltinkin, mitä todennäköisimmin jonkun ajanhetken päästä todistusmenetelmät ovat kehittyneet niin, että voidaan "varmuudella" sanoa kasvihuoneilmiön olevan joko totta tai yksi niistä lukemattomista roskiin päätyvistä hypoteeseista.



Tätä nyt on pakko oikoa sen verran, että nykytietämyksen mukaan itse kasvihuoneilmiön olemassaoloa ei voi kiistää. Maapallon ilmasto olisi varsin mielenkiintoinen, jos moista ei olisi lainkaan. Epäselvää sen sijaan on, mihin suuntaan tämän ilmiön vaikutus maapallon ilmastoon on kehittymässä ja missä määrin tämä käynnissä oleva muutos on ihmisen aiheuttamaa. Ja juuri tästä aiheesta löytyy asiantuntijalausuntoa puolesta ja vastaan. Yritä siitä sitten saada selville, kuinka asiat oikeasti menevät. Ei ole helppoa.
Avatar
#126 • • mekaanikko Guest

Originally posted by Canzone:

En ole tutustunut itse kioton sopimukseen tarkasti,(asia on korjattava ettei tulisi heiteltyä huolimattomia kommentteja) mutta sen tiedän että U.S.A:n ehdotus oli (tarkennus) että kaikille valtioille annetaan kiinteä, samansuuruinen päästökiintiö, joka olisi kaikille sama huolimatta siitä, päästääkö maa hiilidioksidia tai ei.

Sitten valtiot joilla on enemmän päästöjä, voisivat ostaa vähemmän kuluttavien valtioiden kiintiöstä itselleen LISÄÄ.

Eli rahalla saisi päästää ilmakehään niin paljon kuin rahaa tai ylijäämää muilla valtioilla on. Tämä ei TODELLAKAAN vähentäisi päästöjä. Se kyllä auttaisi taas köyhempien valtioiden rahatilannetta mutta sillä kustannuksella että hiilidioksidia pumpattaisiin mahdollisesti jopa suurempia määriä kuin ennen,ilmakehään.



Siis nyt olet ymmärtänyt hieman väärin. Idea on tosiaan, että kaikille valtioille, myös niille, jotka eivät nyt saastuta (no eipä sellaisia taida olla mutta siis myös niille joiden päästöt ovat hyvin pieniä suhteessa väestön määrään), annetaan tietty päästökiintiö ja enemmän saastuttavat voivat ostaa näitä käyttämättömiä kiintiöitä.

Mutta. Kiintiöiden yhteenlaskettu päästömäärä on mitoitettu niin, että päästöt laskevat. Siis ajattele asiaa näin: olkoon valtioiden A, B ja C nykyisten hiilidioksidipäästöjen määrä 1 000 yksikköä. Sovitaan, että haluamme leikata päästöjen määrää vaikkapa 900 yksikköön. Annetaan kullekin valtiolle 300 yksikön päästökiintiö. A tuottaa päästöjä 500 yksikköä, B 300 yksikköä ja C 200 yksikköä. B:n ei tarvitse muuttaa päästöpolitiikkaansa. C voi puolestaan myydä 100 yksikköä kiintiöstään A:lle, joka joutuu lisäksi vähentämään omia päästöjään toiset 100 yksikköä. Toisaalta, jos osoittautuu helpommaksi leikata päästöjä vaikkapa valtio B:ssä, voi B leikata omia päästöjään ja myydä vapautuvan kiintiön A:lle. C voi myös halutessaan lisätä omia päästöjään, jolloin A joutuu leikkaamaan omiaan vastaavan määrän koska se ei voi ostaa C:ltä vapautuvaa kiintiötä. Vaihtoehtoja on lukemattomia. Päästöjen kokonaismäärä on kuitenkin aina sen 900. Vuosi vuodelta tuota voidaan sitten vähitellen hilata alaspäin.

Tällainen menetelmähän on paljon oikeudenmukaisempi kuin se, että kiintiöt jaettaisiin nykyisten päästöjen mukaan. Siinähän rankaistaisiin niitä, jotka eivät nykyisellään saastuta. Joillekin valtioille annetaan oikeus lisätä päästöjä mutta vastaavasti toisilta leikataan enemmän, niin että lopputulos asettuu alemmalle tasolle kuin lähtötilanne.

Kioton sopimukset keskeisiä ongelmia ovat 1) toistaiseksi melko vaatimattomat tavoitteet (joskin parempi aloittaa varovasti kuin kaataa koko homma alkuunsa liian rankkoihin tavoitteisiin - pitää vain sitoutua siihen että kiintiöitä pienennetään vähitellen enemmän), 2) joidenkin valtioiden, ennen kaikkea maailman ylivoimaisesti suurimman saastuttajan Yhdysvaltojen jättäytyminen sopimuksen ulkopuolelle sekä 3) tehokkaan rankaisumekanismin puute. Jos sopimukseen sisältyisi esimerkiksi kovat rankaisutullit sopimuksen ulkopuolisten tai sitä rikkovien maiden tuotteille, jenkeilläkin olisi vähän enemmän insentiiviä liittyä sopimukseen..
Avatar
#127 • • Canzone Guest

Originally posted by mekaanikko:
Siis nyt olet ymmärtänyt hieman väärin. Idea on tosiaan, että kaikille valtioille, myös niille, jotka eivät nyt saastuta (no eipä sellaisia taida olla mutta siis myös niille joiden päästöt ovat hyvin pieniä suhteessa väestön määrään), annetaan tietty päästökiintiö ja enemmän saastuttavat voivat ostaa näitä käyttämättömiä kiintiöitä.



"Teollisuusmaista erityisesti USA vaati pöytäkirjaan joustavuutta ja kustannustehokkuutta lisääviä toimenpiteitä. Tällaisia ovat päästövähennysten yhteistoteutus ja päästökauppa, jotka sisältyvät pöytäkirjaan teollisuusmaiden välisenä toimintana. EU:n näkemystä vastaten yhteistoteutushankkeiden tulee täydentää kansallisia toimia ja olla lisäksi sellaisia projekteja, jotka eivät muutoin toteutuisi. Osallistuvien maiden kansallisten kasvihuonekaasujen ja nielujen arviointijärjestelmien ja raportoinnin on myös oltava kunnossa." -ote Kyoton sopimuksen tiivistelmästä.

Kun luin junamatkalla HKI-PORI kirjaa nimeltä "the heat is on" sain käsitksen että USA oli kieltäytynyt alkuperäisestä ehdotuksesta ja ehdottanut tätä "kiintiökauppaa".

Ko. kirjan kirjoittaja ei ollut lainkaan mielissään tästä ja esitti ilmeisesti asiaan TODELLA eroavan mielipiteen.


Originally posted by mekaanikko:

Mutta. Kiintiöiden yhteenlaskettu päästömäärä on mitoitettu niin, että päästöt laskevat. Siis ajattele asiaa näin: olkoon valtioiden A, B ja C nykyisten hiilidioksidipäästöjen määrä 1 000 yksikköä. Sovitaan, että haluamme leikata päästöjen määrää vaikkapa 900 yksikköön. Annetaan kullekin valtiolle 300 yksikön päästökiintiö. A tuottaa päästöjä 500 yksikköä, B 300 yksikköä ja C 200 yksikköä. B:n ei tarvitse muuttaa päästöpolitiikkaansa. C voi puolestaan myydä 100 yksikköä kiintiöstään A:lle, joka joutuu lisäksi vähentämään omia päästöjään toiset 100 yksikköä. Toisaalta, jos osoittautuu helpommaksi leikata päästöjä vaikkapa valtio B:ssä, voi B leikata omia päästöjään ja myydä vapautuvan kiintiön A:lle. C voi myös halutessaan lisätä omia päästöjään, jolloin A joutuu leikkaamaan omiaan vastaavan määrän koska se ei voi ostaa C:ltä vapautuvaa kiintiötä. Vaihtoehtoja on lukemattomia. Päästöjen kokonaismäärä on kuitenkin aina sen 900. Vuosi vuodelta tuota voidaan sitten vähitellen hilata alaspäin.



Nyt, luettuani valtaosan koko Kyoton sopimuksesta, ymmärrän sekä tiedän mitä se pitää sisällään.(tosin en jaksanut lukea itse sopimusta kokonaan kaikkine viittauksineen kun sain käsiini lyhennelmän..)

Joka tapauksessa kiitos hienosta havainnollistuksesta. Ja anteeksi harhaanjohtavat kommenttini. Jotenkin vain tuon kirjan tekstien perusteella tuollaisen kuvan asiasta. Kirja on tosin kirjoitettu muutenkin aikamoisella "Herätkää kölvit, loppu on lähellä!!" tyylillä joten se oli omiaan antamaan moisen kuvan.
(Niin ja olen vielä tyhmäkin kaupan päälle...)

Originally posted by mekaanikko:

Tällainen menetelmähän on paljon oikeudenmukaisempi kuin se, että kiintiöt jaettaisiin nykyisten päästöjen mukaan. Siinähän rankaistaisiin niitä, jotka eivät nykyisellään saastuta. Joillekin valtioille annetaan oikeus lisätä päästöjä mutta vastaavasti toisilta leikataan enemmän, niin että lopputulos asettuu alemmalle tasolle kuin lähtötilanne.



Sopimuksen ideahan on hyvä, mutta siitä tosiaan puuttuu paljon elementtejä jos sitä haluaisi täydelliseksi tituleerata. Alku silti sekin...

Originally posted by mekaanikko:

Kioton sopimukset keskeisiä ongelmia ovat 1) toistaiseksi melko vaatimattomat tavoitteet (joskin parempi aloittaa varovasti kuin kaataa koko homma alkuunsa liian rankkoihin tavoitteisiin - pitää vain sitoutua siihen että kiintiöitä pienennetään vähitellen enemmän), 2) joidenkin valtioiden, ennen kaikkea maailman ylivoimaisesti suurimman saastuttajan Yhdysvaltojen jättäytyminen sopimuksen ulkopuolelle sekä 3) tehokkaan rankaisumekanismin puute. Jos sopimukseen sisältyisi esimerkiksi kovat rankaisutullit sopimuksen ulkopuolisten tai sitä rikkovien maiden tuotteille, jenkeilläkin olisi vähän enemmän insentiiviä liittyä



Täytyy toivoa että jossain vaiheessa ko. pointit tulisi korjattua ja vietyä vielä pidemmälle. Jos edes tiedemiehet eivät tahdo pysyä kasvihuoneilmiön tutkimuksissa perässä sen nopeiden muutosten takia, miten voisi byroksratian edes kuvitella onnistuvan..

No. Meillä kaikilla on lippu tähän laivaan joten toivotaan ettei se mene pohjaan...
Avatar
#128 • • Dani Cior Guest

Originally posted by Varvana:

Tällä hetkellä tuohon listaan kuuluu kasvihuoneilmiö. Siltinkin, mitä todennäköisimmin jonkun ajanhetken päästä todistusmenetelmät ovat kehittyneet niin, että voidaan "varmuudella" sanoa kasvihuoneilmiön olevan joko totta tai yksi niistä lukemattomista roskiin päätyvistä hypoteeseista.



Täytyy tässä tosiaan tähdentää ja tukea täysin Dixoffin tiedemiehenä antamaa analyysia. Kasvihuoneilmiöstä ei ole faktuaalisena ilmiönä epäilystäkään, debatti käy kasvihuoneilmiön vaikutuksesta ja painoarvosta ilmaston muutokseen.

Eikö muuten se tupakan karsinogeeninen solutason vaikutus tule juuri tervasta ja sen kiinnittymisestä eri elimien ja kudosten pintaan?
Avatar
#129 • • H.Abismo Guest
Kas tässä kasvihuoneilmiötä ja solutason vaikutusta kerrakseen...

HS 12.4.

Land of the free and home of the brave...

Fight The Power!

- manhattanhymiöproject -

[ 12 April 2002: Message edited by: H.Abismo ]
Avatar
#130 • • Dani Cior Guest
Kiva kun Suomeenkin päätetään rakentaa sitten uusi ydivoimala ja kerskakulutus, tuhlaus ym. paska jatkuu kunnes maapallo ja tämäkin syrjäinen periferia poksahtaa. Ydinvoima ei ole kestävää kehitystä vaan iso menoerä. Tukisin ydinvoimaa vain jos olisi aivan pakko, mutta nyt SAK ja kokoomus palvelevat vain suomalaisten suuryritysten etuja, jotka on hemmoteltu pilalle 60-70 luvulla halvalla sähköllä. This is not the way to go. Varmasti kaikki raha puhtaamman ja tehokkaamman energian kehittämisestä uppoaa nyt uuden voimalan loputtomaan kitaan.
Avatar
#131 • • BlueWind Guest
Eivät tapahtuvat asiat ole muuttuneet, mutta niiden nopeus ja laajuus on teknologian kehityksen myötä kasvanut. Enää ei valloiteta maailmaan ratsujoukoilla tai marssien, vaan hävittäjillä, ihmiset voidaan tappaa erilaisin joukkotuhoasein.

Mitä tulee lasten pahoinvointiin, on siihenkin varmaan osasyynä maailman hektisyys nykyään. (Ja toisaalta pitäisi olla enemmän aikaa kuin ikinä.. mihin se sitten hukkuukaan...)
Avatar
#132 • • dixoff Guest
Sain äskettäin mielenkiintoisen kirjan, nimittäin
Björn Lomborgin teoksen "The Sceptical Environmentalist Measuring the Real State of the World". Kirja pyrkii tarkastelemaan, kuinka paljon ihmiskunnan synkkää tulevaisuutta koskevissa ennusteissa on perää, ja tulee samalla kyseenalaistaneeksi esimerkiksi monien ympäristöjärjestöjen julistamia näkymiä. Tämän vuoksi teos on viime aikoina herättänyt tiukkaa keskustelua puolesta ja vastaan, kannattaa tutustua. Kyseisessä kirjassa heitetään hilpeä ennuste siitä mihin maailma on menossa:

This is my long run forecast in brief:

The material conditions of life will continue to get better for most people, in most countries, most of the time, indefinitely. Within a century or two, all nations and most of the humanity will be at or above today's Western living standards.

I also speculate, however, that many people will continue to think and say that the conditions of life are getting worse.

- Julian Simon (1932-98)


Itse olen sitä mieltä, että ainakin sitaatin viimeisessä kappaleessa on ideaa.
Avatar
#133 • • mekaanikko Guest

Originally posted by dixoff:
Sain äskettäin mielenkiintoisen kirjan, nimittäin
Björn Lomborgin teoksen "The Sceptical Environmentalist Measuring the Real State of the World".



Tuo Lomborg ei nauti järin kummoista arvostusta ympäristötutkijoiden keskuudessa. Kun en ole asiantuntija, niin en osaa sanoa, missä määrin tämä johtuu hänen tieteellisestä uskottavuudestaan ja missä määrin siitä että hänen teesinsä sotivat vallitsevaa paradigmaa (ja toisaalta tutkijoiden omia psykologisia skeemoja) vastaan. Ainakin aika monia Lomborgin tutkimustuloksia vastaan olen kyllä nähnyt asiallistakin kritiikkiä (Dani Cior varmaan osannee heittää tähän jotain referenssejä, itse en nyt jaksa kaivaa esiin), mutta epäilemättä siinäkin tapauksessa että hän olisi aivan oikeassa, vastarintaa riittäisi.
Avatar
#134 • • dixoff Guest

Originally posted by mekaanikko:
Tuo Lomborg ei nauti järin kummoista arvostusta ympäristötutkijoiden keskuudessa. Kun en ole asiantuntija, niin en osaa sanoa, missä määrin tämä johtuu hänen tieteellisestä uskottavuudestaan ja missä määrin siitä että hänen teesinsä sotivat vallitsevaa paradigmaa (ja toisaalta tutkijoiden omia psykologisia skeemoja) vastaan.



Juu, näin olen ymmärtänyt. Itse en ole vielä kovin kattavasti päässyt arvioimaan kirjoittajan näkemyksiä, kun en ole kirjassa kovin pitkällä, mutta ainakin arvosteluiden perusteella ja kirjan alkusivujen nojalla odotettavissa lienee varsin mielenkiintoinen lukukokemus. Ainakin tarjolla tuntuisi olevan näkemystä, joka nykyisellään tuntuu jopa hieman vaihtoehtoiselta.
Avatar
#135 • • Anonymous Guest
Mihin maailma on menossa kun kaksi maata tappelee jostain helvetin maapläntistä uhkailemalla ydinaseilla?
Avatar
#136 • • Tres Guest

Originally posted by Spaze:
Mihin maailma on menossa kun kaksi maata tappelee jostain helvetin maapläntistä uhkailemalla ydinaseilla?



Tämä ei kylläkään IMO ole mikään suunta johon ollaan
menossa; maa-alueista sotiminen on ollut hallitsijoiden
suosikkipuuhaa jo tuhansien vuosien ajan, ja ydinaseet
nyt ovat aseita siinä missä muutkin, lopulta.

Kähinän taustalla on toki paljon muutakin kuin pelkkä maa-
alue; kahden vuosisadan alennustilan jälkeen Intiassa on
nousemassa (ja noussut) voimakkaita nationalistisia
liikkeitä, jotka julistavat Vanhan Intian nousua,
ja eräs tapa saada kansa tällaisen liikkeen puolelle
olisi vaikkapa Pakistanilaisten terrorismin tyrehdyttäminen
suorilla sotatoimilla. Lisäpontta aikeille nämä
nationalistiset liikkeet ovat saaneet siitä, että
Yhdysvallat on asettunut osin tukemaan Pakistania,
ja että ylipäätään Intian tilanne on sivuutettu
Yhdysvaltojen julistamassa terrorismin vastaisessa
sodassa. Muu maailma on monien nationalistien mielestä
'unohtanut' Intian ja siksi voimannäyttö voi olla
lähempänä kuin arvata saattaa.

[ 30 May 2002: Message edited by: Tres ]
¡ Previous post about a decade ago !
lopez

Posts: 1,972

#137 • • lopez pahan päivän pakkasukko!
Päin helvettiä.

--
My life fades.... the vision dims.
All that remains are memories.
I remember a time of chaos.
Ruined dreams. This wasted land.

Oj

Posts: 1,349

#138 • • Oj Keep it FILTHY
Mun tietääkseni ei mihinkään ?! *ding*

--
Worth dying for, worth killing for, worth going to hell for!![/CODE][CODE]Worth dying for, worth killing for, worth going to hell for!![/CODE]