hohohho
Äläs nyt, olen ihan tarkoituksella opetellut tanssimaan sormi nenässä. Niin sanottu "chin-scratching"-tyyli on kanssa hyvä.
38 posts, 2 pages, 7,237 views
hohohho
Originally posted by Roosa:
Hyvä musiikki vie mennessään, eikä silloin jäädä todellakaan miettimään, miltä oma heiluminen näyttää ulkopuolisten silmissä....
Originally posted by pinnie:
Ei voi sanoo tamppaamiseksi mut jos liikkumisesta musiikin tahtiin puhutaan niin sitä kuvaamaan riittää kolme englanninkielistä sanaa: "SHAKE THAT BOOTY"
Originally posted by Varvana:
Sinänsä jännä juttu kun miettii, itselleni tuo musiikin elämisen kokemus tulee todella usein nosturissa. Ehkä se on osittain johtuvaa paikan upeista tanssiominaisuuksista, ehkä myöskin siitä musiikista mitä nosturissa soitetaan. Itse asiassa meillä on Villen kanssa oma termikin kuvaamaan sellaista edellämainittua leijailevaa, hallimaista trancea - se on nosturi-trancea. Eikä se nimi varmaan ihan sattumaa ole.
Originally posted by Jone aka. @lex:
Siis mullahan on ehkä maailman hirvein kompleksi tästä kaikesta, mutta lievennän sitä viinalla niinkuin muutkin suomalaiset rytmitajuttomat kollit, jotka haluavat hetkeksi unohtaa itsensä ja vajavaisuutensa.
Originally posted by Roosa:
Hyvä musiikki vie mennessään, eikä silloin jäädä todellakaan miettimään, miltä oma heiluminen näyttää ulkopuolisten silmissä.....
Originally posted by Roosa:
Musiikki liikuttaa minua, minä itse en tee sitä.
Originally posted by Majo:
Joskus kun tulee monta helmi raitaa peräkkäin, sitä vaipuu siihen roosan mainitsemaan transsiin ja on vaan yksin sen musiikin kanssa (kuullostaa varmaan aika himmeeltä)
Originally posted by Lily:
[QB]Ei toi kuulosta ollenkaan himmeeltä. Uskoisin, että kyllä kaikki plattarilaiset tietää mitä tunnetilaa tarkoitat.
Niin mäkin uskoisin. Jos eivät tiedä, ovat väärällä listalla Mutta kyllä se siitä.
Itse olen aina kokenut olevani hiukan kömpelö, ja isohan minä olenkin naiseksi ja muutenkin... Niin ei siinä koe tahtovansa nostaa polvea edessäolevan hanuriin ja sitten rysäyttää jalkaterää juuri sillä hetkellä luultavasti ohi yrittävän henkilön jalkapöytään. Tykkään pitkäkestoisesta, tönköstä tamppauksesta, jonka keskeytän yhtäkkiä esim. biisissä olevan ei-niin-miellyttävän kohdan, tupakoinnin tai janoyllätyksen vuoksi.
Ja sitten kun saapuu se parempi biisi, se parhain kohta ja nostatus, tönkötys unohtuu, toinen käsi nousee huitomaan ilmaa 2,5 metrin korkeudessa ja onni valtaa ihmisen. Hymyilyttää. Mikä tuon parempaa?
Originally posted by timppa^:
Tuleehan tuota aina mietittyä jossei ole tarpeeksi sekavassa tilassa. Sen kyllä oon huomannut että jostain omituisesta syystä kauniimman sukupuolen edustajat ihailee mun tanssimista/tamppaamista. Käsittämätöntä.
Roosan textiitä:
Hyvä musiikki vie mennessään, eikä silloin jäädä todellakaan miettimään, miltä oma heiluminen näyttää ulkopuolisten silmissä....