Posts: 604
Antarktiksen erikoisuuksiin kuuluu järvi, joka on ollut eristyksissä ilmakehästä ainakin 20 miljoonaa vuotta. Nyt siitä on onnistuttu laatimaan kartta. Tutkijat toivovat pääsevänsä pian tutkimaan, onko Vostokjärvessä elämää.
Yksi maailman laajimmista järvistä, Vostok, sijaitsee Etelämantereella. Se on 240 kilometriä pitkä ja 50 kilometriä leveä, ja sen päällä on neljä kilometriä jäätä. Pinta-alaa mielenkiintoisempi seikka on se, että järvi ei ole ollut kosketuksissa ilmakehään eikä auringonvaloon ainakaan 20 miljoonaan vuoteen.
Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston tutkijaryhmä on saanut valmiiksi Vostokjärven kartoitustyön. Kartoitus perustuu lentokoneesta tehtyihin laser-, tutka- ja painovoimamittauksiin. Mittauksista selvisi, että harjanne jakaa Vostokjärven selvästi kahteen altaaseen.
Tutkija Michael Studingerin mukaan järvessä saattaa olla kaksi kemiallisesti ja biologisesti täysin erilaista ympäristöä. Uusi tieto vaikuttaa suunnitelmiin, joiden tavoitteena on porata reikä jään läpi järveen asti ja tutkia, löytyykö jäänalaisesta vesistöstä elämää.
Vostok on muodostunut peruskallion painaumaan, joka syntyi noin 20 miljoonaa vuotta sitten. Vettä järveen tulee, kun jääpeitteen pohja pohjoisen altaan yläpuolella sulaa. 4,1 kilometrin syvyydessä on niin kova paine, että jääpeitteen liikkeen aiheuttama kitka sulattaa jäätä.
Eteläisen altaan yläpuolella Antarktiksen jään paksuus on "vain" 3,7 kilometriä, joten paine on pienempi, ja pintavesi jäätyy jääpeitteen alapinnalle. Puoli miljoonaa vuotta sitten järven pinnalle satoi lunta, josta vähitellen muodostui kilometrien paksuinen jää. Vostokin vesi on siis peräisin ainakin puolen miljoonan vuoden takaa.
Kartoituksen perusteella tutkijaryhmä arvioi, että sulamisvedeltä kuluu 55 000-110 000 vuotta järven kahden altaan läpi virtaamiseen. Veden vaihtuminen on erityisen hidasta, jos järven vesi on makeaa. Siinä tapauksessa uusi sulamisvesi aloittaa pitkän matkansa laskeutumalla ensin kohti pohjoisen altaan pohjaa, sillä sulamisvesi on kylmempää ja raskaampaa kuin pohjavesi, jota pohjan kalliot lämmittävät.
Erottavan harjanteen vuoksi altaiden pohjan kerrostumat saattavat olla hyvinkin erilaisia. Pohjoisen altaan pohjalla on luultavasti kerrostumia, joita jäätikkö on kuljettanut mukanaan. Eteläisen altaan pohjan kerrostumat sen sijaan ovat todennäköisesti peräisin siltä ajalta, jolloin jää ei vielä peittänyt järveä.
Jos järvessä on elämää, eteläisen altaan kerrostumista voi löytyä pieneliöitä, jotka 20 miljoonan vuoden kuluessa ovat kehittyneet eristyksissä muusta maapallolla esiintyvästä elämästä. Tämä kiinnostaa myös tutkijoita, jotka etsivät elämää muualta Aurinkokunnasta.
Yksi maailman laajimmista järvistä, Vostok, sijaitsee Etelämantereella. Se on 240 kilometriä pitkä ja 50 kilometriä leveä, ja sen päällä on neljä kilometriä jäätä. Pinta-alaa mielenkiintoisempi seikka on se, että järvi ei ole ollut kosketuksissa ilmakehään eikä auringonvaloon ainakaan 20 miljoonaan vuoteen.
Yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston tutkijaryhmä on saanut valmiiksi Vostokjärven kartoitustyön. Kartoitus perustuu lentokoneesta tehtyihin laser-, tutka- ja painovoimamittauksiin. Mittauksista selvisi, että harjanne jakaa Vostokjärven selvästi kahteen altaaseen.
Tutkija Michael Studingerin mukaan järvessä saattaa olla kaksi kemiallisesti ja biologisesti täysin erilaista ympäristöä. Uusi tieto vaikuttaa suunnitelmiin, joiden tavoitteena on porata reikä jään läpi järveen asti ja tutkia, löytyykö jäänalaisesta vesistöstä elämää.
Vostok on muodostunut peruskallion painaumaan, joka syntyi noin 20 miljoonaa vuotta sitten. Vettä järveen tulee, kun jääpeitteen pohja pohjoisen altaan yläpuolella sulaa. 4,1 kilometrin syvyydessä on niin kova paine, että jääpeitteen liikkeen aiheuttama kitka sulattaa jäätä.
Eteläisen altaan yläpuolella Antarktiksen jään paksuus on "vain" 3,7 kilometriä, joten paine on pienempi, ja pintavesi jäätyy jääpeitteen alapinnalle. Puoli miljoonaa vuotta sitten järven pinnalle satoi lunta, josta vähitellen muodostui kilometrien paksuinen jää. Vostokin vesi on siis peräisin ainakin puolen miljoonan vuoden takaa.
Kartoituksen perusteella tutkijaryhmä arvioi, että sulamisvedeltä kuluu 55 000-110 000 vuotta järven kahden altaan läpi virtaamiseen. Veden vaihtuminen on erityisen hidasta, jos järven vesi on makeaa. Siinä tapauksessa uusi sulamisvesi aloittaa pitkän matkansa laskeutumalla ensin kohti pohjoisen altaan pohjaa, sillä sulamisvesi on kylmempää ja raskaampaa kuin pohjavesi, jota pohjan kalliot lämmittävät.
Erottavan harjanteen vuoksi altaiden pohjan kerrostumat saattavat olla hyvinkin erilaisia. Pohjoisen altaan pohjalla on luultavasti kerrostumia, joita jäätikkö on kuljettanut mukanaan. Eteläisen altaan pohjan kerrostumat sen sijaan ovat todennäköisesti peräisin siltä ajalta, jolloin jää ei vielä peittänyt järveä.
Jos järvessä on elämää, eteläisen altaan kerrostumista voi löytyä pieneliöitä, jotka 20 miljoonan vuoden kuluessa ovat kehittyneet eristyksissä muusta maapallolla esiintyvästä elämästä. Tämä kiinnostaa myös tutkijoita, jotka etsivät elämää muualta Aurinkokunnasta.