Vähän kaikenlaisia. Nätti trance saa haikeaksi tai hyvälle mielelle, hardcore hereille ja täyteen energiaa, breaksi tanssifiiliksiin, psykemusa pään sekaisin (kunhan on tarpeeksi väsynyt) jnejnejne. Erityisen hienot kohdat (tai riittävä volyymi) saa kylmät väreet ravistelemaan koko kehoa. Jjnejnejnejne. Jne.
akir0:
Karvat nousee pystyyn ja kylmät väreet menee pitkin selkärankaa. Esimerkkinä vaikka Aalto - Rush (super8 vs. orkidea). Melodinen kiksu siis pääasiassa.
Niin samaa mieltä!
Mut myös psykebiisit kunniaan!!!!
Nostalgiaa, bilefiiliksiä, synkkiä ajatuksia (vaikka fiilis ei välttämättä synkkä olisikaan - mielikuvia sateisista kaduista ja muusta ah niin film noir-tyyppisestä ) ja niin pois päin. The usual.
Aina ku mä kuulen Epilimin Desert eaglen ni alan saamaan kylmii värei.
Yleensä kaikki noi kiksu biisit saa mut haikeelle mielelle, riippuen tietenkin onko yksin vai seurassa. Yksin ainakin tulee haikee mieli. esim. Delerium - Silence (Dj Tiësto remix)
Sitku mennään hard tranceen päin ni tulee ihan hirvittävä biletysfiilis, esimerkkinä Lee Haslam - Here comes the pain.
Sillon kun kuuntelen metallia ni tulee ihan sellanen rähinä fiilis. esim. Dimmu Borgir - Blessings upon the throne of tyranny
Ja kaikkee muuta hauskaa.
Posts: 1,309
#26
•
•
PuuhaOsku Too strange to live, too rare to die...
Flamie:
Aina ku mä kuulen Epilimin Desert eaglen ni alan saamaan kylmii värei.
Sama täällä ja Plasma on sellainen kans josta menee kananlihalle
akir0:
Karvat nousee pystyyn ja kylmät väreet menee pitkin selkärankaa. Esimerkkinä vaikka Aalto - Rush (super8 vs. orkidea). Melodinen kiksu siis pääasiassa.
PuuhaOsku:
Plasma on sellainen kans josta menee kananlihalle
Lisättäköön viel tähän että tuon nostatuskohdan jälkeisen ryminän aikana on vaikeaa, lähes mahdotonta pysyä paikoillaan oli tilanne sitten mikä tahansa*jiihaa*
Parhaimmillaan: kylmät väreet, sydän pomppaa ja vatsanpohjassa lentelee hetken perhosia, äärimmäisen hyväntuulinen hymy leviää kasvoille ja maailma näyttää paremmalta paikalta.
Tässä järjestyksessä.
blender:
kylmiä väreitä ja samaan aikaan autolla ajaminen on osoittatunut erittäin vaaralliseksi, ajatuksissaan ajolinjoihin ei muista kiinnittää aina huomiota
Riippuu vähän genrestä, DnB:stä tulee yleisesti mieleen kaikenlainen sekavahäröily kuten että juoksee yöllä keskellä kaupunkia psykopaattia pakoon tai jotain, yleensä ottaen: vahvoja tunteita.
Itkuhan minulta pääsee kun kuuntelee jotain tiettyä melankolista biisiä. Yleensä tuollaiset kappaleet ovat joko klassista tahi virsiä.
Sit jotkut vanhat lapsuusvuosien pelimusiikit saa kyllä hillittömät nostalgiakaipaus olot. Sitä jää vaan kelailee kui pelien lumoissa sitä vaan joskus oli ja ettei enää saa samanlaisia kiksejä.
En muista mitä häpi hooseeta jossain lahden milleniumeissa soi yhessä vaiheessa mutta huomasin kummastuksekseni, että naama oli niin näkkärillä, kun vaan oli mahdollista.
Jokin energinen nopea aggressiivinen rokki/metalli tuottaa monesti myös hymyn huulille tai muuten vain pirteämmän olon.
hyvä psykebiisi vapauttaa minut ja laittaa mielikuvituksen liikkeelle, tunnen täydellisen vapauden todellisuudesta......voisin jopa sanoa että kuunnellessa hyvää musiikkia tuntuu kuin rakastelisin sen kanssa.