Virallinen "kysy tyhmiä"-thread

hyperventilaatio, 13.8.2005 14:56:
Lyhyesti ja ytimekkäästi:
Mikä on tulisin chililajike?

Schottin sekalaiset, tuo jokaisen hyllyyn ehdottomasti kuuluva triviatiedon klassikko, kertoo seuraavaa:

Vuonna 1912 Wilbus Scoville kehitti kuuluisan asteikkonsa jolla voidaan vertailla eri chililaatujen tulisuutta. (J. Am. Pharm. Assoc. 1912; 1:453-4). Mitä enemmän Scovillen yksikköjä chili saa, sitä tulisempi se on. Esimerkiksi:

vihannespaprika 0 Scovillen yksikköä
Peperocini, kirsikkapaprika 100-500
New Mexico, Aji Panca 500-1 000
Ancho, Passila, Espanola 1 000-1 500
Sandia, Rocotillo, Cascabel, Poblano 1 500-2 000
Jalapeno, Mirasol 2 500-5 000
Chilcostle, Louisiana Hot 5 000-10 000
de Arbol, Serrano, Japones 10 000-30 000
Piquin, Aiji, Cayenne, Tabasco 30 000-50 000
Chiltepin, Tepin 50 000-80 000
Habanero, Scotch Bonner 80 000-300 000
puhdas kapsaisiini 16 000 000

Jaottelu on suuntaa-antava, sillä chilien tulisuus voi vaihdella hedelmästä toiseen.

mekaanikko, 13.8.2005 14:01:
---
Mietipäs nyt itse väitettäsi. Miksi sillä olisi merkitystä kulkeeko hitaasti vai äärettömän hitaasti? Missä nopeudessa tapahtuu tämä dramaattinen muutos kastumisessa ja mistä sellainen johtuu?

Koska esim. kävelyn ja juoksun välinen matka-aika - ero on niin pieni, mutta jos kulkee äärettömän hitaasti, matka-aika sateessa kasvaa. Eli siis, nopeudella ei varsinaisesti ole merkitystä, muuta kuin sen määrittäjänä kuinka pitkään sateessa on, jos oletetaan että kuljetaan sateensuojalta toiselle.

edit: tai sit missasin jotain. Kineettis-spatiaalinen hahmotuskyky = täh wtf. lol. vartijamatikkaa.

miksei elämä voi olla yksinkertaista

Miksi ei osu???

Jaska, 14.8.2005 22:49:
Miksi ei osu???

Ku ei nää

Mikä ihmeen massive?

sapeli, 13.8.2005 13:46:
banaanikärpäset

Hmm, pitäsköhän meidän banaanikärpäsiä sitten sanoa yrttimaustetuiksi tomaattimurskakärpäsiksi?

Minkä takia -40 celciusastetta on sama Fahrenheitissa, mutta +40 celsiusastetta onkin +104 Fahrenheittia?

Jutu, 15.8.2005 15:42:
Minkä takia -40 celciusastetta on sama Fahrenheitissa, mutta +40 celsiusastetta onkin +104 Fahrenheittia?

Koska:
Jos merkitään F on lämpötila Fahrenheit-asteina ja C on lämpötila celsiusasteina, niin

* F = C · 1.8 + 32
* C = ( F - 32 ) / 1,8

Eli -40C = -40 * 1.8 + 32 = -40F
ja 40C= 40 * 1.8 + 32 = 104F

Jutu, 15.8.2005 15:42:
Minkä takia -40 celciusastetta on sama Fahrenheitissa, mutta +40 celsiusastetta onkin +104 Fahrenheittia?

Erikokoiset asteet eli erilainen skaala.

Fahrenheitin asteikossa 0F oli kylmin talvipäivä mitä Fahrenheit sai mitattua ja 100F vastasi Fahrenheitin kehon lämpötilaa.

Celsiuksen asteikossa 0C vastaa veden jäätymispistettä ja 100C veden kiehumispistettä.

Tuo -40 asteen sama arvo johtuu vain siitä että kys. pisteessä F- ja C-asteikot sattuvat osumaan samaan arvoon.

Apo, 15.8.2005 15:52:
Erikokoiset asteet eli erilainen skaala.

Fahrenheitin asteikossa 0F oli kylmin talvipäivä mitä Fahrenheit sai mitattua ja 100F vastasi Fahrenheitin kehon lämpötilaa.

Celsiuksen asteikossa 0C vastaa veden jäätymispistettä ja 100C veden kiehumispistettä.

Tuo -40 asteen sama arvo johtuu vain siitä että kys. pisteessä F- ja C-asteikot sattuvat osumaan samaan arvoon.

Jahas. Kiitos paljon.

Jos kärpänen (tai mikä tahansa pieni hyönteinen tai ötökkä) putoaa esim. ihmisen olkapäältä maahan, miksei se kärpänen kuole? Miksei sille tapahdu mitään vaurioita? Käspäsen kokoon nähden lyhyenkin ihmisen olkapäältä tippuminen on aika iso pudotus...

sapeli, 14.8.2005 23:45:
Mikä ihmeen massive?

1. massive

People, group, collective. Jamaican origin.
All de massive dem love reggae music.

mekaanikko, 15.8.2005 16:16:
---
sapeli, 14.8.2005 23:45:
Mikä ihmeen massive?
---
People, group, collective. Jamaican origin.

Kiitän *kiitoskiitos*

onni3mk, 15.8.2005 16:06:
Jos kärpänen (tai mikä tahansa pieni hyönteinen tai ötökkä) putoaa esim. ihmisen olkapäältä maahan, miksei se kärpänen kuole?

Ehkä se käyttää siipiään.

_{[pieni]sori[/pieni]}

Verano, 15.8.2005 16:19:
Ehkä se käyttää siipiään.

_{[pieni]sori[/pieni]}

Tätä mäkin mietin, mut se banaanikärpänen, josta mulle tuli tää mieliin, on semmonen, joka ei osaa lentää.

Ja ihan sama ilmiö tulee kun hämähäkki putoaa korkeelta, eikä hämähäkillä oo siipiä ollenkaan.

onni3mk, 15.8.2005 16:22:
Ja ihan sama ilmiö tulee kun hämähäkki putoaa korkeelta, eikä hämähäkillä oo siipiä ollenkaan.

Ehkä ne on niin keveitä, et ilmanvastus on vähän eri luokkaa niiden kohdalla kuin meidän, vaikkapa? Tjn.

onni3mk, 15.8.2005 16:22:
Ja ihan sama ilmiö tulee kun hämähäkki putoaa korkeelta, eikä hämähäkillä oo siipiä ollenkaan.

Ehkä se on vähän sama kuin lumihiutaleen putoaminen; ötökkä on niin kevyt suhteessa kokoonsa että ilmanvastus hidastaa sen putoamista niin paljon että siihen ei loppujen lopuks satu yhtään.

Toinen juttu mitä mietittiin Coonin kanssa on se kuinka ötökät on kokoonsa suhteessa mielettömän kestäviä ja voimakkaita - esim. muurahainenhan pystyy nostamaan helposti monta kertaa itseänsä painavamman esineen, tai ihmisen kokoinen kirppu pystyisi hyppäämään Eiffel-tornin yli Jotenkin se liittyy siihen että ne on niin pieniä

onni3mk, 15.8.2005 16:06:
Jos kärpänen (tai mikä tahansa pieni hyönteinen tai ötökkä) putoaa esim. ihmisen olkapäältä maahan, miksei se kärpänen kuole? Miksei sille tapahdu mitään vaurioita? Käspäsen kokoon nähden lyhyenkin ihmisen olkapäältä tippuminen on aika iso pudotus...

Kaipa kärpänen on sen verran kevyt, että ilmanvastus vaikuttaa. Kiihtyvyyttähän sille tulee saman verran kuin vaikka ihmiselle, mutta kyllähän höyhenkin leijailee... *mukamas insinööri* Evt.

Tai sitten se oli Superfly.

Hippo, 15.8.2005 16:25:
---
onni3mk, 15.8.2005 16:06:
Jos kärpänen (tai mikä tahansa pieni hyönteinen tai ötökkä) putoaa esim. ihmisen olkapäältä maahan, miksei se kärpänen kuole? Miksei sille tapahdu mitään vaurioita? Käspäsen kokoon nähden lyhyenkin ihmisen olkapäältä tippuminen on aika iso pudotus...

---


Kaipa kärpänen on sen verran kevyt, että ilmanvastus vaikuttaa. Kiihtyvyyttähän sille tulee saman verran kuin vaikka ihmiselle, mutta kyllähän höyhenkin leijailee... *mukamas insinööri* Evt.

Tai sitten se oli Superfly.

ilmanvastuksen suhde niin pienen massan omaavaan kappaleeseen on niin iso, että kappaleen putoamisnopeus ei kiihdy sellaiseen vauhtiin, että sen kuori pettäisi. Sen lisäksi kärpäsen kuori on suhteessa kärpäsen massaan erittäin kova.