Hikoilu on elimistön tapa päästä eroon lämmöstä jota tapahtuu kun ravinto muuttuu energiaksi jota tapahtuu enemmän kun elimistö joutuu kovemmalle rasitukselle.
Edit: että se edes näyttäis suomen kieleltä
Edit2: Eli siis lämpöä tapahtuu kun keho käyttää ravinnosta saatua energiaa, tät se ylityö teettää
phanatic, 12.8.2005 16:16:
--- Lost-Soul, 12.8.2005 15:48:
---
Juostessa osuu yhtämoneen sadepisaraan, kuin kävellessä, mutta kävellessä altistuu sateelle pidempää, jolloin kastuu enemmän.
---
Ei. Jos altistut molemmissa tapauksissa vaikka 100 000 pisaralle, niin miksi ne kastelisivat enemmän jos ne osuvat sinuun pidemmän ajan kuluessa? Jos ammun sinua vesipyssyllä joko kaksi kertaa nopeasti peräkkäin, tai sitten kaksi kertaa minuutin välein, niin kastutko enemmän tuolla jälkimmäisellä tavalla?
"Jos uin altaan päästä päähän nopeasti tai hitaasti, altistun yhtä monen vesimolekyylin kosketukselle, mutta hitaasti uidessa altistun vesimolekyyleille kauemmin, jolloin kastun enemmän"?
Ei. Idea ei ole siinä, että sinuun osuu molemmissa tapauksissa 100 000 pisaraa (silloin tietenkin kastuu yhtäpaljon). Sillä on kuitenkin vaikutus, että oletko sateessa 15min vai 45min. Vaikka joustessa sinuun osuu enemmän pisaroita, kuin kävellessä, niin silti jos olet vähemmänaikaa (siis selkeästi vähemmänaikaa) sateessa, niin et kastu niinpaljoa.
(esimerkkisi on yhtä järkeä kuin rekan ja ihmisen törmäystestit suurissa nopeuksissa)
Kun kävelee pimeällä ulkona, niin usein näkee, että joissain asunnoissa on telkkari päällä. Varsinkin, jos on muut valot pois, niin näyttää peräti välkkyvän.
phanatic, 12.8.2005 06:39:
--- Lost-Soul, 12.8.2005 05:09:
Käytännössähän asia menee niin, että juoksemalla ei kastu niinpaljoa. Syy on hyvinkin yksinkertainen, juoksemalla olet nopeammin perilla (sateen suojassa), jonka takia kastut vähemmän.
---
Ei mene. Juoksemalla osut ihan yhtä moneen sadepisaraan, tosin useampi niistä osuu etupuolellesi.
Kannattaa muuten myös kokeilla, kastutko vähemmän jos uit oikein nopeasti uima-altaan päästä päähän, verrattuna hitaaseen polskutteluun.
Otetaanpa oletus että sulla on sadan metrin matka kuljettavana (ja apuvälineitä, auto, ratikka, bussi tms. ei saa käyttää ) ja alkaa sataa.. Jos sä juokset sen matkan, sä kastut, mutta jos sä kävelet, sä varmasti kastut enemmän..
Johtopäätöksenä sille elämän realiteetille että kun sä juokset, pääset nopeammin siitä sateesta pois, kun taas jos kävelet, olet luultavasti kolme kertaa kauemmin siinä sateessa ja täten keräät kolme kertaa enemmän pisaroita...
Täten mä asian käsittäisin, korjatkaa nyt joku tieteellisillä faktoilla tai muilla konkreettisilla todisteilla...
Ei mene. Juoksemalla osut ihan yhtä moneen sadepisaraan, tosin useampi niistä osuu etupuolellesi.
Kannattaa muuten myös kokeilla, kastutko vähemmän jos uit oikein nopeasti uima-altaan päästä päähän, verrattuna hitaaseen polskutteluun.
---
Otetaanpa oletus että sulla on sadan metrin matka kuljettavana (ja apuvälineitä, auto, ratikka, bussi tms. ei saa käyttää ) ja alkaa sataa.. Jos sä juokset sen matkan, sä kastut, mutta jos sä kävelet, sä varmasti kastut enemmän..
Johtopäätöksenä sille elämän realiteetille että kun sä juokset, pääset nopeammin siitä sateesta pois, kun taas jos kävelet, olet luultavasti kolme kertaa kauemmin siinä sateessa ja täten keräät kolme kertaa enemmän pisaroita...
Täten mä asian käsittäisin, korjatkaa nyt joku tieteellisillä faktoilla tai muilla konkreettisilla todisteilla...
Sateen kastelemisen ainoa apuvälineettömässä kulussa merkittävä tekijä on sateessa kuljettu matka, ei matkan nopeus, sillä pisaroiden määrä ilmassa jokaisena hetkenä on suunnilleen vakio - tässä mielessä on aivan sama juoksetko vai käveletkö, sillä nopeusero näillä kahdella on kuitenkin kastumisen suhteen mitätön. Kuljet silti saman pisaramäärän läpi. Tietenkin jos nopeus muuttuu dramaattisesti, esim. jäät kulkemaan askeleen minuutissa, kastut enemmän.
Kyse oli kuitenkin kävelemisen ja juoksemisen eroista.
Ei mene. Juoksemalla osut ihan yhtä moneen sadepisaraan, tosin useampi niistä osuu etupuolellesi.
Kannattaa muuten myös kokeilla, kastutko vähemmän jos uit oikein nopeasti uima-altaan päästä päähän, verrattuna hitaaseen polskutteluun.
---
Otetaanpa oletus että sulla on sadan metrin matka kuljettavana (ja apuvälineitä, auto, ratikka, bussi tms. ei saa käyttää ) ja alkaa sataa.. Jos sä juokset sen matkan, sä kastut, mutta jos sä kävelet, sä varmasti kastut enemmän..
Johtopäätöksenä sille elämän realiteetille että kun sä juokset, pääset nopeammin siitä sateesta pois, kun taas jos kävelet, olet luultavasti kolme kertaa kauemmin siinä sateessa ja täten keräät kolme kertaa enemmän pisaroita...
Täten mä asian käsittäisin, korjatkaa nyt joku tieteellisillä faktoilla tai muilla konkreettisilla todisteilla...
---
Sateen kastelemisen ainoa apuvälineettömässä kulussa merkittävä tekijä on sateessa kuljettu matka, ei matkan nopeus, sillä pisaroiden määrä ilmassa jokaisena hetkenä on suunnilleen vakio - tässä mielessä on aivan sama juoksetko vai käveletkö, sillä nopeusero näillä kahdella on kuitenkin kastumisen suhteen mitätön. Kuljet silti saman pisaramäärän läpi. Tietenkin jos nopeus muuttuu dramaattisesti, esim. jäät kulkemaan askeleen minuutissa, kastut enemmän.
Kyse oli kuitenkin kävelemisen ja juoksemisen eroista.
Tuon perusteella voitaisiin olettaa että sade siis roikkuu paikallaan ilmassa?
Mutta: Oletetaan että suhun osuu sekunnissa x-määrä pisaroita, käytetään vaikka lukua 100. Jos kävellen sun matka kestää 10sek, suhun siis osuu 1000 pisaraa, mutta jos taas juosten sun matkasi kestää 3sek suhun osuu 300pisaraa, jolloin, voidaan päätellä jotain, eikö totta?
Tietenkin jos matka on vaikka 6km jossain kohtaa tullaan siihen tilanteeseen että sä olet jo niin märkä, riippumatta siitä juoksetko vai käveletkö, että yksinkertaisesti ei ole enää mahdollista kastua enempää...
Jos oletetaan että ihminen juoksee hitaammin kuin mitä sadepisarat putoavat, niin juostessahan niille pisaroille on enemmän pinta-alaa mihin osua - ihminen on toisin sanoen isompi "maali". Eipä sillä, en jaksa uskoa että sillä niin suuri merkitys olisi, ottaen huomioon sen tosiseikan että siellä sateessa tulee kulutettua vain 20%-30% siitä ajasta juostessa.
edit: ja tätähän siis ihmiset ovatkin jo sanoneet, mutta nyt näin ihan selkokielellä
Steven Hoaks, 13.8.2005 13:39:
Tehdäänkö ihmiset kompromissi tästä sade jutusta ja sanotaanko ettei kannata kävelle eikä juosta sateessa... OTTAKAA SADEVARJO MUKAAN!
Hahaa - mutta jos sade tulee suoraan alas niin kastut enemmän kävellessäsi tai juostessasi varjon kanssa kuin jos olisit paikallasi Kävelet putoavia pisaroita "päin"
sapeli, 13.8.2005 13:40:
--- Steven Hoaks, 13.8.2005 13:39:
Tehdäänkö ihmiset kompromissi tästä sade jutusta ja sanotaanko ettei kannata kävelle eikä juosta sateessa... OTTAKAA SADEVARJO MUKAAN!
---
Hahaa - mutta jos sade tulee suoraan alas niin kastut enemmän kävellessäsi tai juostessasi varjon kanssa kuin jos olisit paikallasi Kävelet putoavia pisaroita "päin"
sapeli, 13.8.2005 13:40:
Hahaa - mutta jos sade tulee suoraan alas niin kastut enemmän kävellessäsi tai juostessasi varjon kanssa kuin jos olisit paikallasi Kävelet putoavia pisaroita "päin"
Tästä voimme siis päätellä että kannattaa seistä sateenvarjon kanssa ja odottaa kunnes sade loppuu eikä juosta tai kävellä.
Steven Hoaks, 13.8.2005 13:42:
--- sapeli, 13.8.2005 13:40:
Hahaa - mutta jos sade tulee suoraan alas niin kastut enemmän kävellessäsi tai juostessasi varjon kanssa kuin jos olisit paikallasi Kävelet putoavia pisaroita "päin"
---
Tästä voimme siis päätellä että kannattaa seistä sateenvarjon kanssa ja odottaa kunnes sade loppuu eikä juosta tai kävellä.
Mistä banaanikärpäset oikein tulee? Se on tiedossa että jos on banaaninkuoria roskiksessa niin niitä ilmestyy, mutta miksei niitä näe muulloin? Jotenkin hirvittävästi ainoa looginen selitys minkä nyt äkkiä keksin on se että niiden munia tms on banaaneissa tai banaaninkuorissa
phanatic, 12.8.2005 16:32:
No, tutkimusta missä todettiin päinvastaista, lainattiin joitakin vuosia sitten mm. HS:n tiedesivuilla. Muusta en tiedä :)
Muistan saman tutkimuksen, tais olla esillä koska se sai kyseisenä vuonna Ig-Nobel-palkinnon. Hieman googlettamalla tekijäksi löytyi italialainen Alessandro De Angelis. Hänen tutkimusten mukaan myös erittäin kovaa juokseva sprintteri pystyi ilmeisesti kastumaan 10% vähemmän, mutta se "ei ole vaivan arvoista.
Ana-5000, 13.8.2005 08:34:
Sateen kastelemisen ainoa apuvälineettömässä kulussa merkittävä tekijä on sateessa kuljettu matka, ei matkan nopeus, sillä pisaroiden määrä ilmassa jokaisena hetkenä on suunnilleen vakio - tässä mielessä on aivan sama juoksetko vai käveletkö, sillä nopeusero näillä kahdella on kuitenkin kastumisen suhteen mitätön. Kuljet silti saman pisaramäärän läpi. Tietenkin jos nopeus muuttuu dramaattisesti, esim. jäät kulkemaan askeleen minuutissa, kastut enemmän.
Mietipäs nyt itse väitettäsi. Miksi sillä olisi merkitystä kulkeeko hitaasti vai äärettömän hitaasti? Missä nopeudessa tapahtuu tämä dramaattinen muutos kastumisessa ja mistä sellainen johtuu?
Väännetään rautalangasta (reunaehtoina: sade tulee suoraan yläpuolta ja jatkuu tasaisena koko liikkeen ajan eikä maassa esim. lammikoissa olevaa vettä huomioida):
Kulkusuunnassa osuu yhtä moneen pisaraan liikkumisnopeudesta riippumatta samalla matkalla, koska vaikka vesi putoaa koko ajan alaspäin, tilalle tulee samaa tahtia uutta eli veden määrä tilavuusyksikössä pysyy ilmassa samana.
MUTTA: Tämän lisäksi ylhäältä tulee koko ajan lisää vettä joka osuu kulkijaamme kulkusuuntaan nähden suorassa kulmassa. Tällä tavoin osuva vesimäärä on suorassa suhteessa sateessa vietettyyn aikaan joka luonnollisesti on sitä lyhyempi mitä nopeammin liikkuu (kun matka on sama).
mekaanikko, 13.8.2005 14:01:
MUTTA: Tämän lisäksi ylhäältä tulee koko ajan lisää vettä joka osuu kulkijaamme kulkusuuntaan nähden suorassa kulmassa. Tällä tavoin osuva vesimäärä on suorassa suhteessa sateessa vietettyyn aikaan joka luonnollisesti on sitä lyhyempi mitä nopeammin liikkuu (kun matka on sama).
Mielenkiintoinen pointti: jos sade ei tulekaan alas suorassa kulmassa, tilannehan muuttuu täysin. Jos juokset eteenpäin samassa kulmassa kuin sade, kastut vähemmän kuin jos sade tulisi suoraan alas, ja paljon vähemmän kuin jos sade tulisi juuri toiseen suuntaan vinosti (eli jos olet itse vaikka 45 asteen kulmassa eteenpäin, sade tulisi suorassa kulmassa takaasi).
Funktion, 13.8.2005 13:28:
---
Mutta: Oletetaan että suhun osuu sekunnissa x-määrä pisaroita, käytetään vaikka lukua 100. Jos kävellen sun matka kestää 10sek, suhun siis osuu 1000 pisaraa, mutta jos taas juosten sun matkasi kestää 3sek suhun osuu 300pisaraa, jolloin, voidaan päätellä jotain, eikö totta?
Suhun osuvien pisaroiden määrä / aikayksikkö ei ole vakio. Jos seisot paikallasi, sinuun osuu vain ylhäältäpäin tulevat pisarat, jos taas liikut eteenpäin, niin vartalosi osuu edessä oleviin pisaroihin.