ezzy, 31.5.2005 17:29:
ei tarvi syödä itseään muodottomaksi, vaan olla liikkumatta ja syödä normaalisti...
Lisäksi ihmisten aineenvaihdunnoissa on valtavia eroja. Esim. mä en saa itseäni lihomaan juuri millään. Kun urheilen paljon, mun paino lähinnä _nousee_ kasvaneen ruokahalun vuoksi.
Tästä poikiikin tyhmä kysymys: Onkos olemassa kännyjä (muita ku jotain communikaattoreita) joissa voi peistata tekstareita kirjottaessa?
---
Onhan noita. Nokialaisista ainakin 6600, ja mielestäni myös 3650 yms puhelimet omaavat tälläisen toiminnon. Muista valmistajista en osaa sanoa, kun en koskaan ole käyttänyt.
Löytyy käsittääkseni kaikista S60-puhelimista (ainakin 668x, 3230, 6670, 6630, 6260, 7610, 6620, 3660, 3620, 6600, 3600, 3650, 7650, molemmat N-Gaget, N-Series, lisäks parilla muulla valmistajalla on joissain malleissa S60) tuo ominaisuus.
En tiedä onko tätä kysytty jo aiemmin, mutta olen jo jonkin aikaa ihmetellyt sellaista asiaa, että miksi tuuli niin usein tyyntyy iltaisin. Tai siis eli miksi iltaisin on tyyntä, vaikka päivällä olisikin tuulista ja taas seuraavana aamuna jo tuulee. En ole ainakaan toistaiseksi saanut tähän oikein kunnollista vastausta.
Tästä poikiikin tyhmä kysymys: Onkos olemassa kännyjä (muita ku jotain communikaattoreita) joissa voi peistata tekstareita kirjottaessa?
---
-clip-
---
-clip-
Kiitoksia vastauksista, täytyy pistää korvan taakse odottamaan sitä jos/ kun hankkii uuden puhelimen. Ja valintahan tapahtuu vain tuon ominaisuuden perusteella
Mononoke, 31.5.2005 22:00:
En tiedä onko tätä kysytty jo aiemmin, mutta olen jo jonkin aikaa ihmetellyt sellaista asiaa, että miksi tuuli niin usein tyyntyy iltaisin. Tai siis eli miksi iltaisin on tyyntä, vaikka päivällä olisikin tuulista ja taas seuraavana aamuna jo tuulee. En ole ainakaan toistaiseksi saanut tähän oikein kunnollista vastausta.
Mä taas oon huomannu, et myrsky on yleensä iltasin/öisin ja aamulla tuuli on lauhtunu ja taivas kirkas..
Mononoke, 31.5.2005 22:00:
En tiedä onko tätä kysytty jo aiemmin, mutta olen jo jonkin aikaa ihmetellyt sellaista asiaa, että miksi tuuli niin usein tyyntyy iltaisin. Tai siis eli miksi iltaisin on tyyntä, vaikka päivällä olisikin tuulista ja taas seuraavana aamuna jo tuulee. En ole ainakaan toistaiseksi saanut tähän oikein kunnollista vastausta.
Tuuli johtuu viime kädessä ilmanpaine-eroista, siis siitä että jossain toisaalla ilmanpaine on suurempi kuin toisaalla. Paine pyrkii tasoittumaan ja tämä tapahtuu siten että ilma virtaa korkeamman ilmanpaineen alueelta matalamman paineen alueelle, ts. tuulee. Ilmanpaine taas on sidoksissa ilman lämpötilaan: kuuman ilman paine on suurempi kuin kylmän.
Päivällä toisaalla aurinko paistaa ja ilma lämpenee jolloin ilmanpaine nousee jatkuvasti, kun taas toisaalla on pilvistä eikä lämpötila pääse nousemaan ja ilmanpaine pysyy matalana, jolloin syntyy ilmanpaine-eroja ja alkaa tuulla. Yöllä taas ilman viilentyessä ilmanpaine pääsee tasaantumaan. (Tässä tapauksessa siis yö ja päivä määrittyvät auringonpaisteen mukaan eli esim. kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan päivä on n. klo 06-18 ja yö vastaavasti 18-06.)
Edellä kuvattu on rankasti yksinkertaistettu malli säästä jossa ei ole otettu huomioon veden kiertoa, vallitsevia tuulia, kylmiä ja lämpimiä merivirtoja, maaston muotoa yms. jotka todellisuudessa vaikuttavat säähän huomattavassa määrin. Ja luultavasti joku alan opiskelija tms. osaisi tämänkin selittää huomattavasti paremmin ja tarkemmin. =)
edit: Joops, nyt kun luin hiukan faktaa netistä niin näyttäis siltä että itse asiassa huomattavasti tärkeämpi selittävä tekijä on se, että maanpinnan kitka hidastaa tuulta. Päivällä haihtuminen ja siten ilman pystysuora liike on voimakasta ja kitkavaikutus on sen takia pienempi, kun taas yöllä haihtuminen pysähtyy ja maanpinnan kitka vaikuttaa "täydellä teholla" joka vaimentaa tuulia.
australiassa vessapöntöissä ja lavuaareissa pyörre on eri suuntaan kun täällä, onko siis jossain tässä välillä joku twilight zone missä vesi pyörii randomilla molempiin suuntiin tai tiimalasin hiekan tapaan vaan valuu pois?
anqqa, 2.6.2005 14:00:
australiassa vessapöntöissä ja lavuaareissa pyörre on eri suuntaan kun täällä, onko siis jossain tässä välillä joku twilight zone missä vesi pyörii randomilla molempiin suuntiin tai tiimalasin hiekan tapaan vaan valuu pois?
Se twilight zone on lähinnä teoreettinen, tosta
tuli jossain dokumentissa judanssia aikoinaan,
kun äijä oli jossain kylässä päiväntasaajalla
ja näytti miten muutaman metrin säteellä
vesi valuu eri suuntiin kiertäen. Hämmentävää.
anqqa, 2.6.2005 14:00:
australiassa vessapöntöissä ja lavuaareissa pyörre on eri suuntaan kun täällä, onko siis jossain tässä välillä joku twilight zone missä vesi pyörii randomilla molempiin suuntiin tai tiimalasin hiekan tapaan vaan valuu pois?
siis 4 real?
onko tosiaan noin et kun menee toispuol jokkee niin menee pyörteetkin toisin päin?
hardikaveri, 2.6.2005 14:25:
--- anqqa, 2.6.2005 14:00:
australiassa vessapöntöissä ja lavuaareissa pyörre on eri suuntaan kun täällä, onko siis jossain tässä välillä joku twilight zone missä vesi pyörii randomilla molempiin suuntiin tai tiimalasin hiekan tapaan vaan valuu pois?
---
siis 4 real?
onko tosiaan noin et kun menee toispuol jokkee niin menee pyörteetkin toisin päin?
Josse johtuu vaikka kuun painovoimasta ja maan magneettisista navoista ja maapallon pyörimisliikkeestä?
Tämä todisti mun epäilyt omista paino-ongelmistani: 180cm miespuolinen enkä oo ikinä päässy yli 65:n kilon...
---
siis mä olin sillon LÄSKY! ja mä oon joku 177 pitkä.
177 ja 65kg jooo tooosi läski
naiset ei taas tajuu että sitä lihaa ja ohut kerros rasvaa kuuluukin olla siinä nahan ja sisäelinten välissä.. ja varsinkin lantion ja perseen kohalla.. inhoon poikaperseitä!! b00ty rools
onko tosiaan noin et kun menee toispuol jokkee niin menee pyörteetkin toisin päin?
Coriolisvoima
Sillä, kummalla pallonpuoliskolla ollaan, on vaikutusta esimerkiksi tuulten liikesuuntaan. Kysymyksessä on niin sanottu Coriolis'n ilmiö, jolla tarkoitetaan pyörivässä järjestelmässä, kuten maapallolla, liikkuvan kappaleen liikeradan näennäistä poikkeamista Newtonin dynamiikan lakien mukaisesta liikeradasta. Coriolisvoiman vaikutuksesta Maan pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuva kappale pyrkii kääntymään oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle. Coriolisvoiman vaikutus havaitaan selvimmin suurissa liikkuvissa kohteissa, kuten tuulissa ja merivirroissa. Coriolisvoimasta johtuu mm. päiväntasaajalta navoille päin puhaltavien tuulten kiertyminen maapallon pyörimissuuntaan eli itään ja navoilta päiväntasaajalle puhaltavien tuulten kääntyminen kohti länttä. Samasta syystä matalapaineisiin liittyvät tuulet kiertävät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja eteläisellä myötäpäivään. Koska coriolisvoima on melko pieni, se ei käytännössä juurikaan vaikuta niin mitättömiin kohteisiin kuin käsienpesualtaasta viemäriin valuvaan veteen. Poistuva vesi voi pyöriä kummallakin pallonpuoliskolla yhtä hyvin myötä- kuin vastapäiväänkin. Veden pyörimissuunnan ratkaisevat viime kädessä muut tekijät, kuten pesualtaan ja poistoaukon muoto ja se, miten vesi liikkuu sillä hetkellä, kun viemäritulppa aukaistaan. Coriolisvoima ei vaikuta päiväntasaajalla. Sen vaikutus voimistuu vähitellen etäännyttäessä päiväntasaajalta. Silti vielä Suomenkin leveysasteilla sen vaikutusta pieniin liikkuviin vesimääriin on vaikeaa osoittaa.
anqqa, 2.6.2005 14:00:
australiassa vessapöntöissä ja lavuaareissa pyörre on eri suuntaan kun täällä, onko siis jossain tässä välillä joku twilight zone missä vesi pyörii randomilla molempiin suuntiin tai tiimalasin hiekan tapaan vaan valuu pois?
ellen väärin muista niin jossain oli myös että australiassa aurinkoki nousee eri ilmansuunnasta, huhm?
Uutisissa valitetaan usein sitä että talouskasvu jää edellisvuotta pienemmäksi. Pitääkö talouskasvun siis olla exponentiaalista ollakseen "oikeaa" kasvua? Voiko talous "kasvaa" loputtomiin?
anqqa, 2.6.2005 15:08:
ellen väärin muista niin jossain oli myös että australiassa aurinkoki nousee eri ilmansuunnasta, huhm?
Heh, no ei tosiaankaan. =) Aurinko nousee aina idästä, koska maapallo pyörii lännestä itään. Sen sijaan kun meillä pohjoisella pallonpuoliskolla kun katsoo kohti aurinkoa, aurinko näyttää nousevan vasemmalta ja laskevan oikealle kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla (ml. Australia) tilanne on päinvastainen. Syy on tietysti se, että ekliptika (auringon näennäinen rata taivaalla) leikkaa melko pienessä kulmassa päiväntasaajan eli aurinko on keskimäärin suoraan päiväntasaajan yläpuolella. Suurin poikkeama on maan akselin kallistuma, 23,5° eli tätä suuremmilla leveypiireillä (esim. Helsinki, 60° pohjoista leveyttä) ekliptika on aina samassa ilmansuunnassa (pohjoisella pallonpuoliskolla etelä ja eteläisellä pohjoinen). Eli kun Helsingissä katselee auringon nousua, katsoo etelään ja siksi aurinko näyttää nousevan vasemmalta, kun taas Sydneyssä auringonnousu näkyy pohjoisessa ja näyttää siksi nousevan oikealta.
(Onnistuinpas selittämään tämän hyvin yksinkertaisen asian todella monimutkaisesti. =)
TERO-EERO, 4.6.2005 00:26:
Uutisissa valitetaan usein sitä että talouskasvu jää edellisvuotta pienemmäksi. Pitääkö talouskasvun siis olla exponentiaalista ollakseen "oikeaa" kasvua? Voiko talous "kasvaa" loputtomiin?
Nykyinen markkinatalousjärjestelmä on rakennettu jatkuvan kasvun varaan ja siksi kasvun pieneneminen on huolestuttavaa. Jos talous ei kasvaisi, mm. järjestelmään sisäänrakennettu inflaatiopotentiaali muodostuisi ongelmaksi. Talouskasvu johtuu pääasiassa työn tuottavuuden kasvusta (eli tekniikan kehityksestä) ja työvoiman kasvusta (eli väestön lisääntymisestä) joten jos talous ei kasva, se on erityisen huolestuttavaa koska periaatteessa talousjärjestelmämme on sellainen että jos kaikki on normaalisti, talous kasvaa (johtuen siis pelkästään siitä että tekniikka kehittyy jatkuvasti) ja talouden taantuminen merkitsee siis negatiivista poikkeusta normaalitilanteeseen eli että jokin on pahasti pielessä.
Talous ei tietenkään voi kasvaa loputtomiin mutta ei ihmiskuntakaan tule olemaan olemassa loputtomiin. Taloudellisen kasvun rajat eivät ole näköpiirissä uskoakseni vielä tuhansiin vuosiin, tosin 1800- ja 1900-lukujen talouskasvu on perustunut myös sellaisiin tekijöihin kuin fossiilisten polttoaineiden ekstensiiviseen käyttöön ja kun tämä muuttuu mahdottomaksi polttoainevarojen huvetessa ja ilmaston lämpenemisen seurauksena, on löydettävä uusi kasvu-ura. Periaatteessa kuitenkin työn tuottavuuden kasvupotentiaali on vielä valtava ja jos spekuloidaan mahdollisuudella laajentaa ihmisten elintilaa esim. meriin ja jopa toisille planeetoille, myös väestönkasvupotentiaali on huikea.