SINKKULUUKKU

insahn, 18.3.2009 14:32:
Niin harvemmin sitä kukaan silmät kiinni missään kulkee, tai jos niin on niin pisteet sille =)

Mä taas en ees antais pisteitä siitä, koska se oikeesti merkkais jo sitä että jossain viiraa ja pahasti. Se, että näkee vain yhden ihmisen, on huolestuttavaa.
On siis ihan tervettä bongailla niitä kauneuksia ja komistuksia seukatessaankin.

Hmmm mistähä tää koko ajatus ees lähti, en mä tiiä. Piti kirjottaa jostain muustakin, mutten muista enää mistä ku oon nii väskä et ajatus ei toimi.

Kainalo ois silti kiva.

Freja, 18.3.2009 14:38:
On siis ihan tervettä bongailla niitä kauneuksia ja komistuksia seukatessaankin.

Mut ei aina kauhean terveellistä. Noin niinkuin seukkailukumppanista riippuen tietty.

Tässä sinkkuilussa on selkeästi puolensa; yksin ollessa ei tarvitse paljon selitellä katseen viipymistä jossain tietyssä suunnassa yli sallitun puolen sekunnin rajan - paitsi ehkä vakuutusyhtiölle sit.

Jone, 18.3.2009 14:49:
Mut ei aina kauhean terveellistä. Noin niinkuin seukkailukumppanista riippuen tietty.

Niin toki mutta tarkoitin siis sitä, että jos mul ois kumppani joka ei kattelis muita naisia ja näkis vaan mut, pitäisin sitä kyl aika friikkinä ja psykona.

Seurustellessani bongattiin ihan eksänkin kanssa kaupungilla yhdessä komeita ja kauniita ihmisiä, ja keskusteltiin että mikä niissä silmää miellytti. Se oli ihan opettavaistakin (sen lisäksi että oli mukavaa ja avointa), ja silloin opin siitäkin miehestä (ja miehistä yleensä) aika huimasti, pienet ennakkoluuloni karisivat (että pojat näkis vaan pepun ja tissit, ihan samalla tavalla ainakin mun eksä katsoi kokonaisuuksia niinkuin minäkin, eikä huomannut vain näitä 'yhden ruumiinosan omistavia' tapauksia).

Milloinkaan ei tullut mustasukkaisuuskohtauksia tollaisesta, koska asiasta puhuttiin avoimesti. Se, mikä niitä aiheutti, olikin juuri se jostain asiasta puhumatta jättäminen.

Olipas ny typoja.

Freja, 18.3.2009 14:55:
kirjoitus

Oon tosta asiasta ihan samoilla linjoilla sun kanssasi, joten se kirjattakoon mainituksi. ^_^

Oon vaan tullut olleeksi parissa seurustelusuhteessa, joissa 0,7 sekunnissa katsetta muiden kuin oman kumppanin suuntaan oli se merkittävä 0,2 sek liikaa ja josta sitten rangaistiin milloin milläkin tavalla. Ei se musta oikein tervettä ollut koskaan, mutta kummasti sitä alistuu hyväksymään kaikenlaista. Alistuminenhan toki on mun ihan oma mokani kyllä - ei olis pitänyt.

Tästä tulikin mieleen, että mua kiinnostaisi mustasukkaisuuskeskustelu.

Arvon sinkkuluukkuystäväni, kertokaa kokemuksianne! Millaista mustasukkaisuus oli ja vaikuttiko se suhteeseen? Missä menee mielestänne sairaalloisen mustasukkaisuuden raja?

Voin aloittaa kertomalla itsestäni ja mustasukkaisuudestani.

Itse en pidä itseäni mitenkään sairaalloisen mustasukkaisena, en ole ikinä ollut oikein mustasukkaista tyyppiä pahemmin.. (muita vikoja kyllä löytyy mutta tätä mustasukkaisuutta en näe ongelmanani.)

Kuten tuossa yllä jo mainitsin, en tullut mustasukkaiseksi siitä, että eksäni huomasi muita naisia, vaan pidin sitä ihan normaalina. Luottamusta pohjusti juuri se, että puhuimme asiasta avoimesti enkä vain nähnyt mitään syytä mustasukkaisuuteen.

Sitten kun huomasin itsessäni mustasukkaisuuden piirteitä, se johtui siitä, että oli kyseessä joku nainen, jonka nimi tuli ties missä asiayhteyksissä ilmi, eikä minulle enää kerrottu asiasta. Eli tässä tapauksessa tietämättömyys, oudot asiayhteydet sekä se, ettei minun kanssa haluttu keskustella asiasta, sai minut mustasukkaiseksi eikä se ollut varmastikaan kivaa kummallekaan.

Avoimuus on siis se avain, millä saa minut pysymään rauhallisena ja raiteillani. Kumppanilta odotan samaa, eli sitä, että voin keskustella avoimesti mikä jossain miehessä minua miellyttää, ilman, että toinen saisi jotain hullua kohtausta omistushaluineen yms. Itse olen myös sellainen ihminen, että tykkään ihmisten läheisyydestä ja halailusta ja olkapäähän nojaamisesta, eikä se tarkoita sitä, että himoitsisin toista, se tarkoittaa vain välittämistä. Oli ilo huomata eksässä, ettei hän vetänyt herneitä nenään vaikka halailinkin vastakkaista sukupuolta olevia kavereitani/kollegoitani, tai makoilin toisen kainalossa jatkoilla tms. Kun siinä oli vain kyse läheisyydestä ja välittämisestä. Minun maailmassani oli muitakin ihmisiä kuin vain eksäni, oli myös ystäviäni jotka sattui nyt vain olemaan enemmän miehiä kuin naisia.

Haluisin ymmärtää sitä, että minkä takia joillakin sitten iskee mustasukkaisuus herkemmin - onko se menettämisen pelkoa vai mitä? Mikä sen aiheuttaa, miksi toinen luulee että jokainen vilkaisu toiseen sukupuoleen olisi kamalaa? Miksi niin ei saisi tehdä?

Miksi ei luota toiseen tarpeeksi?

Jos joku vain uskaltaa kertoa myös sairaalloisesta mustasukkaisuudestaan, se olisi mukavaa. Se ehkä auttaisi hieman ymmärtämään, että miksi näin.

Haluisin ymmärtää sitä, että minkä takia joillakin sitten iskee mustasukkaisuus herkemmin - onko se menettämisen pelkoa vai mitä? Mikä sen aiheuttaa, miksi toinen luulee että jokainen vilkaisu toiseen sukupuoleen olisi kamalaa? Miksi niin ei saisi tehdä?

Miksi ei luota toiseen tarpeeksi?

Ensimmäisenä tulee mieleen huono itsetunto ja/tai vanhat kokemukset.

shapeshifter, 18.3.2009 15:41:
---
Haluisin ymmärtää sitä, että minkä takia joillakin sitten iskee mustasukkaisuus herkemmin - onko se menettämisen pelkoa vai mitä? Mikä sen aiheuttaa, miksi toinen luulee että jokainen vilkaisu toiseen sukupuoleen olisi kamalaa? Miksi niin ei saisi tehdä?

Miksi ei luota toiseen tarpeeksi?

---


Ensimmäisenä tulee mieleen huono itsetunto ja/tai vanhat kokemukset.

Jep, juurikin näin.

Toisen liian mustasukkaisuuden takia peruin häät. Onneksi! En siedä yhtään liiallista mustasukkaisuutta.

oon pettyny teidän lyhyisiin, tylsiin ja pinnallisiin vastauksiinne.
Missä oikea pohdinta?

Freja, 18.3.2009 15:35:
mustasukkaisuuskeskustelu.

Mä voisin sanoa, etten ole kovin mustasukkainen, mutta jos nyt rehellisiä ollaan, olen huomannut, että jos luotto ei ole kunnossa musta tulee todella mustasukkainen. Heikko itsetunto varmaan asiaan vaikuttaa, mutta mä melkein uskaltaisin lähteä syyttämään sitä toista osapuolta. Parisuhteessa kun olisi hyvä tuntea toinen siten, että ei mustasukkaisuutta aiheuttaisi. Tämä nyt ei sitten välttämättä toimi ihan jokaisessa tapauksessa (jotkut kun ovat niin kohtuuttomia sen suhteen), mutta ainakin omassa tapauksessani voinj sanoa, että oikein käsiteltynä olen hyvinkin suvaitsevainen/epämustasukkainen.

Freja, 18.3.2009 15:54:
oon pettyny teidän lyhyisiin, tylsiin ja pinnallisiin vastauksiinne.
Missä oikea pohdinta?

Sen jälkeen kun exä päättikin ottaa ex-naisensa takaisin oli itsetunto todella alhaalla. Nyt alkaa 2 vuoden jälkeen olemaan voittajaolo. \o/

Umbala, 18.3.2009 15:57:
---
Freja, 18.3.2009 15:35:
mustasukkaisuuskeskustelu.


---

Mä voisin sanoa, etten ole kovin mustasukkainen, mutta jos nyt rehellisiä ollaan, olen huomannut, että jos luotto ei ole kunnossa musta tulee todella mustasukkainen. Heikko itsetunto varmaan asiaan vaikuttaa, mutta mä melkein uskaltaisin lähteä syyttämään sitä toista osapuolta. Parisuhteessa kun olisi hyvä tuntea toinen siten, että ei mustasukkaisuutta aiheuttaisi. Tämä nyt ei sitten välttämättä toimi ihan jokaisessa tapauksessa (jotkut kun ovat niin kohtuuttomia sen suhteen), mutta ainakin omassa tapauksessani voinj sanoa, että oikein käsiteltynä olen hyvinkin suvaitsevainen/epämustasukkainen.

Miten sinussa (ja muissakin teissä jotka ehkä uskaltaisivat vastata) ilmenee mustasukkaisuus?

Itelläni huomasin kurkkivani koko ajan jos esim eksä oli koneella, että mitä hän kirjoittelee ja kenen kanssa. Irssigalleriasta pläräsin myös kommentit säännöllisin väliajoin läpi, etsiäkseni edes jotain vihjeitä, onko mustasukkaisuudessani peerää - tämä kaikki johtui siis vain tietämättömyydestä, kun toinen ei yhtäkkiä ollutkaan enää niin avoin kuin ennen.
Itse myös aloitin usein keskusteluita kyseisestä ihmisestä, toivoen että saisin tietooni jotain, ja jos mies ei puhuisi, niin katsoisin eleistä.
Se ajoikin mut sitten hysteeriseksi, itkeväksi ja hermokireäksi. Ei ollut kivaa :(

Umbala, 18.3.2009 15:57:
...mutta ainakin omassa tapauksessani voinj sanoa, että oikein käsiteltynä olen hyvinkin suvaitsevainen/epämustasukkainen.

Niin ne vaimonhakkaajatkin käyttäytyy jos vaimo tietää paikkansa ;)

Freja, 18.3.2009 16:03:


Miten sinussa (ja muissakin teissä jotka ehkä uskaltaisivat vastata) ilmenee mustasukkaisuus?

Itelläni huomasin kurkkivani koko ajan jos esim eksä oli koneella, että mitä hän kirjoittelee ja kenen kanssa. Irssigalleriasta pläräsin myös kommentit säännöllisin väliajoin läpi, etsiäkseni edes jotain vihjeitä, onko mustasukkaisuudessani peerää - tämä kaikki johtui siis vain tietämättömyydestä, kun toinen ei yhtäkkiä ollutkaan enää niin avoin kuin ennen.
Itse myös aloitin usein keskusteluita kyseisestä ihmisestä, toivoen että saisin tietooni jotain, ja jos mies ei puhuisi, niin katsoisin eleistä.
Se ajoikin mut sitten hysteeriseksi, itkeväksi ja hermokireäksi. Ei ollut kivaa :(

No mustasukkaisuus on ehkä inhottavin tunne jota olen ikinä kokenut. Ei pysty nukkumaan, musta tulee kiukkunen ja se tietysti kohdistuu kaikkiin, sekä kyseinen parisuhde tietysti kärsii.
Kerran mustasukkaisuuspäissäni olen lukenut silloisen paremman puoliskon viestejä, joka sitten jäikin viimeiseksi kerraksi. Siitä ei sen enempää.

Mä lähinnä harmistun ja musta tulee hiljanen, johtuu useimmiten just siitä jos yhtäkkiä juttelu lakkaa. Aikanaan koitin kysellä kuulumisia ja mitä oli neiti touhuillut, siinä vaiheessa kun vastaus oli, et ei se sulle kuulu niin peli oli aika selvä.

REivaaja, 18.3.2009 16:04:
---
Umbala, 18.3.2009 15:57:
...mutta ainakin omassa tapauksessani voinj sanoa, että oikein käsiteltynä olen hyvinkin suvaitsevainen/epämustasukkainen.

---

Niin ne vaimonhakkaajatkin käyttäytyy jos vaimo tietää paikkansa ;)

No sitähän mä tässä just hainkin, että kunhan pysyy kotona siinä hellan välittömässä läheisyydessä ei mustasukkaisuutta ole nimeksikään. Jos tulee nin verhot kii ja taas helpottaa.

Ei taida olla mustasukkaisuuden oireita havaittavissa kun yleensä mua sanotaan välinpitämättömäksi Jotai varmaa tarttis tehä sit enemmän sellaista mitä toinenkin ymmärtäisi välittämiseksi, kun minusta se salkkareiden seuraaminen yhdessä ei sitä ole.

Freja, 18.3.2009 14:03:
Joo ja se joka väittää, ettei seurustellessa muka näe muita naisia/miehiä tai huomaa kauneutta/komeutta, tai muuten vaa kuolaa jonkun hyvännäköisen ihmisen perään, valehtelee.

No nimenomaan! Estetiikka on aina estetiikkaa, ei siitä mihkään pääse. Pelkkä ulkokuorihan ei (ainakaan itselleni) riitä mitenkään päin tekemään ihmisestä tavoittelun arvoista tai oikeasti kaikin puolin seksikästä ja kiehtovaa ja kiinnostavaa, mutta ihastelenhan minä kauniita luonnon maisemiakin. Miksipä en maisemia ihmisineenkin, miehineen ja naisineen.

Tällä hetkellä olen ihastellut Frejan uutta hottia luukkia. <3

Vampyrella, 18.3.2009 17:11:
Tällä hetkellä olen ihastellut Frejan uutta hottia luukkia. <3

ih ^___^ ootpa ihana <3

Mua on vuosien saatossa kritisoitu sekä täydellisestä mustasukkaisuuden puutteesta (tästä enemmän) ja vastaavasti myös liiallisesta mustasukkaisuudesta. Kiistän molemmat väitteet.

Olen joskus mustasukkainen, mutta yleensä en tee siitä missään määrin kenenkään muun päänsärkyä. Jos tunnen tällaisia tuntemuksia, niin yleensä teen niin itsekseni hiljaa. Mun mielestäni on ihan kohtuutonta ruveta viiruilemaan mihinkään suuntaan kun siihen ei kerran ole mitään aihetta oikeasti ja vaikka olisikin, niin ei ihmisiä voi kuitenkaan omistaa - ihan omasta tahdostaan ihmiset joko ovat tai ovat olematta toistensa kanssa. Tämän ajattelumallin johdosta parit tyttikset ovat ottaneet ja harmistuneet siitä etten heidän näkemyksensä mukaan ole ollenkaan mustasukkainen ja siten "en välitä."

Sit kertaalleen oon saanut oikein kunnolla raippaa liiallisesta mustasukkaisuudesta. Edelleenkään mulla ei kyllä ole mitään hajua, että mitenhän toi on ilmennyt koska oman käsitykseni mukaan ainoa asia mitä oon normaalista käytännöstäni poikkeavalla tavalla tehnyt oli se, että sanoin taas puolisen tuntia jostain kundista ja sen ihanuudesta luentoa kuunneltuani (näitä luentoja oli tarjolla usein ja ne oli oikeasti hyvin pitkiä) etten välttämättä ihan aina jaksaisi kuunnella noita juttuja, koska se on musta pikkasen kurjaa. "Mustasukkaisuuteni" ja "kykenemättömyyteni avoimeen ja rehelliseen keskusteluun" nousi osasyyksi myös tämän suhteen erovaiheessa, jossa toinen osapuoli tosin unohti mainitse lähtevänsä petettyään mua.

Mustasukkaisuuden aiheuttamien kilareiden vastaanottajana toimimisesta mulla on vähän enemmän kokemusta useamman kuin yhden ihmisen kanssa. Useimmiten noita on tullut mitä kummallisimmista pikkujutuista (tulen tarjoaminen sitä pyydettäessä, "liian pitkä" katse "väärään suuntaan", "väärät puheenaiheet" "väärissä tilanteissa" ja sen sellaista), joissa ei ole todellakaan ollut mitään syytä olla mustasukkainen. Samalla myönnettäköön, että eräässä parisuhteessa mustasukkaisuutta ilmentyi aika äärimmäisissä muodoissa ihan hyvällä syyllä ja että sitä ei olisi varmaan ilmentynyt ollenkaan mikäli en olisi itse antanut siihen aika radikaalisti aihetta. Ei missään nimessä olisi pitänyt ja kun nyt kuitenkin tuli tehtyä mitä tuli tehtyä, niin sitä saa kantaa mukanaan koko elämänsä. En suosittele kenellekkään.

Mustasukkaisuus on lähinnä täysin perseestä. Jos joku on vielä enemmän perseestä, niin se on juurikin se että sille on aihetta suuntaan tai toiseen.