Ville Lope - Crystal Clouds 2008

Miksauksessa oli paljon mukavia ralleja. Toi Gratitude biisi toimii kyl hyvin...Tosi kesämeininkiä kaikin puolin...kuhan vaan kelit viel paranis...Punasesta langasta en tiiä mut kyl tä toimi. =)

Upea ja kaunis teos!

kieltämättä aika mellevä setti!!kaikenpuolin toimi itelle täysin..ei pahemmin ollu heikkoi lamaannuttavia biisei kehissä! :)

imuun :)

No niin, nyt on sitten kuunneltu muutamaan kertaan. Alkuun on sanottava että mr. Lope on kyllä tän genren ehdottomia kärkinimiä Suomessa. Sen verran hyvää materiaalia on miehen seteissä kerta toisensa jälkeen. Nää ei oo koskaan sellaista tasapaksua puuroa ja just niitä samoja biisejä mitä kaikki muutkin soittaa, vaan vaihtelua näissä seteissä on aina riittävästi, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Siksi itekin jaksan näitä kuunnella kerta toisensa jälkeen :) Oot selvästi löytäny sen oman tyylin ja saundin. Se on hienoa.

Tää setti oli aika "perussaundia", tai oikeastaan sellasta mitä osasi jo vähän odottaakin. Ja tämä siis positiivisessa mielessä. Se on ihan kiva että tietää suurinpiirtein mitä saa :) Setti alkoi mukavan rauhallisissa tunnelmissa, eka biisi ei niin sykähdyttänyt, mutta sopi hyvin tohon alkuun. Toka biisi meni sitte jo itelläkin tehosoittoon ja hankintaan. Siitä sitten asteittain siirryttiin pikkuhiljaa menevämpään matskuun, mitään pomppauksia flow:ssa ei tullut suuntaan eikä toiseen. Tässä setissä oli IMO paras progressio mitä oon sun seteissä koskaan kuullut. Sopivasti vaihtelua biiseissä ja fiiliksissä, mutta kuitenkin silleen että tyylikkyys ja ja flow säilyi koko ajan. 55 minsan kohdalla sitten juuri sopivasti lisää draivia ja potkua ja vähän napakampaa matskua kehiin. Erinomaisen nätisti tuli tuo siirtymä. Sitä ennen tullut La Guitarra oli kyllä setin parhainta osastoa ehdottomasti. Itelläkin menee varmasti hankintaan. Mä olisin kyllä ollut tanssilattialla ihan pähkinöinä ku toi Punch alkoi soimaan :) Just tollanen yllätyksellisyys, mutta kuitenkin niin että se tyylinvaihdos ei hyppää silmille (eli sitä jollain lailla kuitenkin ehkä osaa odottaa), on hienoa ja siitä ite tykkään. Lopuksi sitte nättiä trancea, liian kiksuksi ei mennyt sielläkään, mikä on hyvä juttu.

Tekniikasta sen verran että tän parin kolmen vuoden aikana mitä oon sun settejä kuunnellut, ni oot kehittynyt huikeasti. Vaihdot kuulosti todella hyviltä ja harmonisilta. Mut se mikä tästä setistä jäi mieleen noiden muutaman erinomaisen biisin lisäksi, oli toi progressio. Harvoin näissä klubbariseteissä kuulee noin tyylikästä setinrakentelua. Tää setti tulee kyllä soimaan tänä kesänä vielä paljon :) En tiiä, uskaltaako sanoa että tää on sun paras setti koskaan, mut aika lähellä on ;)

Toivottavasti ei menny liian hehkutukseksi, teki vaan mieli kehua kun kerrankin tuli sellanen setti täällä vastaan mikä on oikeesti sen arvoinen. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille tätä.

Parasta setissä oli progressio. Joissan biiseissä häiritsi pieni samankaltaisuus tai oikeastaan yksi instrumentti (pim pom pim pom :D). Vähän samanlainen komentti kuin "Mikä se biisi oli mikä meni näin *tum tum tum*". Suurimmaksi osaksi siis ihan hyvä biisejä, jotkut taas ei oikein ollut mun makuun. Voisi sanoa, että pitkästä aikaa jotain uutta antava setti, eikä sitä ainaista hittikimaraa.

Joo, progressiivisuus on päivän sana Mun mielestä kans todella mainio kokonaisuus, kehittyy hyvin eteenpäin ja mukavasti tosiaan eri viisuja. Tuskin poistuisin floorilta jos tällasta tulis kemuissa

-M

alku menee nätisti, lopusta en oo hirveen innostunut vaikka sielläkin on HETKENSÄ. vaihdot menee ihan nätisti, pientä hakua joskus mut eihän se ketään haittaa. kyl näitä kuuntelee ihan mielellään.

Juu ihan mukiin menevää kauraa. Alkupuolisko oli tunnelmaltaan ja selektioltaan enemmän mieleeni, lopun rallit jotenkin vain ampui yli ja ohi.
Vaihdot sujui ihan kivuttomasti, tosin sekaan mahtuu pari aika hätäistä ratkaisua. Progella ei omasta mielestäni ole mikään kiire ja vaihtoihin voi uhrata helposti sen pari minuuttia.

Bottom line: Kyllä tätä kuuntelee kerran jos toisen tai kolmannenkin.

Vibrasphere*sydän*