Imurit...

Meillä on joku vuoden -39 imuri joka rämisee paukkuu ja pomppii. Se painaa ku synti ja siinä on toinen takapyöristä rikki. Se ei pysty itse ”kipuamaan” kynnyksen yli. Sille pitää aina kiltisti puhua että se toimisi. Siinä sellainen kiva imuletku joka kietoutuu jokikiseen oven kahvaan kiinni. Sen imuletkun päässä on sellainen härdelli mikä on joskus kääntynyt. Sen kanssa on oikein ilo siivota.
Isukki omistaa siivoustukun muttei raaski tuoda meille kotiin uutta imuria.*kivatsulle*

Juhgu:
Luin joskus itsenäisesti lattian putsaavista tekoälykkäästä imurista, toimiikohan?

Tosin mitäpä minä imurilla, tulen varmaan seuraavat pari vuotta asumaan opiskelijasolussa. Sinne riittää rikkalapio.

[muokattu 24.3.2004 09:28]

[muokattu 24.3.2004 09:28]

Duunikaverilla on Trilobite (eli robottipölynimuri). Hyvin kuulemma toimii, sopii varsinkin jos huonekalut ovat pääasiassa seiniä vasten ja ei ole suuria kynnyksiä.

NeoDragon:
Miksi ihmeessä ei voida keksiä käytännöllistä imuria... Ihminen on käynyt Kuussa, Meren pohjalla ja ties missä. Mutta Imureita ei saada käytännöllisiksi millään. Aina joku kulma otta johonki nurkkaan kiinni, sen jälkeen letku kietoutuu jalan ympäri. Ja kun yrittää irrottaa sitä niin Toinen jalka sotekutuu virtajohtoon ja yhtäkkii löytää ittensä lattialta nenä vuotaen...

Olipa tääkin aihe...

olis muuten akkuimuri aika poikaa, ei virtajohtoa

trilobiten oon nähnyt toiminnassa vain heurekassa, olihan se hieman kömpelöhkö...mut ihan hauska