Posts: 822
Yritin parhaani mukaan tonkia vanhoja threadeja läpi ja "search" - nappulakin kului käytännössä puhki, mutta en löytänyt mitään ihan vastaavaa threadia. Jos olen väärässä, well you can spank my ass and call me Rufus. Joten...
EDIT: Lisättäköön nyt siis vielä sen verran, että jätin tarkoituksella pääsääntöisesti työssäkäyvien vastausvaihtoehdon pois koska haluan nimenomaan rajata ko. kyselyn tulokset pelkästään päätoimisiin opiskelijoihin
)
Taas kerran kevät tekee jokavuotiseen tapaansa tuloaan, hitaasti mutta varmasti. Monille kevät on muutoksen aikaa, eikä allekirjoittanut ole poikkeus. Monet isot asiat tulevat ajankohtaisiksi. Asiat kuten opiskelemaan pyrkiminen ja sen aiheuttamat lieveilmiöt kuten asunnon haku.
Itselläni olisi siis tarkoitus tässä pikkuhiljaa alkaa relokatoimaan laiskaa persettään oman asunnon suuntaan vanhempien nurkista pölyttymästä ja muutaman vuoden jälkeen lähteä koulun penkkejäkin kuluttamaan.
En tiedä johtuuko se minusta, olenko missanut jotain vitaalia vai olenko vain tyhmä, mutta näen tässä opiskelujen alkamisessa isohkon läjän ongelmia joista suurimpana voitaneen mainita asumiseen liittyvät dilemmat.
Olen pohtinut ja pohtinut vaihtoehtoja ja ajanut mielessäni loogisia skenaarioita ja suoraan sanoen yksikään niistä ei vaikuta järin houkuttelevalta. Tässä kaikki ne loogiset skenaariot ongelmineen joihin olen tähän mennessä päätynyt:
Oma asunto - pelkkillä tuilla
Käsittääkseni maksimimäärä euroissa jotka voit tukina valtiolta saada on hilppasen päälle neljäsataa euroa kuussa.
Sitten kun otat tämän säälittävän pienen läjän tuohta ja teet pikaisen vertailun pääkaupunkiseudun yksiöiden keskimääräisiin kuukausivuokriin, tulet luultavasti samankaltaiseen loogiseen lopputulokseen kuin minäkin; lähtövuokrat pyörivät hyvinkin lähellä neljäsataa euroa kuussa joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki tuet jotka valtiolta pystyt riipimään, menevät käytännössä kokonaisuudessan pelkästään vuokraan. Kuitenkin rahaa pitäisi jäädä sellaisin ainakin omasta mielestäni varsin perustavanlaatuisiin pikkuaktiviteetteihin kuten syöminen, asunnon olessa kauempana opiskelupaikasta myös paikasta toiseen liikkumiseen puhumattakaan sitten niistä kuluista joita itse opiskelu aiheuttaa. Sitten lisäksi päälle vielä sekundaariset rahareiät, joskin eittämättä monille tärkeät kuten puhelinlasku, internet, harrastukset.
Noh, en sitten tiedä onko vika matemaatikan taidoissani vai missä, mutta melko sama miten päin tätä yhtälöä pyörittelen, loppusumma paukuttelee aina pakkasen puolella. Kannustavaa. Opiskelkaa tekin, kyllä valtio auttaa!
Makaronia, tonnikalaa ja kitkutusta itsemurhayksiössä itä-helsingissä (no dizrizpekt anyone ), tätäkö se opiskelijaelämä autenttisimmillaan on?
Oma asunto - työssäkäynti opiskelun ohella
Jonkinmoinen perstuntuma on, että tämä taitaa olla se suosituin vaihtoehto. Jos nyt olen lukenut dokumentit ja paperit läpi ja onnistunut käsittämään niiden sisällön, voit tienata suunnilleen 500e kuukaudessa menettämättä tukiasi (l. niiden maksimimäärää, eli sitä reilu neljäsataa euroa) ja tuettomina kuukausina puolisentoista kiloeuroa.
Houkuttelevaa, kaiken kaikkiaan. Kuitenkaan en voi olla miettimättä minkälaisia negatiivisia vaikutuksia tällaisella ratkaisulla on itse opiskeluun, jonka ainakin itse tahtoisin nähdä jonkinnäköisenä pääasiana tässä. Jotenkin voisin kuvitella, että tämä systeemi verottaa ihan väistämättä opiskelun laatua eli ihan suoranaisesti heikentää opintomenestystä. Lisäksi kuvittelisin, että kyseisenkaltainen elämä on sekä fyysisesti että henkisesti varsin rasittavaa yöunien jäädessä vähiin ja vapaa-ajan ollessa lähes olematonta.
Oma asunto - vanhemmat (tai muut sukulaiset) auttavat
Tämä on tietysti ehkä se kaikkein paras vaihtoehto joka negatoi varsin ansiokkaasti kahden edellisen kohdan negatiiviset puolet. Valitettavasti suurimmalla osalla tämä ei liene varteenotettava vaihtoehto vanhempien ollessa joka kyvyttömiä tai haluttomia rahalliseen avustukseen. Itsellänikään tämä vaihtoehto ei ole käytettävissä.
Solu- / kimppakämppä
Varmasti monille ihan varteenotettava vaihtoehto ja taatusti myös edullisempi kuin oma asunto, mutta itselläni, niin typerä kun se varmaan onkin, pelkkä ajatus solu- /kimppakämpässä asumisesta vaikuttaa kutakuinkin yhtä miellyttävältä kuin kymmnen kilon rautakanki rektrumissani poikittain.
Mitä nyt itseäni tunnen, en vain yksinkertaisesti sovellu moiseen asumismuotoon ja olisin luultavasti mitä kusipäisin kämppäkaveri ja itse polttaisn päreeni kanssaeläjiini jatkuvasti. Jos pitää valita solun tai kotona asumisen välitä, valitsen jälkimmäisen, tyhmää tai ei.
Vanhempien luona asuminen
Edullisin ja turvallisin vaihtoehto, valitettavasti luultavasti kaikilla Homo sapiens - lajin nuorehkoilla edustajilla tulee luonnostaan äärimmäisen suuri vietti lentää pesästään ennemmin tai myöhemmin. Lienee muutenkin turha lähteä luettelemaan syitä miksi tämä vaihtoehto ei ole se kaikkein houkuttelevin.
Sitten tietenkin löytyy jonkinasteisia välimuotoja, kuten pelkillä tuilla eläminen omassa asunnossa tyttö/poikaystävänsä kanssa, joskin tämä ei esim. itselleni näillä näkymin ole validi vaihtoehto "sattuneesta syystä" (eli sitä tyttöystävää ei ole, ei mitään sen dramaattisempaa
), en sitten tiedä mikä valtion tukipolitiikka ylipäätään kyseisissä tilanteissa on.
Joten, te tällä hetkellä tällaisessa elämäntilanteessa olevat, tai tämän polun jo tallanneet, nyt on hyvät neuvot kalliit! Omat kokemukset, vinkit ja niksit, kaikki kelpaa!
Tämä threadi luultavasti voi myös sisältää yleistä keskustelua opiskelijoiden tukipolitiikan äärimmäisestä epäoikeudenmukaisuudesta, yleisiä kokemuksia tai mielipiteitä työssäkäynnin vaikutuksista opiskeluun, opiskelijalle sopivia työpaikkoja ym. asiaan liittyvää.
Laitan tohon nyt vielä gallupin, vaikka samalla riskeeraan tämän threadin demifaktorin kasvamisen
EDIT: Lisättäköön nyt siis vielä sen verran, että jätin tarkoituksella pääsääntöisesti työssäkäyvien vastausvaihtoehdon pois koska haluan nimenomaan rajata ko. kyselyn tulokset pelkästään päätoimisiin opiskelijoihin
)Taas kerran kevät tekee jokavuotiseen tapaansa tuloaan, hitaasti mutta varmasti. Monille kevät on muutoksen aikaa, eikä allekirjoittanut ole poikkeus. Monet isot asiat tulevat ajankohtaisiksi. Asiat kuten opiskelemaan pyrkiminen ja sen aiheuttamat lieveilmiöt kuten asunnon haku.
Itselläni olisi siis tarkoitus tässä pikkuhiljaa alkaa relokatoimaan laiskaa persettään oman asunnon suuntaan vanhempien nurkista pölyttymästä ja muutaman vuoden jälkeen lähteä koulun penkkejäkin kuluttamaan.
En tiedä johtuuko se minusta, olenko missanut jotain vitaalia vai olenko vain tyhmä, mutta näen tässä opiskelujen alkamisessa isohkon läjän ongelmia joista suurimpana voitaneen mainita asumiseen liittyvät dilemmat.
Olen pohtinut ja pohtinut vaihtoehtoja ja ajanut mielessäni loogisia skenaarioita ja suoraan sanoen yksikään niistä ei vaikuta järin houkuttelevalta. Tässä kaikki ne loogiset skenaariot ongelmineen joihin olen tähän mennessä päätynyt:
Oma asunto - pelkkillä tuilla
Käsittääkseni maksimimäärä euroissa jotka voit tukina valtiolta saada on hilppasen päälle neljäsataa euroa kuussa.
Sitten kun otat tämän säälittävän pienen läjän tuohta ja teet pikaisen vertailun pääkaupunkiseudun yksiöiden keskimääräisiin kuukausivuokriin, tulet luultavasti samankaltaiseen loogiseen lopputulokseen kuin minäkin; lähtövuokrat pyörivät hyvinkin lähellä neljäsataa euroa kuussa joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki tuet jotka valtiolta pystyt riipimään, menevät käytännössä kokonaisuudessan pelkästään vuokraan. Kuitenkin rahaa pitäisi jäädä sellaisin ainakin omasta mielestäni varsin perustavanlaatuisiin pikkuaktiviteetteihin kuten syöminen, asunnon olessa kauempana opiskelupaikasta myös paikasta toiseen liikkumiseen puhumattakaan sitten niistä kuluista joita itse opiskelu aiheuttaa. Sitten lisäksi päälle vielä sekundaariset rahareiät, joskin eittämättä monille tärkeät kuten puhelinlasku, internet, harrastukset.
Noh, en sitten tiedä onko vika matemaatikan taidoissani vai missä, mutta melko sama miten päin tätä yhtälöä pyörittelen, loppusumma paukuttelee aina pakkasen puolella. Kannustavaa. Opiskelkaa tekin, kyllä valtio auttaa!
Makaronia, tonnikalaa ja kitkutusta itsemurhayksiössä itä-helsingissä (no dizrizpekt anyone
), tätäkö se opiskelijaelämä autenttisimmillaan on?Oma asunto - työssäkäynti opiskelun ohella
Jonkinmoinen perstuntuma on, että tämä taitaa olla se suosituin vaihtoehto. Jos nyt olen lukenut dokumentit ja paperit läpi ja onnistunut käsittämään niiden sisällön, voit tienata suunnilleen 500e kuukaudessa menettämättä tukiasi (l. niiden maksimimäärää, eli sitä reilu neljäsataa euroa) ja tuettomina kuukausina puolisentoista kiloeuroa.
Houkuttelevaa, kaiken kaikkiaan. Kuitenkaan en voi olla miettimättä minkälaisia negatiivisia vaikutuksia tällaisella ratkaisulla on itse opiskeluun, jonka ainakin itse tahtoisin nähdä jonkinnäköisenä pääasiana tässä. Jotenkin voisin kuvitella, että tämä systeemi verottaa ihan väistämättä opiskelun laatua eli ihan suoranaisesti heikentää opintomenestystä. Lisäksi kuvittelisin, että kyseisenkaltainen elämä on sekä fyysisesti että henkisesti varsin rasittavaa yöunien jäädessä vähiin ja vapaa-ajan ollessa lähes olematonta.
Oma asunto - vanhemmat (tai muut sukulaiset) auttavat
Tämä on tietysti ehkä se kaikkein paras vaihtoehto joka negatoi varsin ansiokkaasti kahden edellisen kohdan negatiiviset puolet. Valitettavasti suurimmalla osalla tämä ei liene varteenotettava vaihtoehto vanhempien ollessa joka kyvyttömiä tai haluttomia rahalliseen avustukseen. Itsellänikään tämä vaihtoehto ei ole käytettävissä.
Solu- / kimppakämppä
Varmasti monille ihan varteenotettava vaihtoehto ja taatusti myös edullisempi kuin oma asunto, mutta itselläni, niin typerä kun se varmaan onkin, pelkkä ajatus solu- /kimppakämpässä asumisesta vaikuttaa kutakuinkin yhtä miellyttävältä kuin kymmnen kilon rautakanki rektrumissani poikittain.
Mitä nyt itseäni tunnen, en vain yksinkertaisesti sovellu moiseen asumismuotoon ja olisin luultavasti mitä kusipäisin kämppäkaveri ja itse polttaisn päreeni kanssaeläjiini jatkuvasti. Jos pitää valita solun tai kotona asumisen välitä, valitsen jälkimmäisen, tyhmää tai ei.
Vanhempien luona asuminen
Edullisin ja turvallisin vaihtoehto, valitettavasti luultavasti kaikilla Homo sapiens - lajin nuorehkoilla edustajilla tulee luonnostaan äärimmäisen suuri vietti lentää pesästään ennemmin tai myöhemmin. Lienee muutenkin turha lähteä luettelemaan syitä miksi tämä vaihtoehto ei ole se kaikkein houkuttelevin.
Sitten tietenkin löytyy jonkinasteisia välimuotoja, kuten pelkillä tuilla eläminen omassa asunnossa tyttö/poikaystävänsä kanssa, joskin tämä ei esim. itselleni näillä näkymin ole validi vaihtoehto "sattuneesta syystä" (eli sitä tyttöystävää ei ole, ei mitään sen dramaattisempaa
), en sitten tiedä mikä valtion tukipolitiikka ylipäätään kyseisissä tilanteissa on.Joten, te tällä hetkellä tällaisessa elämäntilanteessa olevat, tai tämän polun jo tallanneet, nyt on hyvät neuvot kalliit! Omat kokemukset, vinkit ja niksit, kaikki kelpaa!
Tämä threadi luultavasti voi myös sisältää yleistä keskustelua opiskelijoiden tukipolitiikan äärimmäisestä epäoikeudenmukaisuudesta, yleisiä kokemuksia tai mielipiteitä työssäkäynnin vaikutuksista opiskeluun, opiskelijalle sopivia työpaikkoja ym. asiaan liittyvää.
Laitan tohon nyt vielä gallupin, vaikka samalla riskeeraan tämän threadin demifaktorin kasvamisen
) niin olen huomannut, että rahatilanne on aika tehokas este opiskelulle. Tietysti ton laiskan opiskelun takia menetin tuet, vaikka lopetinkin ne välivuoden ajaksi. Nyt sitten pitäis suorittaa 10ov ilman tukia, eikä kovin hyvältä näytä. Eli vaihtoehdot on:
nyt vaan sitäkään ei saa kun tuet on viety...
Olen samaa mieltä.
), ja se on tänä kesänä maksettu pois.