(Tästä topikista lainattua:
http://klubitus.org/forum_aihe.php?id=57156)
Olen oppinut paljon. Siitä mitä tarkoittaa elää, siitä mitä tarkoittaa rakastaa, siitä mitä tarkoittaa menettää, siitä mikä on tai ei ole tavoittelemisen arvoista, siitä mikä on tärkeää. Ja se oppiminen ei lopu ikinä.
Olen ollut mukana monessa prosessissa, jossa joku toinen oppii noita yllämainittuja asioita. Jokainen oppii nuo asiat itse, niitä ei kukaan sinulle opeta, mutta eri ihmiset eri tilanteissa mahdollistavat niiden oivaltamisen. Joillekin olen ollut esimerkki (joko kannustava tai varoittava); joillekin olen ollut se, joka sanoo oikean asian oikealla hetkellä; joillekin olen ollut se, joka on apua tarvinnut - ja sen avun auttaminen on ollut olennainen osa tämän toisen ihmisen polkua.
Olen saanut aikaan lukemattomia hymyjä ja valtavan määrän naurua. Olen tuonut maailmaan paljon hyvää mieltä, uskoakseni paljon enemmän kuin pahaa. Olen helpottanut monen ihmisen tuskaa tai taakkaa, koska itselläni on ollut voimia tehdä niin.
Olen löytänyt ihmisiä, jotka minun on kuulunutkin löytää. Olen ollut mukana tekemässä tästä maailmasta mielekkäämpää ja mielenkiintoisempaa paikkaa asua. Olen edennyt matkallani.
Olen unelmoinut. Olen luonut maailmoja ja kutsunut ystäviäni sinne mukaan. Olen innoittanut ja inspiroinut, herättänyt tunteita ja ajatuksia. Olen ollut mukana luomassa uusia ideoita ja rakentamassa ystävieni subjektiivisia todellisuuksia.
Olen rakastanut, ja olen ollut rakastettu. Olen antanut ihmisille toivoa. Olen luonut kauneutta, ja kokenut sitä. Olen tavoitellut onnellisuutta ja aina välillä saavuttanutkin sen - useammin ehkä kuin useimmat. Olen lymyillyt varjoissa ja oppinut niiltä asioita - vähemmän ehkä kuin useimmat.
Olen tanssinut. Olen ollut osa jotakin itseäni suurempaa. Olen ollut yhteydessä muihin, ja oppinut - tai ehkä pikemminkin vaistoamalla sisäistänyt - jotakin maailman luonteesta ja ihmisenä olemisesta.
Comments