sapeli

sapeli

jokukukamikä?

September 2005

minän rajat

By sapeli, Sunday 25.9.2005

Olin taas päästänyt ajatukseni kirmaamaan vapaina kun mieleeni pälkähti yksi asia mikä jäi soimaan mielessäni jonkinasteisena totuutena. Olin juuri miettinyt sitä kuinka moni asia mikä mua on aiemmin kiinnostanut ei enää kiinnostakaan, ja sitä olenko muuttunut siis ihmisenä; onko minuuteni muuttunut?

Sitten se kolahti. Mitäpä jos aito minä ei välitäkään tuollaisista asioista - mitä jos se on vain niin piilossa että kehitämme itsellemme pienestä pitäen roolia kaikkine höysteineen ja yksityiskohtineen tunteaksemme olevamme ainutlaatuisia yksilöitä? Tiedän että ainakin itselläni pitkät kynnet ovat iso osa egoa, ns. "mun juttu", joka erottaa mut muista. Nautin siitä kun pystyn alleviivaamaan itseni ja muiden eroa.

Mutta tuo lienee vain epävarmuutta, pelkoa itsensä kadottamisesta. Luulen että todellinen minä ei tarvi keinotekoisia asioita määrittelemään itseään. Aina kun meitä pyydetään kertomaan itsestämme, piirrämme ikäänkuin oman ääriviivamme kertomalla asioita kuten harrastuksemme, työmme, lempimusiikkimme, lempivärimme, ja niin edelleen. Väritämme tätä kuvaa vielä lisää perheellämme (olet jonkun poika, ehkä jonkun sisar tai veli, tai ehkäpä jopa jonkun isä tai äiti) ja ystävillämme, ja viimeisen silauksen identiteetille vetävät vaatteet, hiustyylit ja meikit.

Niin kaunin kuvan kuin noilla saakin luotua, todellinen minä on kuitenkin pikemminkin se puhdas, valkoinen paperi jota tuo riipustus peittää ja piilottaa. On ihmisille ominaista keskittyä pikkuseikkoihin ja yksityiskohtiin - vaikka minäkuvamme veisi paperin pinta-alasta vain 5%, on se silti se mihin ihmiset keskittyvät ja minkä ihmiset muistavat. Kukapa jaksaa katsella tyhjää paperiarkkia?

Siinä silti sen salaisuus. Ihminen joka tiedostaa tekevänsä elämässään suuren osan valinnoista sen pohjalta mitä hänen "rakennettu kulissiegonsa" haluaa, näkee sekä oman että muiden tilanteen selkeämmin, eikä lankea urautuneisiin ajatuskuvioihin tai ennakkoluuloihin. Puhdas minä ei loukkaannu.

Jollain tasolla näen tuon ihanteenani - tavoittaa "minätön" olotila - mutta tietenkin egoni pistää hanttiin. "Miksei minulla saisi olla lempiväriä? Miksen muka saisi käydä konemusabileissä?" - se tivaa. Toki pitäisin yhä joistain väreistä enemmän kuin toisista, ja voisin käydä bileissäkin, mutta olennainen pointti on siinä että en saisi antaa tuollaisten tekijöiden määritellä minua; minun pitäisi pitää asioista ja tehdä asioita vain koska pidän niistä, ja samanaikaisesti minun pitäisi pystyä myös jättää esim. bileet väliin puoleksi vuodeksi, koska ne eivät määrittele minua. Perimmäinen minäni on yhä sama vaikka pintaidentiteetiltäni karisisikin tietty maine, tietty sävy pois.

Ehkä suurin koetus pintaidentiteetille on radikaali ulkonäön muutos, koska se on jatkuva mainoskylttimme ulkomaailmaan: "katsokaa! tällainen olen!" Se päivä tulee vielä kun pystyn ajamaan partani ja viikseni pois sekä leikkaamaan kynteni lyhyiksi tuntematta sitä lainkaan epämiellyttäväksi. Loppujen lopuksi, samaa taitavat ajaa kristinuskon sekä budhhalaisuuden munkkien hiusmuodit ja vaatemuodit... Sen tiedostamista että maallinen ego on vain henkisen polun taakka.

Unideprivaatiota ja pohdiskelua

By sapeli, Friday 23.9.2005

No, nyt on taas mennyt 18 tuntia ilman kuumetta mutta äsken heräsin taas siihen tuttuun tunteeseen (nukuttuani vain vähän yli tunnin) - pää ja keho tarvisivat vielä unta mutta yllättäen kaikki unet katoavat ja paikalle tulee toistuvaa merkityksetöntä symboliikkaa josta mieli koittaa saada selkoa. Tällä kertaa kuumeilu-unen aiheena oli tyhjyys. Makasin siinä puolivalveilla ja mielessäni oli tyhjä sarjakuvakehys; alitajunta ei enää pystynyt tuottamaan unia, vaikka tilaisuus olisi.

Muistan ajatelleeni sillä hetkellä että se tuntui samalta kuin olisi maistellut jotain täysin mautonta, ilman kieltä.

Onneksi olin oppinut aiemmista kerroista ja laitoin unimusiikit pois päältä ennen nukkumaanmenoa. Juuri tuollaisissa tilanteissa kun mielen luovuus tyrehtyy tykkänään niin musiikki - ja sen loputtoman toistuvat rytmit ja melodiat - toimii kuin käärmeenlumooja unilleni, saaden ne kiemurtelemaan ahdistavasti jonkin asian ympärillä, uudelleen ja uudelleen.

No, vaikka vaan pari tuntia kerrallaan niin yritän tänään nukkua mahdollisimman suuren osan ajasta jolloin kuume ei vaivaa. Saattaa tosin jäädä illan bileet väliin, niin rauhallisesti kuin aioinkin ne ottaa.


Jossain yhden paikkeilla pääsin vihdoin nukkumaan lisää, vaikkakin oli vielä kuumeen lasku siinä vaiheessa että hikoilin paidan ja housut ja tyynyn ja lakanan märäksi... Tuossa äsken sitten (about klo 19) alkoi unet taas kääntyä siihen suuntaan että huomasin kuumeen nousseen. Nukkuessani olin aivan vakuuttunut että kaikki unet koostuvat neljästä osiosta (vähän kuin sarjakuvastrippi), ja että on olemassa vain noin 12 eri elementtiä mitä noihin osioihin voi sijoittaa. Osa sopii ainoastaan aloitukseksi, osa ainoastaan lopetukseksi.

Siinä sitten jonkun vartin verran metsästin unessa näitä unenpalasia ja koitin kasata "täydellistä unta", mutta sitten alkoi ahdistaa kun ne kaikki unet oli loppujen lopuksi niin samanlaisia, ja se ahdisti vielä enemmän kun tajusin että koska tiesin jo kaikkien palasten sisällöt, mikään siinä unessa ei tulisi enää yllättämään tai viihdyttämään minua. On aika masentavaa olla nukkuessaan aivan varma siitä että on nähnyt jo kaikki unet mitä on olemassa. *uuh*

Mulle kelpaisi nyt kyllä kunnon nuijanukutus, täysmusta kooma.

flunssablogi

By sapeli, Wednesday 21.9.2005

Vineen ehkä mieluummin täällä kuin spämmään "mikä ärsyttää", "päivän :(" ja "päivän o_O" -topikkeja... Ja kaipa tällä huomiota haetaan, vaikka eipä siitä mitään iloa ole. Olenpahan vaan nyt taas niin känkkäränkkä että pitää jonnekin avautua.

1) En oo saanut nukuttua kunnolla sitten... viime viikon ke-to yön. Muistaakseni. Ei siis mikään ihme että alkaa olemaan muutenkin pinna kireällä. Nyt viime yönä sain nukuttua huimat 7 tuntia tai jotain, vaikka puolessa välissä pitikin herätä 4 kertaa vaihtamaan läpihikoillut vaatteet ja kääntämään petivaatteet kun nekin oli ihan kylmän nihkeet. *hmph* Tosi ihana nukkua sit siellä. Tänään pitää pyykätä. Jos vaan ois yhtään energiaa.

2) Eilen sain syötyä vähän paremmin ekaa kertaa sitten viime viikon perjantain. Ja sitten tänään poltin kieleni (pahemmin kuin koskaan) herkkusienikeittoon, joka oli ensihuikkauksella ollut ihan sopivan lämpöistä. Ilmeisesti keitot pitävät lämpönsä tehokkaammin kuin teet yms. Mut, nyt sit ei oo ruokahalua EIKÄ mikään maistu, paitsi korostaakseen sitä että mun kieli tuntuu nyt kiwinkuorelta. *poks* Ja huomasinpa just että ei siinä tarpeeks että elimistö on koko ajan ihan ylikuivunut, niin nyt mun kieli oikeasti tuntuu hiekkapaperilta jos on 5 min ilman jotain juotavaa.

3) Päätä särkee taas, eli kuumetta on. Heti kun mulla nousee kuume niin en saa enää nukuttua, tai jos väkisin yritän niin sitten mulla alkaa särkemään silmiä niin hemmetisti että niitä ei voi pitää kiinni eikä auki. Toissapäivä meni näissä merkeissä, ja kun mä oon tämmönen että koko ajan pitää olla JOTAIN tekemistä, niin oli aika tuskaa maata sängyssä about 24h kylmä rätti silmillä ja kuunnella samoja chillisettejä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan...

4) Yskä alkaa sattumaan keuhkoihin. Ja yskänlääkkeessä on giniaromia. *whaat* *toktok* *oksentel*

No, mut ei pahaa jollei hyvääkin. Ja mikäs sapsu mä olisin jollen päätyis lopulta näkemään niitä hyviä asioita tärkeämpinä. *hymy*

1) On muutenkin pitänyt pyykätä, ehkä tää oli ihan paikallaan - pieni "pakko" ryhtyä tuumasta toimeen. Loppujen lopuks se pyykkääminen ei oo mitenkään rankkaa (omassa kylppärissä pesukone), ainoa ongelma on vaan siinä että ei oo tarpeeks kuivaustilaa. Mut, sitäkin voi auttaa ripustamalla tänne omaan huoneeseen tavaraa kuivumaan, mikä kosteuttaa ilmaa ja helpottaa sekä kielen ja limakalvojen kuivuutta että hengitystä ylipäänsä.

2) Pepsi Max on hyvää, samoin appelsiini - porkkana - ananasmehu. Ostin lisää paprica tucceja, niitä natustelee jos mikään muu ei maistu. Mulla on tuolla kaapissa kovia imeskeltäviä anis-karkkeja jotka on ollu mun lemppareita jo kymmenisen vuotta, ja niitä voi onneks imeskellä poskessakin ettei tuo kielen palanut yläosa häiritse. Ostin eilen naudan jauhelihaa ja italianpata-ainekset, ja se on NIIN hyvää safkaa että on melkein sääli tuhlata sitä nyt muhun... Mut ainakin sais vähän voimia takas.

3) Opin miten kuumeesta pääsee eroon "oikealla tavalla" - auttaa kehoa nostamaan lämpötilaansa. Kun alkaa semmoinen viluttava olo, eli kun keho ilmoittaa haluavansa nostaa lämpötilaansa, niin pistän mukavat vaatteet päälle ja menen parin peiton alle sänkyyn vähäksi aikaa vaikka lukemaan. Kehon lämpötila nousee siinä aika kätevästi mutta kuitenkaan ei liian nopeasti, ja sitten kun olo alkaa käymään liian tukalaksi niin lämpimään suihkuun - se laukaisee hikoilureaktion, joka laskee kuumeen. (Ainoa ongelma tässä tavassa on se että kuten tuolla ylempänä valitin, siinä luultavasti aika monet vaatteet hikoilee läpi ennenkuin se hikoilu loppuu. Tai näin ainakin mun kohdalla.)

4) Joka kerta kun yskäisen, limaa irtoaa. Harva asia on ärsyttävämpi kuin kivulias yskä joka ei edes auta. Sitä limaa irtoaa koko ajan ja nyt on jo helpompi hengittää kuin eilen (kävin kaupassa ja kirjastossa). Ja kyllä sen yskänlääkkeen kestää kun voi hulauttaa sen alas Pepsi Maxilla. *hihu*

5) Niin tosiaan, kävin eilen kirjastossa ja löysin paljon uusia Kamuja, Dilberttejä, yhden niistä harvoista Kiekkomaailma-kirjoista mitä en ollut lukenut vielä, sekä - ja tää oli ihan huippu - yhden Ralf Königin sarjakuva-albumin! *jiihaa* Siitä on ikuisuuksia kun oon lukenut Königiä, olin unohtanut koko jutun; ai että oli muikeeta pitkästä aikaa! Pidän Anam Carasta vähän taukoa, koska siinä kannattaa keskittyä jokaiseen lauseeseen - se kirja ansaitsee parempaa kun kuumehourailevan sapsun jolla ei ole parempaakaan tekemistä. *hih*

6) Saan kohta kameran taas lainaan, ja kun oon linnoittautunut tänne omaan huoneeseen niin vois alkaa ettimään täältä ihan jokapäiväisistä esineistä mielenkiintoisia kuvakulmia. Taidanpa ottaa jopa osaa tänkertaiseen kuvauskilpailuunkin.

7) ONNEKS mulla ei ole mitään niskaan painavia töitä tai koulua tai edes sosiaalisia tapaamisia, muuten ottais raskaasti päähän olla näin pitkään sairaana... Reippailin to-la välillä ja tein ihan pikkujuttuja vaille kaiken mikä oli ollut odottamassa, joten nyt voi hyvällä omallatunnolla sairastaa flunssan kunnolla pois, eikä tarvi alkaa hötkyilemään kun palkka ei juokse (mitä se ei tekis muutenkaan) tai että jäisin jälkeen kursseilla.

8) Hyvillä mielin olen nyt muistellut taas yhtä ihmistä jonka ansiosta täällä on digitaalinen kuumemittari ja yskänlääkettä ja finrexiniä ja vaikka mitä... *hali*

9) Nää chillisetit... Vaikka tuo OlliS:n setti alkaakin jo vähän kyllästyttämään (liian hyviä biisejä, niihin havahtuu kun alkaa jalka vipattamaan rytmiä ja sormet melodiaa *hymy*), niin tämä terab6:den digital chillout on tosi hyvä; mieltänostattavia melodioita, rauhallisia biittejä (tai ei biittiä ollenkaan), ja kokonaisuus on miellyttävän tasainen. *joo*

10) Meidän valtava mediakirjasto serverillä... *kuolaa* Aloin tuossa toissapäivänä etsimään veljen serveriltä yhtä kirjaa kun huomasin että siellähän on aivan valtava arkisto tavaraa... mm. yli 13 gigaa animea, 27 kirjaa (lähinnä filosofista pohdintaa), yli sata sarjakuvakirjaa, 6 täyspitkää leffaa, 134 albumillista musiikkia... Jos vaan jaksaa tuijottaa monitoria niin ei tekemisen pitäis loppua kesken.

Huoh... no, nyt taas alkaa hikoiluvaihe *hmph* Nyt ois niin parasta jos vois vaan kellua kylpyammeessa ja hikoilla kaiken sinne... Mut meillä ei oo ammetta.

Ja ihan asiasta jauhelihapuhelimeen - taisin vihdoin tajuta mistä se myytti on lähtenyt että jos on kylmässä liikaa niin siitä saa flunssan: flunssa ja vilustuminen on kaks eri asiaa. Talvella ja syksyllä flunssa-aallot lähtee liikkeelle kun ihmiset viettää enemmän aikaa samoissa tiloissa (paluu töihin, kouluihin, intti), siinä missä esim. keväällä voi jo viettää enemmän aikaa ulkona. Flunssan tunnusmerkki on kuume. Tarkistin asian paristakin lähteestä, ja vilustumiseen ei juuri koskaan kuulu kuumetta (koska siitä ei olisi mitään hyötyä, koska vilustuminen ei ole viruspohjainen tauti).

(Tosin voihan olla teoriassa mahdollista että on vilustunut SEKÄ flunssassa samanaikaisesti... Mikä ei varmaan ole hirveän harvinaista.)

Note to self

By sapeli, Tuesday 13.9.2005

Älä matkusta pummilla jos et pysty olemaan riittävän virkeä huomataksesi ajoissa tarkastajat...

( ... mut oon sakoista huolimatta yhä tyyliin satoja euroja voitolla *muhaha* )

(PS: oon oikeesti aika köyhä, käytännössä sossun rahoja menis jos maksaisin matkoista...)

Punaiset taivaat

By sapeli, Thursday 8.9.2005

Kaupungin yllä
Yö ei lopu
koskaan