Sad dog is my friend.

Niinku flattis jo ylempänä mainitsi niin ei tarvii lähtee Tokion heartlandiin asti kun Takyon heartlandissa on aina avoimet ovet ja paljon lähempänäkin, puhumattakaan niistä maailman parhaista haleista ;)

Avoimet ovet Ö___Ö Huh

tänne taas, vaihtelun vuoksi. ;)

...ja tänne takaisin. Kunpa pystyisin vielä ottamaan sormuksen pois sormesta.

voi kinkkuluukku sentään ku o tylsää :P

Jos sä puhut yhtään samaan tyyliin kun kirjotat niin en yhtään ihmettele miks olet tässä luukussa.

Että voikin lukeminen olla kamalaa.

Mark on missanut kolmen säännön. ;)

.. ja sitten sä menet quottaamaan sen tekstin kokonaisuudessaan meille kaikille, jotka olemme kahdella aivosolullamme tajunneet ignorata mark hamiltonin?

thanks love! :D

Tuli ainakin 5 tikkiä taas. Mut joo mulle alkaa nämä klubarin jutut rittää.. kiitos vaan kaikesta. Miksi pitää ees ignorata.. jos ei tykkää jonkun jutista niin ei niitä tarvii lukea. Kaikilla näyttää olevan oikeus arvostella mua ja vetää mulle vaikka kuinka rankaa vittuilua mutta minä en tietenkään saa erehtyä "arvostelemaan" ketään koska minä olen aina väärässä. "avrovostella" eli argumantoida oponetin väite minusta vääräksi. Mutta mitenkäs opponoit vastaväitteen "What the Fuck" tai "WTF".
Kun käyn mm. Amadeuksesa tossa Tammelassa niin koskaan ei ole tämmöistä ollut kun täällä.. tosin usein häviän opponoinnin ja harvoin voitan.
Ja miksi pitää tolasta masentavaa fraasia vetää mikä mua masentaa että kahdella aivosolulla.. olenko siis Hitler.. eikös kaikki yleensä ole ihan tarpeeksi älykkäitä selviytymään elämästä? Monikaaan varmaan ei itsekkään tajua miten paljon sanomisillaan luokkaavat minun tunteita.

Olet ollut mulla klubbarin ignoressa nyt noin kolme vuotta ja valtaosan tästä ajasta olet ollut ignorelistani ainoa henkilö. Syy sille, että olet ollut ignoressani on se, että mulle on monesti tullut ikävä olo lukiessani sun viestejäsi.

Tämä ikävä olo on oman tulkintani mukaan johtunut pääosin ilmiöstä, jota voisi kenties kuvata "myötähäpeäksi". Kyseessä on siis empatian mukanaan tuoma epätoivon tunne, joka nousee seuratessani ilmeisen todennäköistä kykenemättömyyttäsi ymmärtää ympärilläsi olevaa maailmaa (mukaanlukien sitä millaisen kuvan itsestäsi annat kirjoituksillasi) sekä käsitellä tämän seurauksia ikäiseltäsi ihmiseltä oletettavalla tavalla. Ignorella olen yksinkertaisesti pyrkinyt välttämään näitä tunteita.

Otin sinut nyt pois ignoresta ja katson hetken miltä se tuntuu. Minunkin on vähitellen aika oppia käsittelemään tällaisia tunteita muullakin tavoin kuin pakenemalla niitä. Jos jollakulla on hyviä ehdotuksia miten tähän tunnereaktioon voisi suhtautua rakentavasti niin otan ehdotuksia mielelläni vastaan.


Itse en koe sitä loukkaavana jos joku ignoraa minun viestini, joten en kokisi myöskään erityisen loukkaavaksi sitä, että joku tekisi tämän päätöksen kahdella aivosolulla. Ymmärrän kuitenkin, että sinä koit kommenttini ikävänä ja pahoittelen sitä, että en osannut ajatella miten sinä tilanteeseen reagoit. Tarkoitukseni ei ollut pahoittaa sinun mieltäsi ja olen pahoillani siitä, että reagoit kirjoitukseeni tällä tavoin. Oma motiivini kirjoitukseen oli yksinkertaisesti nostaa esiin mielestäni viihdyttävällä tavalla ristiriitainen näkökulman kinderin toimintaan.

Valitettavasti en ymmärrä miksi viittaat tässä kohdin Hitleriin tai elämästä selviytymiseen tarvittavaan älykkyyteen, joten en koe voivani vastata kysymyksiis mielekkäällä tavalla.