(Vaihteeksi blogi joka ei ole päiväkirjamerkintä)

Nyt on taas muodissa vältellä kaikkea "luonnotonta" ravinnon suhteen, ja olen monelta tutulta kuullut kuinka E-koodit ja arominvahventeet ynnä muut vastaavat pyritään pitämään minimissä. Hyvähän tämä on toki; uskon itsekin siihen, että ihmiskeho voi parhaiten jos se saa sille mahdollisimman luonnollisessa muodossa olevaa ruokaa. Toisaalta, minusta monella taholla on myös sorruttu aikamoisiin ylilyönteihin ja jopa hysteriaan lisäaineiden suhteen.

Otetaan nyt ensinnäkin nämä pahamaineiset E-koodit. Onhan näitä monessa elintarvikkeessa - joissain ihan naurettaviakin määriä - mutta onkohan moni tullut oikeasti tutkineeksi mistä aineista siellä koodin takana on kyse? Jos ostaisin tuotteen jossa ovat koodit E160a, E296, E300, E410, E570, E621, ja E901, olisiko syytä huoleen?

On ihan tervettä jos hälytyskellot soivat kun lisäaineita on näinkin useita, mutta tarkemmalla tarkastelulla nämä ovat kaikki täysin luonnollisia aineita. E160a on beta-karoteeni, E296 omenahappo, E300 askorbiinihappo (eli c-vitamiini), E410 johanneksenleipäpuujauhe, E570 rasvahappo (esim. kalasta löytyvä omega-rasvahappo), ja E901 mehiläisvaha. Nämä ovat siis kaikki aivan luonnollisia aineksia, vaikka ne ovatkin ehkä luokiteltu lisäaineiksi.

Tarkkaavainen lukija saattoi huomata että jätin koodin E621 mainitsematta. Kyse on mononatriumglutamaatista, eli tästä pahamaineisesta arominvahventeesta. Tästäkin vouhkataan minun mielestäni melko turhaan. Kyllähän tämä, niin kuin about mikä tahansa muukin tässä maailmassa, on epäterveellistä suurissa määrissä - ja määristä kiistellään yhä. Harva kuitenkaan on varmaankaan jaksanut tätäkään tutkia mediahypetystä syvemmälle.

Mononatriumglutamaatti on glutamaatin eli glutamiinihapon suola, joka vedessä (tai esim. elimistössä) liukenee nopeasti natriumiksi ja glutamaatiksi. Tätä ainetta on luonnollisesti esim. lihassa, maitovalmisteissa, sienissä ja tomaateissa, eli kyse ei tässäkään tapauksessa ole mistään kemianteollisuuden kehittämästä myrkystä, jolla koukutetaan ihmisiä makuaistimuksiin. Tutkimustulokset reikäaivoisista rotista ovat tulosta rottien vereen ruiskutetusta glutamaatista, kun taas ruoansulatuselimistön kautta glutamaatti toimii eri tavalla.

Samoin kuin glutamaattiakin, löytyy luonnollisesti esim. lihasta fenyylialaniinia, jota on aspartaamin ohella kauhisteltu. Tämäkin (ihmiselle välttämätön) aminohappo on siis luonnollinen osa ihmisen ruokavaliota, vaikkakaan ei välttämättä niissä pitoisuuksissa, joissa sitä light-tuotteiden myötä tulee.

(Tiedot on lähinnä haettu Wikipediasta, eli tietojen varmuus ei ole 100%. Pointtina tässä blogissa lieneekin se, että asioita kannattaa tutkia, sen sijaan että hyppää mukaan kaikkeen mediavouhotukseen.)

Tässä myös hyvä blogi/artikkeli aiheesta: http://www.hs.fi/juttusarja/salmi/artikkeli/Lis%C3%A4ainesekot+sekoilkaa+lis%C3%A4%C3%A4/1135264973728/?cmp=tm_etu_kolumni